Olen työtön ja vihaan itseäni.
Tuntuu että olen täysin kelvoton ja turha ihminen. En saa töitä vaikka haen niitä jatkuvasti. Jos en olisi opiskelemassa niin tekisin itselleni jotain peruuttamatonta. Häpeän tilannettani ja tunnen suurta toivottomuutta ja ahdistusta tulevaisuutta kohtaan.
En tiedä mitä tehdä enää, olo on niin lannistunut ja masentunut. En tiedä miten pitkään jaksan enää yrittää.
Kommentit (20)
90-luvun lama veteraanina otan osaa. Elämä ei lopu vuoden, tai vuosikymmenen työttömyyteen.
Toki arvot ovat nykyään kovemmat ja armottomammat. Täytyy vain kaivaa se oman todellisuuden potero maailmaan ja lakata miellyttämästä muita.
Muiden mielipiteet ovat yhdentekeviä.
No mua masentaa ettei löydä naista millää ja miten on vaikeeta kaikki.. työpaikka on kyllä vakituinen.. siinä mieles ihan ok.
Itse sinuna nauttisin vapaudesta... Mikä siinä työssä on niin kivaa? Rahaa saa joo mutta aikaa ei ole mihinkään ja päivät menee yhdessä sumussa.
Nauti luonnosta, lähde retkelle yms nauti mistä vaan nautit nyt kun on aikaa, jossain vaiheessa olet töissä ja kaipaat sitä vapautta tehdä mitä huvittaa...
Sä mikään työtön ole vaan opiskelija.
Vierailija kirjoitti:
Sä mikään työtön ole vaan opiskelija.
Tämä.
Kyllä siihen tottuu. Minäkin tunsin vihaa ja häpeää itseäni kohtaan alussa.
Nyt kun olen ollut yli 10 vuotta työttömänä niin nuo tunteet ovat kaikonneet lähes täysin. Tämä on minun identiteettini nyt ja kun olen joka vuosi vain enemmän eristäytynyt ulkopuolisesta maailmasta niin ei minun tarvitse kertoa tai selitellä tilannettani kenellekään enää.
Mua taas painaa kun olen kuntoutustuella se, etten pysty tekemään töitä ja olemaan osallisena tän rakastamani maan hyvinvointia rakentamassa.
Asiaa ei yhtään helpota se, että psykiatrini katsoi aiheelliseksi syyllistää minua siitä. Tuntui pahalta.
Kannattaa, ajatella niin kuin mä että oon ylpeä sitä että en rikasta ahneita kokkareita/suurpääomaa. En myy vapaa-aikaani jollain 10e/h. Eihän riistäjä Itsekään ikinä suostuisi moiseen.
Vierailija kirjoitti:
Itse sinuna nauttisin vapaudesta... Mikä siinä työssä on niin kivaa? Rahaa saa joo mutta aikaa ei ole mihinkään ja päivät menee yhdessä sumussa.
Nauti luonnosta, lähde retkelle yms nauti mistä vaan nautit nyt kun on aikaa, jossain vaiheessa olet töissä ja kaipaat sitä vapautta tehdä mitä huvittaa...
Tietyllä tavalla tunnen syyllisyyttä tästä vapaudesta ja tekemättömyydestä enkä sen takia pysty nauttimaan siitä. Tuntuu että heitän vain aikaa hukkaan turhuuteen.
Tässä nyt pitäisi alkaa kerätä CV:tä että pääsisi hyvään harjoittelupaikkaan, jonka kautta ehkä työmahdollisuudet voisivat parantua. Huonolta näyttää kesätöidenkin osalta. Minulta puuttuu karisma ja uskottavuus hissipuheiden vetämiseen työhaastattelussa. Vapisen kuin haavanlehti ja sotkeudun sanoihini.
-Ap
USA:ssa ei ole työttömiä, on vain ihmisiä jotka ovat "between jobs" eli kahden työpaikan, menneen ja tulevan, välisessä tilassa.
Ysärilamassa tavallaan helpotti se kun puolet kansasta oli työttömänä.
Et ollut kovin poikkeava. Työllisyysaste oli keväällä 1994 56,4%
Nyt se on yli 70%
Vierailija kirjoitti:
Sä mikään työtön ole vaan opiskelija.
Olen työtön opiskelija ja altavastaajana oman alan kesätöitä ja harjoittelupaikkaa etsiessä. Niissäkin jyräävät paremman CV:n omaavat opiskelijat vaikka heillä heikompi koulumenestys ja eikä sen parempaa osaamista alan töihin.
-Ap
Kun olette muutaman vuosikymmen työttöminä sitten tiedätte asiasta jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sinuna nauttisin vapaudesta... Mikä siinä työssä on niin kivaa? Rahaa saa joo mutta aikaa ei ole mihinkään ja päivät menee yhdessä sumussa.
Nauti luonnosta, lähde retkelle yms nauti mistä vaan nautit nyt kun on aikaa, jossain vaiheessa olet töissä ja kaipaat sitä vapautta tehdä mitä huvittaa...
Tietyllä tavalla tunnen syyllisyyttä tästä vapaudesta ja tekemättömyydestä enkä sen takia pysty nauttimaan siitä. Tuntuu että heitän vain aikaa hukkaan turhuuteen.
Tässä nyt pitäisi alkaa kerätä CV:tä että pääsisi hyvään harjoittelupaikkaan, jonka kautta ehkä työmahdollisuudet voisivat parantua. Huonolta näyttää kesätöidenkin osalta. Minulta puuttuu karisma ja uskottavuus hissipuheiden vetämiseen työhaastattelussa. Vapisen kuin haavanlehti ja sotkeudun sanoihini.
-Ap
Yritä jonkun vuokrafirman kautta töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sinuna nauttisin vapaudesta... Mikä siinä työssä on niin kivaa? Rahaa saa joo mutta aikaa ei ole mihinkään ja päivät menee yhdessä sumussa.
Nauti luonnosta, lähde retkelle yms nauti mistä vaan nautit nyt kun on aikaa, jossain vaiheessa olet töissä ja kaipaat sitä vapautta tehdä mitä huvittaa...
Tietyllä tavalla tunnen syyllisyyttä tästä vapaudesta ja tekemättömyydestä enkä sen takia pysty nauttimaan siitä. Tuntuu että heitän vain aikaa hukkaan turhuuteen.
Tässä nyt pitäisi alkaa kerätä CV:tä että pääsisi hyvään harjoittelupaikkaan, jonka kautta ehkä työmahdollisuudet voisivat parantua. Huonolta näyttää kesätöidenkin osalta. Minulta puuttuu karisma ja uskottavuus hissipuheiden vetämiseen työhaastattelussa. Vapisen kuin haavanlehti ja sotkeudun sanoihini.
-Ap
Pyydä lääkäriltä beetasalpaajaa. Auttaa just siihen että ääni ei värise, sydän ei hakkaa, tai kädet hikoile. Esimerkiksi Propralia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sinuna nauttisin vapaudesta... Mikä siinä työssä on niin kivaa? Rahaa saa joo mutta aikaa ei ole mihinkään ja päivät menee yhdessä sumussa.
Nauti luonnosta, lähde retkelle yms nauti mistä vaan nautit nyt kun on aikaa, jossain vaiheessa olet töissä ja kaipaat sitä vapautta tehdä mitä huvittaa...
Tietyllä tavalla tunnen syyllisyyttä tästä vapaudesta ja tekemättömyydestä enkä sen takia pysty nauttimaan siitä. Tuntuu että heitän vain aikaa hukkaan turhuuteen.
Tässä nyt pitäisi alkaa kerätä CV:tä että pääsisi hyvään harjoittelupaikkaan, jonka kautta ehkä työmahdollisuudet voisivat parantua. Huonolta näyttää kesätöidenkin osalta. Minulta puuttuu karisma ja uskottavuus hissipuheiden vetämiseen työhaastattelussa. Vapisen kuin haavanlehti ja sotkeudun sanoihini.
-Ap
Saisitko vaikka beetasalpaajia jännittämiseen?
Itse olin ihan hirvittävä jännittäjä. Vielä kolme vuotta sitten olin ihan sekaisin jännittämisestä. Sain yhdeltä tutulta tsemppiä ja kannustusta ja sain harjoittelupaikan.
Nykyään en juuri jännitä. Olen kyllä harjoitellut hissipuhetta ja tiettyjä vastauksia paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sinuna nauttisin vapaudesta... Mikä siinä työssä on niin kivaa? Rahaa saa joo mutta aikaa ei ole mihinkään ja päivät menee yhdessä sumussa.
Nauti luonnosta, lähde retkelle yms nauti mistä vaan nautit nyt kun on aikaa, jossain vaiheessa olet töissä ja kaipaat sitä vapautta tehdä mitä huvittaa...
Tietyllä tavalla tunnen syyllisyyttä tästä vapaudesta ja tekemättömyydestä enkä sen takia pysty nauttimaan siitä. Tuntuu että heitän vain aikaa hukkaan turhuuteen.
Tässä nyt pitäisi alkaa kerätä CV:tä että pääsisi hyvään harjoittelupaikkaan, jonka kautta ehkä työmahdollisuudet voisivat parantua. Huonolta näyttää kesätöidenkin osalta. Minulta puuttuu karisma ja uskottavuus hissipuheiden vetämiseen työhaastattelussa. Vapisen kuin haavanlehti ja sotkeudun sanoihini.
-Ap
Saisitko vaikka beetasalpaajia jännittämiseen?
Itse olin ihan hirvittävä jännittäjä. Vielä kolme vuotta sitten olin ihan sekaisin jännittämisestä. Sain yhdeltä tutulta tsemppiä ja kannustusta ja sain harjoittelupaikan.
Nykyään en juuri jännitä. Olen kyllä harjoitellut hissipuhetta ja tiettyjä vastauksia paljon.
Voisin käydä jonkin reseptin tähän jännitykseen, kun en pysty kontrolloimaan muutenkaan tätä jännitystä. Aion myös nyt kirjottaa itselleni vuorosanat uuteen hissipuhe-näytelmään. Toivottavasti mahdollisuuteni paranisivat edes hiukan näillä toimilla.
Kiitos neuvoista ja vinkeistä, arvostan antamaanne tukea!
-Ap
Sinulla on kuitenkin sikäli hyvin, että on opiskelupaikka ja olet vielä nuori. Ei paniikkia! Hissipuhettahan ja vastaavaa voi harjoitella ääneen vaikka peilin edessä. CV:n viilaamiseen voi saada ohjausta ja tietty netistäkin vinkkejä. Duunitorilla on ollut hyviä artikkeleita työnhaun eri tilanteisiin.
MInäkin suosittelen jotain Propralia. Aikoinaan hain sitä johonkin jännitykseen ja kyllä se auttoi, kunhan ei sitten ota liikaa. Kannattaa lääkkeen kanssa ensin kokeilla joku kenraaliharjoitus, mikä annostus sopii itselle, ennen kuin buukkaa työhaastattelua.
Tsemppiä, kyllä sinä pärjäät!
Ei ole sun syy ettei ole tarpeeksi työpaikkoja.