apua! kaveri haluaa pyytää minut epäviralliseksi kummiksi

Kuinka monen kummit oikeesti on läheisissä väleissä kummilapsiinsa? Aika monilla mun tuntemilla ihmisillä on kuitenkin hyvin etäiset välit kummeihinsa, joten onko sillä niin väliä.

Mun kummit lopetti yhteydenpidon kun täytin 18, sitä ennen kävivät synttäreillä kääntymässä ja taas vuoteen ei kuulunut juuri mitään. Empä ole heistä 8 vuoteen kuullut muuta kuin kaveripyyntö facebookissa jonka hylkäsin.
Omalle kummilapselle en tätä aio tehdä.
T.21

[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 15:11"]No senkun suostut, eihän se ole mikään virallinen kummius kuitenkaan. Ei velvoita millään lailla, ellet sitten suunnittele ystävyyden päättämistä tai muuta sellaista?
[/quote][quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 15:53"]Me emme kuulu kirkkoon, mutta lapsilla on epäviralliset kummit. Meillä kummien tehtävä ei ole uskonnollinen kasvatus (kuten kirkko määrittelee) vaan toive olla mukana lapsen elämässä vastuullisena aikuisena, osana elämää.

Älä tee epävirallisuudesta ongelmaa. Mutta jos taas kummius ei noin niinkuin muuten kiinnosta, etkä ole kiinnostunut lapsesta, niin älä ihmeessä myönny.
[/quote]
Ap täällä. En halua olla kummi enkä "kummi". Kummin tehtävä on ajaa jotain kristillisiä arvoja ja en ole kristitty. En eronnut kirkosta huvikseen, joten en halua olla mikään leikkikummikaan. Mikseivät ihmiset ymmärrä tätä?

[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 15:17"]
En keksinyt syytä kieltäytyä. Ehkä sinä keksit?
[/quote]
Ei tarvitse syytä keksiä kun se on jo: en kuulu kirkkoon!

Tämä nimenomaan ärsyttää. Kaveri kysyy voitko olla kummi. Sanon että en voi koska en kuulu kirkkoon. Asian pitäisi olla sillä selvä, olen kieltäytynyt. Mutta sitten alkaakin se pyyntö joksikin epäviralliseksi leikkikummiksi. Jotenkin tämä raivostuttaa. En voi olla kummi joten en voi olla kummi. Pidän epävirallista kummiutta jotenkin typeränä, koska kummius on oletusarvoisesti sellainen kristittyjen juttu muutenkin.

[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 16:18"]Mun kummit lopetti yhteydenpidon kun täytin 18, sitä ennen kävivät synttäreillä kääntymässä ja taas vuoteen ei kuulunut juuri mitään. Empä ole heistä 8 vuoteen kuullut muuta kuin kaveripyyntö facebookissa jonka hylkäsin.
Omalle kummilapselle en tätä aio tehdä.
T.21
[/quote]

Kuinkahan paljon itse huomioit kunmejasi? Lähetitkö joulukortit tai onnittelut kummien synttärieinä? Miksi kummijesi olisi pitänyt yksipuolisesti olla sinua muistamassa vielä sen jälkeen kuin täytit 18? Ilmeisimmin he olisivat halunneet olla sinuun yhteydessä Facebookin kautta, mutta oli oma valintasi, ettei se yhteydenpito onnistunut.

Aargh! Miksei EI mene perille!

[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 15:37"]Valitsin lapseni kummeiksi läheisiä ystäviäni. No, lähes kukaan heistä ei ole jaksanut kiinnostua lapsesta tai tehdä mitään hänen kanssaan, edes jutustella kun nähdään jota ei nykyään tapahdu lähes koskaan.

Toivon niin että olisin osannut pyytää kummeiksi ihmisiä jotka todella olisivat halunneet olla lapsille niitä turvallisia ja läheisiä aikuisia, ja olisivat pysyneet tiiviisti elämässämme.

Jos siis tuntuu että ystäväsi on tekemässä kohdallasi väärän päätöksen, ole kiltti ja kerro se hänelle! Varmasti hän ymmärtää ja ajan kanssa on kiitollinen rehellisyydestäsi.
[/quote] aivan samaa mieltä. Hittoakos täällä mongut. Sinua ei inspaa joten avaa suusi ja sano se kaverillesi. Ja sitäpaitsi todella naurettava ajatus että muiden pitäisi ymmärtää että erosit kirkosta ettei tarvitsisi olla kummi. Typerämpää en ole kuullut.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 00:19"]Tämä nimenomaan ärsyttää. Kaveri kysyy voitko olla kummi. Sanon että en voi koska en kuulu kirkkoon. Asian pitäisi olla sillä selvä, olen kieltäytynyt. Mutta sitten alkaakin se pyyntö joksikin epäviralliseksi leikkikummiksi. Jotenkin tämä raivostuttaa. En voi olla kummi joten en voi olla kummi. Pidän epävirallista kummiutta jotenkin typeränä, koska kummius on oletusarvoisesti sellainen kristittyjen juttu muutenkin.
[/quote] No älä vittu sano ettet voi olla kummi siksi ettet kuulu kirkkoon. Vaan kerro totuus ettet ylipäätään halua olla kummi. Olisiko hirveän vaikeaa olla aikuinen ja sanoa asiat niinkuin ne ovat? Toisaalta silloinhan et pääsisi haukkumaan kavereitasi heidän selkänsä takana. Ymmärrettävää.

Tasan ei mene...oman paras kaverini kuuluu vapaaseurakuntaan, joten en edes pyytänyt, koska tiesin ettei kelpaa. Häntä oli toinen kaveri pyytänyt epäviralliseksi kummiksi ja oli otettu, moneen kertaan sain rivien välistä ymmärtää, että loukkaantui kun en edes yrittänyt pyytää. Siksi en yrittänyt, kun tiesin ettei hänen seurakuntansa hyväksy lapsikastetta eikä luterilainen seurakunta häntä hyväksy. Tuo on juuri pyyntö ostaa lahjoja, mutta mikään laki ei kiellä muistamasta kaverin lapsia muuten vaan.

Sano vaan ap suoraan, että sulla on huono muisti ja et usko että osaisit olla hyvä kummi sekä tuo että kummin tärkein tehtävä on kristilliset arvot etkä sinä kirkkoon kuulumattomana voi sellaista toteuttaa. Ymmärtää tai ei. Lahjojen osto ei kuulu virallisesti kummin tehtäviin. Alkuperäinen kai aikojen alussa oli, että kummi ottaa lapsen huoltoonsa, jos vanhemmat eivät kykene, silloin kun sossua ei vielä ollut. Eli ihan alkuperäinen kummin merkitys on menettänyt jo arvonsa ja kummit on nykyään oikeastaan turhia. Minulle ainakin se kummin pyytäminen oli aikanaan todella vastenmielinen tehtävä. 

Olen kieltäytyny vuoden sisällä kaksi kertaa kummiudesta. Tottakai oli vaikea sano ei, mutta olemassa olevien kummilasten määrä on riittävä. Kaverit ymmärsi asian hyvin ja näitä "melkein kummilapsia" nään usein. Täytyy vaan uskaltaa kieltäytyä!

Voit aivan hyvin sanoa suoraan! Tiedän, ettei se ole välttämättä helppoa, mutta se kannattaa ja pitää tehdä! Minä en ainakaan haluaisi lapsillemme vastentahtoista kummia. Teet juuri niin kuin joku ehdotti: kerro, että olet tosi otettu pyynnöstä, mutta et aijo ryhtyä edes "epäviralliseksi" kummiksi koskaan, kenellekään. Jos tuntuu vaikealta sanoa se, niin kirjoita tekstiviesti tai jotain. 

Sinä itse päätät, miten elämässäsi toimit ja miten elät! Älä anna muiden pakottaa sinua toimimaan vasten tahtoasi :)