Luokassamme oli ala-asteella 1980-luvulla 34 oppilasta.
Ja ihan hyvin kaikki opittiin ilman sen yksilöllisempää opetusta eikä luokassa ollut isompia häiriöitä. Pari kavetia sai tunnin, kaksi viikossa tukiopetusta ja that's it. Ihan kivasti ollaan kaikki elämässä pärjätty. Ne, joilla ei ollut rahkeita pärjätä porukan mukana laitettiin viimeistään kolmosella ns. apukouluun ja yläasteella tarkkikselle, jos oppiminen ei sujunut yleisen säätämisen takia. Ne, joilla oli oppimishaluja edes nimeksi saivat opiskella rauhassa ja opettajan aika ei mennyt kurinpitoon.
Miksi nykyään yli 20 oppilaan luokassa ei kuulemma ole minkäänlaista oppimisrauhaa? Tai opetus tarpeeksi yksilöllistä? Johtuuko kotikasvatuksesta vai ns. integroidusta opetuksesta?
Kommentit (42)
Oppikoulujärjestelmä oli hyvä. Menin oppikouluun 1974. Todistuksen perusteella öääsi suurin osa. Huonommat voivat yrittää sitten pääsykikeiss onnistua.
Yksi iso syy on tuo integrointi. Ap:n kouluaikoina suurimmat häiriköt olivat tarkkiksella ja eniten yksilöllistä ohjausta ja jatkuvaa kertausta vaativat olivat apukoulussa. Nyt ne kaikki on siinä samassa luokassa ja voi vain kuvitella, miten paljon opettajan aikaa menee tämän aineksen kurissa pitämiseen ja opettamiseen. Avustajia ei ole kuitenkaan myönnetty läheskään riittävästi, jotta edes he voisivat auttaa näitä eniten apua tarvitsevia.
Meillä oli 37 oppilasta 90-luvulla.
Mun luokalla 80-luvun ala-asteella oli 16 oppilasta, mutta niin oli seuraavallakin vuosikerralla ja me oltiin samassa luokassa, siis 1+2, 3+4 ja 5+6 ja yksi ope opetti 32 lapselle kahta eri ainetta samaan aikaan. Ihan selväpäinen diplomi-insinööri musta silti tuli.
Odotan, koska palataan peruskoulua edeltävään opintojärjestelmään. Oppukouluun oli pääsykokeet, lukukausimaksu oli monta sataa markkaa. Itse maksettiin kirjat, ruoka ja bussimatkat. Tyhmemmät (ja laiskemmat sekä köyhät) meni kansalaiskouluun, josta sitten jatkettiin amikseen.
Meidän luokalla oppikoulussa oli 42 oppilasta, tarkistin luokkakuvasta. Eikä minkäänlaisia häiriköitä luokassa.
Meillä oli 3. - 6. luokalla 37 oppilasta eikä mitään tukihenkilöitä tai avustajia. Kaikki paitsi yksi ovat pärjänneet hienosti elämässä
Olin vuonna 1986 neljännellä luokalla. Meidän luokassa oli 35 oppilasta. Ne, joilla oli edelletyksiä jotain oppia, oppivat kyllä. Ne, joilla ei ollut kiinnostusta ja/tai lahjoja, oppivat vähemmän. Koulussa oli hyvä erityisope, jolle pääsi, jos jäi pahasti jälkeen. Mutta luokassa ei häiriköity. Tunneilla oltiin hiljaa. Opettaja oli auktoriteetti, jota vastaan ei pullikoitu. Koulusta oltiin kotiin yhteydessä äärimmäisen harvoin, jos koskaan.
Oliko asiat ennen paremmin? En tiedä. Mulle jäi ainakin muistikuva, että koulussa oli ihan hyvä olla. Tylsää oli, mutta turvallista.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 23:51"]
Ihan kivasti ollaan kaikki elämässä pärjätty.
--Ne, joilla ei ollut rahkeita pärjätä porukan mukana laitettiin viimeistään kolmosella ns. apukouluun ja yläasteella tarkkikselle, jos oppiminen ei sujunut
[/quote]
Siis kaikki ne, joita ei rankattu jo alle kymmenvuotiaina pois pelistä? Vai kaikkikaikki?
Kun jos sillä eka/tokaluokkalaisella "ei ole oppimishaluja edes nimeksi", niin aika harvoin se on hänen oma henkilökohtainen syynsä ja epäonnistumisensa, vaan kyllähän takana on monenlaista ikävää. Olisiko kuitenkin niin, että yhteiskunnan pitäisi häntä tukea, eikä vaan laittaa pois silmistä?
Toinen juttu on tietysti uusi tuleva OPS, jonka sisältöjä ei kyllä erkkikään toteuta liian ison oppilasmäärän kanssa. Tavoitteena on nyt faktojen opiskelun sijaan erilaiset taidot ja eriyttäminen (ihan niiden 'hyvien' oppilaidenkin kohdalla on suuressa osassa).
Oppikoululuokassamme 60-luvulla oli 42 oppilasta.
Minun luokalla ala-asteella oli 32 oppilasta, olen nyt 16-v.
Oman lapseni luokalla on 29 oppilasta, nelosluokka. Koulun molemmat nelosluokat ovat noin suuria. Että on niitä vielä nykyäänkin...
Meillä oli vielä 2000-luvun alussa alakoulussa 30 oppilasta, ja opittiin vallan mainiosti. Tarkkailuluokalla oli erikseen ne "temperamenttiset luonnonlapset". Joihinkin aineisiin luokka laitettiin puoliksi ja mukaan otettiin pari tarkkislaista (jotta he saisivat kokeilla tavallisessa luokassa oloa). Ne tunnit meni 75 prosenttisesti tarkkislaisten huomiointiin ja kasvattamiseen. Nykyaikana ongelma lienee juuri tuo, että vanhempien sysätessä kasvatusvastuuta opettajille luokassa on yhä enemmän huonosti käyttäytyviä lapsia, ja homma riistäytyisi käsistä yli 20:n kanssa. Toisaalta voi toki olla, etteivät opettajat vain halua/kestä tehdä lisää töitä, jos ovat tottuneet jo pienempiin ryhmiin.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 23:51"]
Ja ihan hyvin kaikki opittiin ilman sen yksilöllisempää opetusta eikä luokassa ollut isompia häiriöitä. Pari kavetia sai tunnin, kaksi viikossa tukiopetusta ja that's it. Ihan kivasti ollaan kaikki elämässä pärjätty. Ne, joilla ei ollut rahkeita pärjätä porukan mukana laitettiin viimeistään kolmosella ns. apukouluun ja yläasteella tarkkikselle, jos oppiminen ei sujunut yleisen säätämisen takia. Ne, joilla oli oppimishaluja edes nimeksi saivat opiskella rauhassa ja opettajan aika ei mennyt kurinpitoon.
Miksi nykyään yli 20 oppilaan luokassa ei kuulemma ole minkäänlaista oppimisrauhaa? Tai opetus tarpeeksi yksilöllistä? Johtuuko kotikasvatuksesta vai ns. integroidusta opetuksesta?
[/quote]
Täysin samaa mieltä !
Kotikasvatus on täyttä nollaa nykyään, siitä tämä nykylasten rauhattomuus ja käytöstapojenpuute johtuu.
Vanhemmat antaa lastensa mennä ja tehdä mitä haluavat.
kun te muistelette, että kukaan ei häiriklöinyt mitään siloin 1980-luvulla, ja kaikki oppivat hienosti, niin luuletteko te, että opettajien näkökulma oli silloin ihan sama? Ei ollut. Te olitte silloin lapsia ja ajattelitte, ihan niin kuin nykyisetkin lapset itsestään ajattelevat, että ette TE mitään hölmöä tehneet, ette häiriköineet, ette kiusanneet ja ihan tarpeeksi opitte. Jos jossain oli ongelma, se oli tiukka ope tai nipot vanhemmat.
Näin nykyisetkin lapset ajattelevat itse itsestään. Mutta ei sitä totuudeksi pidä mennä luulemaan.
Muistot kultaavat ja omalta kannaltaan jokainen on maailmansa keskipiste.
Näinpä ja nyt opettajat kitisee kun meteriaali on niin heikkoa!! Siis mikä materiaali, meidän lapset?? Täytyy sanoa että meillä lapsilla ihan toinen ote kouluun kun itsellä oli aikoinaan. Luokassamme oli 30 oppilata ja itse olen maisteri vaan ja 4000€ palkalla, toivottavasti lapsistani tulee sitten jotain paljon hienompaa kun kaiken järjen mukaan tähtien pitäisi olla nyt oikeassa asennossa mm. luokkakoon takia (luokalla 22 oppilasta).
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 08:22"]
Yksi iso syy on tuo integrointi. Ap:n kouluaikoina suurimmat häiriköt olivat tarkkiksella ja eniten yksilöllistä ohjausta ja jatkuvaa kertausta vaativat olivat apukoulussa. Nyt ne kaikki on siinä samassa luokassa ja voi vain kuvitella, miten paljon opettajan aikaa menee tämän aineksen kurissa pitämiseen ja opettamiseen. Avustajia ei ole kuitenkaan myönnetty läheskään riittävästi, jotta edes he voisivat auttaa näitä eniten apua tarvitsevia.
[/quote]
Toisaalta yksilöllistämisen ja erityisen tuen tarpeen kynnys oli silloin niin paljon korkeammalla, että tavisluokalle normaaliopetukseen katsottiin kuuluvan noin 90 prosenttia niistä, jotka nyt siirrettäisiin jonnekin erityisluokalle, jos sun kaltaiset ihmiset pääsisivät päättämään. Kun ala-asteella ei tosiaan tarvinnut vielä osata lukea ja läpi meni... Se oli silloin yhtä montessoria koko systeemi.
Meidän luokalla ei ala-asteella 1980-luvulla ollut kuin 12 lasta, mutta meidät sitten yhdistettiinlin aina joko ylemmän tai alemman luokan kanssa samaanhuoneeseen, jollointulos oli jotain 40 tienoilla. (Laillisuuden raja meni tuolloin 42 oppilaassa).
mutta oikeastihan ongelma olikin sitten siinnä, että eivät ne kersat siihen aikaan juurikaan oppineeet. Se, mitä oppivat, riitti, koska paljonkaan ei vaadittu. Luokallani oli seiskalle mennessä kaksi poikaa, jotka eivät osanneet oikeasti lukea, hätätilassa tavasivat vähän. Hekin menivät joukon jatkona, koska siihen aikaan ei tosiaan vaadittu sen enempää. Ei tarvinnut osata kunnolla lukea. Opettajatkin ajattelivat, että ok, ei niistä virkamiehiä tule, mutta voi tulla lapiomiehiä. Lunttaaamaan opimme kyllä kaikki, koska se oli tuollaisessa joukossa hyvin helppoa ja myöhemmin siitä pitikin oppia pois.
Nykyään lapiomiehiä ei ole ja kaivinkoneenkuljettajalla pitää olla teoriakoulutus ja turvallisuuspassi ja ties mitä, ja niillä silloisilla vaatimuksilla ei pääse peruskoulusta läpi. Siksi opettaakin pitää vähän toisin kuin joskus ennen.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 06:42"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 06:24"]Oppilasaines ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat muuttuneet hurjasti noista ajoista. Silloin ei myöskään integroitu erityisen tuen tarpeisia oppilaita. Myöskin vanhempien suhtautuminen opettajaa ja kouluun olivat erilaisia. Siksi. [/quote] Täysin samaa mieltä! Lisäisin tähän vielä sen seikan, että nykyään alakoulussa opiskellaan vaativampia asioita jo paljon aiemmin kuin ennen. Esim. yhtälöt tulivat itselleni tutuksi ensimmäisen kerrran 6.lla luokalla. Omalle tytölleni niitä on ollut matematiikassa jo heti 1. luokalta lähtien! Lisäksi nykyään opiskellaan useampaa kieltä yms. vaativampia aineita kuin ennen vanhaan.
[/quote]Höpöja puhut,7560-luvulla oltiin 12 v mahd oppikoulun toisella luokalla, ja iohan varmasti opeteltiin yhtälöitä yms. Ne, ketkä jäivät kansakouluun, niin toki eivät ehkä niitä opetelleet. siinähän se viks onkin, että kaikki pakotetaan oppimaan, vaikka ei olisi yhtään haluja/lahjoja ja aika koulussa käytetään leikkimiseen.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 08:10"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 06:42"]
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 06:24"]Oppilasaines ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat muuttuneet hurjasti noista ajoista. Silloin ei myöskään integroitu erityisen tuen tarpeisia oppilaita. Myöskin vanhempien suhtautuminen opettajaa ja kouluun olivat erilaisia. Siksi. [/quote] Täysin samaa mieltä! Lisäisin tähän vielä sen seikan, että nykyään alakoulussa opiskellaan vaativampia asioita jo paljon aiemmin kuin ennen. Esim. yhtälöt tulivat itselleni tutuksi ensimmäisen kerrran 6.lla luokalla. Omalle tytölleni niitä on ollut matematiikassa jo heti 1. luokalta lähtien! Lisäksi nykyään opiskellaan useampaa kieltä yms. vaativampia aineita kuin ennen vanhaan.
[/quote]Höpöja puhut,7560-luvulla oltiin 12 v mahd oppikoulun toisella luokalla, ja iohan varmasti opeteltiin yhtälöitä yms. Ne, ketkä jäivät kansakouluun, niin toki eivät ehkä niitä opetelleet. siinähän se viks onkin, että kaikki pakotetaan oppimaan, vaikka ei olisi yhtään haluja/lahjoja ja aika koulussa käytetään leikkimiseen.
[/quote]sorry, tarkoitin 60-luvulla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 00:50"]Niin meilläkin oli ala-asteella vaihtelevasti 32-35 oppilasta ja hyvin homma pelitti. Mutta siihen aikaan opettajilla oli enemmän auktoriteettia. Meilläkin oli oikein jämäkkä vanhemmanpuoleinen miesopettaja ja ei kukaan uskaltanut häiriköidä tunnilla, kun jo opettajan katse hiljensi. Toisinaan taas, kun oltiin käytäydytty erittäin hyvin, niin mentiin katsomaan auditorioon videolta leffaa. Porkkanaa ja keppiä.
Yläasteella taas oli vähän toinen meininki, kun oli paljon nuorehkoja höösääviä naisopettajia. Eivät pärjänneet ollenkaan meidän kanssa. Sai mitä ansaitsi.
[/quote]
Siis onko näin kommentoinut sitä mieltä että nuoret "höösäävät" (??) naisopettajat ansaitsevat huonoa käytöstä oppilailta? Heitä kohtaan saa luvan kanssa käyttäytyä huonosti?