Peukutetaan KIUSALLISIA sosiaalisia tilanteita

Yhteissaunominen esim. työpaikan ulkoilupäivän lopuksi ennen päivällistä. Ei kiitos! Siinä istua ähötät punakkana tukka kosteana ruokapöydässä. Jätän mieluummin päivällisen syömättä ja poistun sujuvasti takavasemmalle, kun muut painelevat saunaan. Saunon toki mielelläni, mutta ilman tuttua tai tuntematonta seuraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulet että sinua tervehditään, mutta oikeasti sinun takanasi olevaa tervehditään.

Ääk! Mulle on åaro kertaa käynyt niin, että tuntematon tai puolituttu mies on käsittääkseni aloittanut jonkun silmäpelin ja yllättyneenä olen jotenkin hölmönä hymyillyt ja viljuttanut takaisin ja sit mun takaa onkin pyyhältänyt joku kaunotar upeana/miehen treffikumppani. Olen vaan rauhoitellut itseäni, ettei kukaan minua edes huomannut eikä välitä, kipin kapin kotiin...

Tää oli aivan suloinen!

Juhlittiin joskus 90-luvun alussa silloisen tyttöystävän lakkiaisia. Olin melkoisessa humalatilassa baarista kotio päästyämme. Niin taisi olla ex, kun ei muistanut ottaneensa minusta "kuvia" siskonsa filmi-kameralla. Kamera palautettiin siskolle ja teetti kuvat, jotka nouti tyttöystävän isä. No tottakai tämä isä selaili exän siskon kanssa "yo-juhlakuvat". Totesi vaan kuvia meille antaessa, että on siellä minustakin muutama kuva...Häpeä oli melkoinen, kun erräässä kuvasarjassa strippailin heppi puolitanassa... 

Mulle ja kaverilleni kävi joskus lukioaikoina suunnilleen tuo ekan vastaajan kuvaama tilanne. Meidän luokalla oli tyttö, tässä vaikka "Erja" (siis nimi ei ollut mikään uniikki, mutta kuitenkin sen verran harvinainen, että muita saman nimisiä ei koulussamme ollut), joka tykkäsi pukeutua ja käyttää koruja aika joulukuusimaisesti, mutta ei ilmeisesti itse sitä tajunnut. Niin - siis katselin kaverini kanssa paikallisen marketin koruosastolla korviksia, kun kaveri osoitti törkeän isoja ja rumia hapsukorviksia. "Jotenkin tulee Erja mieleen", hän totesi. No, Erjan äiti oli töissä siinä kaupassa, ja tuli huomattua vähän liian myöhään, että hän oli juuri sopivasti takanamme järjestelemässä hyllyjä. Ei hän muistaakseni mitään sanonut, ja mekin häivyimme vähin äänin. Tuosta lähtien käytimme vastaavista tilanteista nimeä "Erja-ilmiö".

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten koulutus/tykypäivä tms., joka aloitetaan sillä, että hei terve, nyt jokainen saa tulla seisomaan tönne rinkiin ja kertoa oman nimensä ja tehdä samalla JONKUN HAUSKAN LIIKKEEN.

Tuossa kohtaa tulee mieleen sellainen hauska liike, että kääntyy ympäri ja kävelee ovesta ulos.

Sairauksien (omien ja perheenjäsenten) läpikäyminen työpaikan palavereissa, joissa asialistalla ei ole panupirkon mahatauti tai jennamannan äidin poliklinikkakäynti.

Vierailija kirjoitti:

Luulet olevasi yksin kotona, jossain huoneessa tai muualla.

Ja pieraiset kovalla äänellä...

Vierailija kirjoitti:

Hissillä liikkuminen on kyllä yhtä helvettiä. Mitenkään et voi varmistua siitä, etteikö joku tilaa "matkan varrelta" hissiä omaan kerrokseen. Ensin se molemminpuolinen hölmistys ovien avautuessa ja sen jälkeen vielä loppumatka hiljaisuuden vallitessa seiniä tuijotellen.

Kokeneemmille ei ehkä käy tämä, mutta harvoin hissiä käyttävänä lähdin viimeksi vauhdilla ulos kerrosta liian aikaisin jonkun tullessa matkalla kyytiin. Enkä sitten enää kehdannut mennä takaisin, vaan tein siinä väärässä kerroksessa pikku kierroksen ja jatkaessani hotellin aamiaishuoneeseen toivoin, etten törmää ko. heppuun siinä hissin tuntumassa taas.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla kuulet lähellä suomalaisen seurueen juttelun ja oot sen takia ihan hiljaa miehesi kanssa, kun et halua paljastua heille suomalaiseksi.

Olin joku vuosi sitten Budapestissa ja satuin jossakin kaupunginosassa sellaisille pienille markkinoille, joissa oli kaikenlaisia myynti- ja herkkukojuja.

Ostin suuren räiskäleen, jonka päälle sai valita haluamansa täytteet ja menin pari askelta sivummalle sitä syömään.  Samassa siihen tupsahti kaksi suomalaista keski-ikäistä tätiä, työnsivät naamansa melkein kiinni siihen räiskäleeseen ja alkoi arpoa, mitä siinä on ja onkohan se hyvää. Hyvä etteivät tökkineet sormella.

Hetken sitä tyrmistyneenä seurasin, kunnes sanoin että oikein hyvä on, menkää ihmeessä ostamaan.

Mammat säikähtivät oikein tosissaan ja saivat jalat alleen.

Ne mitä Pirjo Heikkilälläkin on, sillä on kaikki pahimmat tilanteet.

t mies

Hollannissa 1968. Olimme perheen kanssa matkalla rannikolla, jossa oli patoja ja tietyin välein tornirakennuksia. Erään tornin katolla oli kahvila. Moitimme sen siisteyttä keskenämme. Yllätys oli melkoinen, kun yrittäjäpariskunta oli suomalainen. Saimme raivoisat haukut moitteista - ei saa verrata Suomeen! Miksi ei? Melkoinen sikolätti.

Etätöissä kesken Teams-palaverin iskee kauhea vessahätä. Enimmäkseen kuuntelet ja pidät kameran kiinni, joten päätät käydä vessassa läppärin kanssa. Juuri kun istahdat pytylle, pomo pyytää että selittäisit kaikille, miten eräs monimutkainen asia menee... -.-

Joskus vuosia sitten kävin vaimoni kaverina vaatekaupassa. Hän pysähtyi katselemaan uusia alusvaatteita ja minä jatkoin matkaa miesten osastolle. 

Aikani siellä kierreltyäni palasin tähän alusvaatevälikköön ja näin vaimoni kyykkivän hyllyrivin puolivälissä, selin minuun päin. Kävelin hänen taakseen ja huikkasin pilke silmäkulmassa, että "Löytyikö sopivat"?

Hän ei ollutkaan vaimoni. Seurasi jäätävä jähmettyminen, en tiennyt mitä sanoa... Näin hänen katseestaan paniikkia ja hätääntymistä, luuli minua varmaan joksikin pervoksi :-)

Häivyin kaupasta vähin äänin autoon istumaan. Vaimoni ihmetteli mihin olin hävinnyt. 

Laivalla työporukan kanssa. Hytit jaettiin pareittaan. Löysin illan aikana halukkaan neitosen, jonka kanssa päädyimme hyttiin. En odottanut, että työkaverini vielä saapuisi, mutta saapui kuitenkin kesken "leikin". Siinä me sitten alasti tuijotimme ovella seisovaa työkaveriani ja hänen hämmästynyttä ilmettä. Mitään ei varmaan jäänyt näkemättä. Hän poistui nauraen paikalta ja sanoi tulevansa hetken päästä takaisin. Jatkettin hommat loppuun ja suhtauduttiin asiaan huumorilla. 

Soitat terveysasemalle/työterveyteen kysyäksesi jotain asiaa. Kerrot vaivasi. Hoitaja luurin toisessa päässä ei ota mitään kantaa asiaasi ja on enimmäkseen hiljaa. Mietit kuumeisesti, miten tilanteessa voisi edetä, voisitko saada vaikka soittoajan lääkärille. Hoitaja vaikenee. Saat joten kuten puhelun päätettyä lukuisten kiusallisten hiljaisuuksien jälkeen. Puhelun jälkeen jäät hämmentyneenä miettimään, mitä nyt.

Kun menen työpaikalla vessaan ja joku on käynyt tekemässä haisevat ripulit ja pönttö likaisena ja kun lähdet vessasta työkaveri menee sisään samalla ovenavaisulla ja luulee tietysti että se olin minä. :/

Vierailija kirjoitti:

Oletat, että naimisissa olevan naisen sukunimi on hänen miehensä sukunimi, mutta paljastuukin, että hän on pitänyt tyttönimensä.

Vaihtoehtoisesti luulet avioparia sisaruksiksi yhteisen sukunimen perusteella.

Miten kellekään tulee mieleen olettaa että naisella miehen nimi?

Useampikin nolo juttu tulee mieleen, mutta tuorein on tämä:

oli sovittu nouto facebookin roskalavalla ilmoittamistani vaatteista ja olin pakannut ne kestokassiin, joka oli eteisessä. Hakija tuli ja vei kassin mennessään - paitsi että kassi oli vielä eteisessä!

Laitoin viestiä, että he se kassi unohtui, ja hän laittoi että ei kyllä se on hänellä. No, kävi sitten ilmi, että mies oli tuonut autostaan pesuun siellä olevan viltin, jotain rättejä jne. ja olin antanut vahingossa sen kassin, samanlaisia kun olivat mutta eivät vierekkäin että olisin tajunnut.

Hä-vet-ti!

Onneksi

Lähetin kerran pomolleni tekstarin missä kerroin tehneeni kaalilaatikkoa jotta saa syödä kun tulee kotiin.

Ei ollut yhtään noloa.