Kamalin lapsuusmuistosi?

surullisia muistoja :(

Eräs vanhempieni känniriita huipentui isäni jahdatessa äitiäni leipäveitsen kanssa. Oli jo pari kertaa onnistunut viiltämään. Havahduin äitini tuskan huutoihin ja juoksin väliin. Olin 4-5 vuotias.

Nosto

Hyi kun sairaita aikuisia. Mistä niitä tulee?

Koulussa pitäisi olla oppiaine nimeltä "terveet perhesuhteet".

Hui kauhea mitä kokemuksia, toivottavasti olette pystyneet käsitellä tapahtuneet :(

Itse tulen hyvästä perheestä, mutta yksikään perhe ei ole täydellinen. Äitini toivoi minusta kympin oppilasta ja jouduin koulun jälkeen tekemään ensin läksyt, jotka äiti tarkasti, sitten äidin itsensä laatimat lisätehtävät (3-7 A4 sivua). Lisäksi piti urheilla ja harrastaa myös hyötyliikuntaa. En ennen lukion tokaa luokkaa saanut tavata ystäviäni koulun jälkeen. Minut lukittiin omaan huoneeseeni opiskelemaan ja solvattiin tyhmäksi. Edelleen muistan katkerana sen, että tällä aikaa kun minun piti opiskella, äiti leikki pari vuotta nuoremman veljeni kanssa. Oli vähän eri säännöt lapsille.

Ja ei, minusta ei tullut kympin oppilasta. Sain seiskoja ja kaseja, liikunnassa ja kuvaamataidossa kymppejä. Mutta eihän ne mitään oikeita oppiaineita kuulemma olleetkaan... :) Äitini on kasvatustieteiden maisteri.

Ihan kamalia lapsuuden kokemuksia teillä :( itse olen elänyt onnellisen ja tasa-painoisen lapsuuden ilman vanhempien alkoholin ja huumeiden käyttöä lestadiolaisperheessä, esikoislestadiolais. Sain olla lapsi ja monelta pahalta koen säästyneeni, vaikka tuskin kukaan aivan täydellistä lapsuutta saa elää, aina löytyy valittamista jos oikein hakee.

Kun isäpuoli heitti perheen (useita kertoja) ulos yöllä ja hakkas äitiä/meitä. Kerran ajoi takaa jotain kotiin ryyppäämään tuomaansa miestä, ympäri kämppää puukon kanssa. Ei lyönyt onneksi sillä, vaan heitti miehen niska perse otteella ulos. Tuskin miesparka oli mitään ihmeellistä sanonut, mutta hullu isäpuoleni riehui kännissä pienmmästäkin, sitä ei kukaan osannut miellyttää. Vaikea oli selvinpäinkin. Äiti on jo poissa mutta tämä hirviö elää, tosin kukaan meistä käy katsomassa häntä, ei hänen omat lapsetkaan eikä lapsenlapset, sitä saa mitä tilaa. En ole häntä nähnyt sitten äidin perunkirjoitusten 8v sitten. 

Numero 48!
Miksi sanot tulevasi hyvästä perheestä? :O

Kun isäni lukittautui vessaan ja uhkasi tappaa itsensä. Lapsuuteni pelottavampia hetkiä. Vastaavia oli muitakin. Sitten taas joskus oli niin onnellista. Vasta aikuisiällä ymmärsin, että olin oireillut tekemällä kaikkea pahaa: varastin kaupasta ja kavereilta, rääkkäsin pihan lintuja, valehtelin kaikille kaikesta. Olen tehnyt kovan työn päästäkseni lapsuudenmuistoista yli.

Up

Ystäväni isä kopeloi alapäätäni. Olin 6.

[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 19:15"]Ystäväni isä kopeloi alapäätäni. Olin 6.
[/quote]
Hyi kamala! Joutuiko vastuuseen?
Ap

Itkin polvillani istuen että äiti älä tapa, kun äitini oli lukittautunut kylpyhuoneeseen ja isäni hakkasi lukittua ovea uhaten seuraavaksi murtaa sen. Äitini uhkasi juoda hopeankiillotusainetta ja tappaa itsensä.

Setäni käytti hyväkseen

Isäni juomiseen liittyvät sekoilut

[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 19:15"][quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 19:15"]Ystäväni isä kopeloi alapäätäni. Olin 6.
[/quote]
Hyi kamala! Joutuiko vastuuseen?
Ap
[/quote]
Ei, en edes ymmärtänyt ensin mitä tapahtuu. Ei ollut sanoja kertoa. Uhkaili myös.etten saa kertoa.

Pakkosyöttäminen päiväkodissa. Vanhempien huume- ja alkoholisekoilut. Isän tapaamiset, kun hän on ollut aineiden vaikutuksen alaisena. Äidin luona käyminen, niin sairaalassa kuin kotonaan. Tieto äidin kuolemasta. Äidin hautajaiset. Kaikkea sitä tähän pian 18-vuotiaan elämään on mahtunutkin.

10v löysin isäni hirttäytyneenä. En ole koskaan toipunut.

Isän ryyppyputket. Onneksi mulla oli ihana äiti.

Äiti hakattiin viereisessä huoneessa todella pahasti. Ne äänet, en unohda ikinä.

Voi ei :'( Voimia teille kaikille!!!