Käytin viimeiset rahani (150e) yhteisiin kuluihin miehen kanssa, ja hän totesi, että voi LAINATA minulle huomenna tilipäivänään rahaa lääkkeisiini

Olisit budjetoinut alkuun sen lääkerahan tuosta 150€ kun tiedät kuitenkin että tarvitset, niin ei tarvitsi tulla tänne palstalle vinkumaan

Mies on kohtuuton. Lopeta ihan heti sen ruokien maksaminen ja passita lokki takas kämpälleen.

Jos mies nauttii nuo 150 eurolla ostetut ruoat sinun kanssasi, voithan sanoa että haluat hänen osallistuvan kuluihinkin maksamalla puolet ja hän voi sen hoitaa heti huomenna palkastaan. Eli huomenna sinulla on rahaa lääkkeisiin ja ja jää vähän taskuunkin vielä :)

Vierailija kirjoitti:

Voi elämän kevät. Onpa ihme loinen toi mies, mutta vikaa on myös Ap:ssa. Ei ole ihan reilua ensin kasvattaa epäoikeudenmukaista tilannetta ja sitten yhtäkkiä raivostua. Kyllähän noi bussimatkat ja kauppalaskut pitää jakaa ja ottaa saman tien puheeksi. Jos Ap kustantanut elämistä joitain kuukausia, nyt alkaisi olla miehen vuoro. Älä Ap anna kävellä ylitsesi, ei sun kuulu aikuista miestä elättää. Yhteiset kulut jaetaan, samoin kuin yhteiset kotityöt. Omista kuluistaan ja hommistaan vastaa sitten kumpikin itse. Eli lääkkeet kuuluu Ap:n maksettaviksi, tuosta 150 kauppalaskusta, olettaen et yhdessä syödään, puolet maksaa mies. Se on 75 e. 50 e jää sit ap:lle käytettäväksi lääkkeiden jälkeen.

Ihme kuvio, jossa mies ”uhkaa” lähteä kotiinsa. Tervemenoa, sanoisin.

Jos miehen ainoa tulo on tällä hetkellä työttömyyspäiväraha niin ei kyllä ole ap:n sopivaa mennä tuhlamaan siitä 75 euroa kysymättä mieheltä edes.

Ja sen jälkeen vielä ilmoittaa miehelle että tukea nyt lukemaan täältä vauvapalstalta tää keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä; Kiitos kaikille vastanneille, olette antaneet hyvää perspektiiviä tilanteeseeni!

Tiedostan olevani välillä yliempaattinen, se tulee jostain syvältä alitajunnasta, että pyrin aina haluamaan auttaa toisia - ja sen myötä välillä ajaudun tällaisiin tilanteisiin, joissa ystävällisyyttäni käytetään hyväksi. Ehkä isoin huomionarvoinen juttu tässä tilanteessa on se, ettei mies suostu katsomaan tätä keskustelua. Kuulemma "puhun p-skaa meidän suhteestamme nettiin" ja sellaista, joten miehen mielestä teidän tänne vastanneiden näkökulmiinne ei voisi luottaa.

Anteeksi, mutta ei ole ystävällisyyttä jos ilman kysymättä toisen mielipidettä tuhlaat omat rahasi ka vaadit seuraavana päivänä rahaa takaisin. Ei asioita näin hoideta.

Vaan ennenkuin tuhlaat rahasi niin kysyt haluaako poikaystäväsi osallistua menoihin.

Ja toisekseen ei keskustelua hoideta täällä vauvapalstalla. En minäkään kyllä suostuisi täältä mitään lukemaan vaan haluaisin avointa keskustelua.

Narsistien kanssa ei pysty keskustelemaan, koska he eivät näe itsessään mitään vikaa vaan syyttelevät ja projisoivat vain. Narsistisen ihmisen kanssa voi myös oma todellisuudentaju hämärtyä, joten mielestäni on ihan ymmärrettävää kysyä ulkopuolista näkemystä asiaan. Ja se, että mies kieltäytyy lukemasta keskustelua, jossa voisi joutua kohtaamaan mitään itseensä kohdistuvaa kritiikkiä on myös yksi narsistinen piirre.

AP on hyvässä asemassa, kun ei asu virallisesti miehen kanssa vaan voi vain heittää kyseisen lokin pihalle. Jos et halua heti erota niin ilmoita ainakin että ostatte jatkossa itse omat ruokanne ja jos mies tosiaan viettää käytännössä kaiken aikansa luonasi niin on kohtuullista että hän osallistuu ainakin sähkölaskun maksamiseen. Jos ei rahaa löydy niin sitten kannattaa miettiä että haluatko oikeasti elättää aikuista miestä ja onko suhde edes tasavertainen, jos toinen hyväksikäyttää toista taloudellisesti. Ja mihinkään uhkailuihin ei kannata lähteä - seuraavan kerran kun mies uhkaa lähtevänsä kotiinsa niin vastaat että "no tervemenoa, olenkin jo kaivannut omaa rauhaa!".

Jos teillä on kaks asuntoa esim. tukisyistä, niin on ok että kumpikin maksaa omat asumisen kulunsa. Jos sulla menee vesimaksu kulutuksen mukaan, niin miehen pitäis maksaa siitä lähemmäs puolet, jos pesee pyykkinsä ja käy suihkussa sun luona. Jos on kiinteä maksu ni sit ei.

Ruokakulut teidän tulisi jakaa 50/50 kuin myös kaikki muutkin yhdessä kulutetut asiat. Sillä on merkitystä kun on pienet tulot, isommilla tuloilla ei ole niin merkitystä miten kulut jaetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä; Kiitos kaikille vastanneille, olette antaneet hyvää perspektiiviä tilanteeseeni!

Tiedostan olevani välillä yliempaattinen, se tulee jostain syvältä alitajunnasta, että pyrin aina haluamaan auttaa toisia - ja sen myötä välillä ajaudun tällaisiin tilanteisiin, joissa ystävällisyyttäni käytetään hyväksi. Ehkä isoin huomionarvoinen juttu tässä tilanteessa on se, ettei mies suostu katsomaan tätä keskustelua. Kuulemma "puhun p-skaa meidän suhteestamme nettiin" ja sellaista, joten miehen mielestä teidän tänne vastanneiden näkökulmiinne ei voisi luottaa.

Anteeksi, mutta ei ole ystävällisyyttä jos ilman kysymättä toisen mielipidettä tuhlaat omat rahasi ka vaadit seuraavana päivänä rahaa takaisin. Ei asioita näin hoideta.

Vaan ennenkuin tuhlaat rahasi niin kysyt haluaako poikaystäväsi osallistua menoihin.

Ja toisekseen ei keskustelua hoideta täällä vauvapalstalla. En minäkään kyllä suostuisi täältä mitään lukemaan vaan haluaisin avointa keskustelua.

Narsistien kanssa ei pysty keskustelemaan, koska he eivät näe itsessään mitään vikaa vaan syyttelevät ja projisoivat vain. Narsistisen ihmisen kanssa voi myös oma todellisuudentaju hämärtyä, joten mielestäni on ihan ymmärrettävää kysyä ulkopuolista näkemystä asiaan. Ja se, että mies kieltäytyy lukemasta keskustelua, jossa voisi joutua kohtaamaan mitään itseensä kohdistuvaa kritiikkiä on myös yksi narsistinen piirre.

AP on hyvässä asemassa, kun ei asu virallisesti miehen kanssa vaan voi vain heittää kyseisen lokin pihalle. Jos et halua heti erota niin ilmoita ainakin että ostatte jatkossa itse omat ruokanne ja jos mies tosiaan viettää käytännössä kaiken aikansa luonasi niin on kohtuullista että hän osallistuu ainakin sähkölaskun maksamiseen. Jos ei rahaa löydy niin sitten kannattaa miettiä että haluatko oikeasti elättää aikuista miestä ja onko suhde edes tasavertainen, jos toinen hyväksikäyttää toista taloudellisesti. Ja mihinkään uhkailuihin ei kannata lähteä - seuraavan kerran kun mies uhkaa lähtevänsä kotiinsa niin vastaat että "no tervemenoa, olenkin jo kaivannut omaa rauhaa!".

Eihän ap ole edes keskustellut miehen kanssa vaan aloituksen mukaan käyttänyt omat rahansa yhteisiin menoihin, jos mieheltä olisi kysytty niin ei oltaisi tässä tilanteessa.

Tässä tilanteessa ollaan sen vuoksi että ap mielivaltaisesti vaan ystävällisyyttään tuhlasi omat rahansa koska oletti että mies antaa hänelle sitten omat rahansa kun häneltä loppuu.

Nyt kun mies ei tähän suostunut niin ap teki tämän avauksen.

75€ on iso raha ihmiselle joka on työtön, siksi raha-asioista pitää puhua ennenkuin tuhlaa ne rahat.

Oman kotisi laskut maksat tietenkin sinä, mutta miksi mies ei osallistu tasapuolisesti ruokaostoksiin ja muihin yhteisiin kuluihin? Nyt ruokit aikuista miestä, eikä sulla ole rahaa lääkkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Oman kotisi laskut maksat tietenkin sinä, mutta miksi mies ei osallistu tasapuolisesti ruokaostoksiin ja muihin yhteisiin kuluihin? Nyt ruokit aikuista miestä, eikä sulla ole rahaa lääkkeisiin.

Tämäkin on hyvin yksinkertainen asia selvittää, jos mies ei anna rahaa yhteisiin ruokaostoksiin niin silloin ei osteta ruokaa miehelle, vaan lähtökohtaisesti oletetaan että mies ostaa itse omat ruokansa.

AP tässä; kiitos paljon tänne vastanneille, olen saanut viesteistänne tärkeitä huomioonotettavia näkemyksiä. Aion jättää miehen muutaman päivän päästä, kun saan omaa rahaa jota hän ei voi enää hyväksikäyttää. Tänään mies tosiaan tuli nostamaan minulle sen lääkkeisiini tarvitaan 25e, mutta kertoi matkalla sinne automaatille, ettei todellakaan olisi alkanut tähän parisuhteeseen, mikäli olisi tiennyt alussa, että joudun näitä sairauksieni pahentumisen estäviä lääkkeitä ottamaan päivittäin ,"niinkuin joku nisti" hän tokaisi. Minulle se kommentti oli jo itsessään todella satuttava, ja teidän vastauksistanne sain voimaa tehdä tämän eroamispäätöksen.

Lopeta kynnysmattona olo heti ja heitä mies pihalle!  UGH!

Vierailija kirjoitti:

AP tässä; kiitos paljon tänne vastanneille, olen saanut viesteistänne tärkeitä huomioonotettavia näkemyksiä. Aion jättää miehen muutaman päivän päästä, kun saan omaa rahaa jota hän ei voi enää hyväksikäyttää. Tänään mies tosiaan tuli nostamaan minulle sen lääkkeisiini tarvitaan 25e, mutta kertoi matkalla sinne automaatille, ettei todellakaan olisi alkanut tähän parisuhteeseen, mikäli olisi tiennyt alussa, että joudun näitä sairauksieni pahentumisen estäviä lääkkeitä ottamaan päivittäin ,"niinkuin joku nisti" hän tokaisi. Minulle se kommentti oli jo itsessään todella satuttava, ja teidän vastauksistanne sain voimaa tehdä tämän eroamispäätöksen.

Voi kauheaa. Kaikki sympatiat sinulle.

On kahdenlaisia ihmisiä: ottajia ja antajia. Tuo mies on ottaja.

Kaikkea hyvää jatkoon!

Miksi annat sen asua luonas. Jätä heti.

No mikä järki on käyttää kaikki rahat ruokaan ja sitten ihmetellä mistä raha lääkkeisiin. Ensin lääkkeet ja sitten pyydät ruokarahaa mieheltä. Ja kannattaa ostaa edullisempaa ruokaa, jos on noin tiukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Sillä on merkitystä kun on pienet tulot, isommilla tuloilla ei ole niin merkitystä miten kulut jaetaan.

Väärin. Kyllä ne isommat tulotkin pitää jakaa oikeudenmukaisesti.

En olisi puhunut lääkkeistä mitään vaan pyytänyt vain osuuden ruokarahoista. Käykää yhdessä siellä kaupassa ja mies voi maksaa seuraavalla kerralla.

Olet kohtuuttoman hyväksikäytettävä, jos ostat kaikki teidän yhteiset tarpeet omaan piikkiisi. 

Hyvä ap!

Vastavuoroisuus ei näköjään teidän suhteessa toimi, joten jatkossa yhteiset menot paperille ylös ja maksatte puoleksi. Ja jos se mies syö enemmän, niin laskuta myös ruuasta enemmän kuin puolet.

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä? Mistä näitä trololoita tai selkärangattomia naisia riittää? Itsekunnioitusta. Nyt.

Ympärillä on usein sukulaisia ja ystäviä, jotka hokevat että koita ymmärtää, se on vielä nuori / sillä on vaikeuksia / ehkä se kohta, ja: oletkohan nyt itsekään niin pulmunen, jos nyt yrittäisit vähän enemmän.. Tai kuten oma äitini kun olin kaksikymppinen: ei se sentään ryyppää eikä lyö ja et sä varmaan parempaakaan saisi.