Lue keskustelun säännöt.
Miksi pörssiyhtiöissä konsernitaso alkaa usein paisua?
25.01.2022 |
Kun osakeyhtiö listautuu pörssiin, niin usein johtoryhmä paisuu. Tulee kaikenlaista höpöjohtajaa, jotka eivät tuo rahaa taloon. On vastuullisuusjohtajaa, vastuullisuusasiantuntijaa, viestintäasiantuntijaa yms. Kun yhtiö on vain osakeyhtiö, on johtoryhmä yleensä aika pienehkö ja firma tekee tulosta. Tulos alkaa putoamaan listautumisen jälkeen. Mitä tähän on yleensä syynä? Painostavatko osakkeenomistajat näin innokkaasti palkkaamaan kaikenlaista höpöhöpöasiantuntijaa ja johtajaa taloon?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Ei olla enää niin tarkkoja, kun kyse ei ole enää omista rahoista. Joskus pääomasijoittavat vaativat kasvua, jolloin hallinnonkin kasvatus näkyy orgaanisena kasvuna. Lisäksi pörssiyhtiöt joutuvat raportoimaan tarkemmin sekä yrittävät suojata julkisuuskuvaansa entistä paremmin
Otetaan esimerkkinä Sitowise. Ennen fuusioitumista oli Wise Group ja Sito. Molempien yhtiöiden hallinto oli pieni ja hallinnolliset kulut pieniä. Asiakkaan pääosin rakennusliikkeet eikä ollut tarvetta sen kummemmin mainostaa tai muuten pyrkiä olemaan esillä. Nyt Sitowisen aikana hallinto paisuu kuin pullataikina ja siellä puuhastellaan liiketoiminnan kannalta kaikenlaista hyödytöntä. Ei ihmekään että menee huonosti. Projekti menee nollatuloksella tai tappiolla, mutta hallinto paisuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko syynä olla ulkoisten sidosryhmien lukumäärän kasvu yhtiön kasvaessa?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syynä olla ulkoisten sidosryhmien lukumäärän kasvu yhtiön kasvaessa?
Hyvin johdettuna hallinnon pitäisi olla suhteessa pienempää. Tuotahan suuruuden ekonomiaa ihannoivat toitottavat. Käytännössä organisaatioista tulee kuitenkin helposti ihmeellisiä hallintohimmeleitä.
No mitä se tämä maakuntahommakaan tekee muuta kuin tuottaa lisää turhia byrokratiakerroksia. Jokapaikassa olisi paljon poishöylättävää ja tehostettavaa.
Johtoa lähinnä ovat johdon omat intressit. Tämä näkyy myös politiikassa siinä, miten innokkaasti palkataan satapäinen avustajakaarti ministereille, vaikka maan talous on kuilun partaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faktaa tosiaan on, että kaikenlaiset "director of diversityt and organizational culture" ja heidän projektit ovat aivan hirveää rahanhukkaa. Laskin tuossa yhden meidän firman parin tunnin kaikille pakollisen "arvokoulutuksen" kustannukset firmalle menetettyinä työtunteina oli arviolta noin miljoonan. Tuloksena tästä narinaa ja vittuilua siitä, miten käytännössä toiminta on kaukna kirjoitetutuista arvoista ja kuinka pihalla firman johto on.
Vierailija kirjoitti:
Faktaa tosiaan on, että kaikenlaiset "director of diversityt and organizational culture" ja heidän projektit ovat aivan hirveää rahanhukkaa. Laskin tuossa yhden meidän firman parin tunnin kaikille pakollisen "arvokoulutuksen" kustannukset firmalle menetettyinä työtunteina oli arviolta noin miljoonan. Tuloksena tästä narinaa ja vittuilua siitä, miten käytännössä toiminta on kaukna kirjoitetutuista arvoista ja kuinka pihalla firman johto on.
Eräässä firmassa oli myös tälläistä ja heiteltiin pistokysymyksenä mitkä ovat yhtiömme arvot. Nämä tenttaamiset ja arvokoulutukset olivat yleisen vitsin aiheena. Eräs kollega laski, että jos osallistuisi jokaiseen turhanpäiväiseen konsernitason palaveriin, niin siihen saisi helposti joka viikko uhrattua parin päivän tunnit.
Ei olla enää niin tarkkoja, kun kyse ei ole enää omista rahoista. Joskus pääomasijoittavat vaativat kasvua, jolloin hallinnonkin kasvatus näkyy orgaanisena kasvuna. Lisäksi pörssiyhtiöt joutuvat raportoimaan tarkemmin sekä yrittävät suojata julkisuuskuvaansa entistä paremmin