Mies haluaa lapsen, mutta inhoan vauvoja

Montako lasta sulla on ennestään?

Mikä siinä tarkkaan ottaen on niin epämieluisaa? Jos tietäisi mitkä on niitä inhottavia asioita niin voisi miettiä onko ne sellaisia joita voi mitenkään helpottaa tai sietää vai ei. 

Itselläni ollut vähän toisinpäin, eli olen rakastanut vauvoja mutta sellaiset meluisat leikki-ikäiset ei ole ajatuksena ollut ollenkaan mukavia. Olen hyvin rauhaa ja hiljaisuutta rakastava ja melusta stressaantuva ihminen nimittäin. Mutta on siitäkin vaiheesta selvitty kun talossa oli 2 aina menossa olevaa melunlähdettä, ja nyt on jo helpompaa kun lapset on jo kouluikäisiä.

Ei ole lapsia entuudestaan mutta tiedän, että vauva-aika tulee olemaan se kaikista turhauttavin vaihe minulle. Inhoan sitä vauvan avuttomuutta ja riippuvaisuutta. Ap

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:39"]

Ei ole lapsia entuudestaan mutta tiedän, että vauva-aika tulee olemaan se kaikista turhauttavin vaihe minulle. Inhoan sitä vauvan avuttomuutta ja riippuvaisuutta. Ap

[/quote]

Ei sitä voi etukäteen tietää. Oma vauva on ihan eri asia kuin muiden vauvat. Mutta jos avuttomuus ja riippuvaisuus inhottavat lähtökohtaisesti, kannattaa ehkä jättää lapset hankkimatta, koska nuo molemmat kestävät kauemman kuin vauva-ajan.

Älä tee lapsia, jos jo valmiiksi tuntuu ettet kestä jonkun riippuvuutta sinusta. Sitähän se elämä sen jälkeen nimenomaan on. Voit unohtaa omat tarpeesi, lapsen tarpeet tulevat aina edellä. Muutenkin elämä pyörii lasten ympärillä pitkälti, vaikka olisikin 2 osallistuvaa vanhempaa jne.

Lapset ovat aina enemmän tai vähemmän avuttomia ja riippuvasia sinusta. Kolmatta välivuotta pitävä, jo yhden amk-linjan keskeyttänyt pikkuveljeni aiheuttaa vanhemmilleni edelleen paljon huolta ja murhetta. Sanomasi perusteella sinun ei tule koskaan hankkia lapsia. Pilaisit elämäsi sillä.

Vauvat nimenomaan ovat enemmän riippuvaisia kuin lapset. Minä olin melko itsenäinen jo lapsena. Ärsytti, että omat vanhemmat vaikuttivat olevan enemmän riippuvaisia minusta kuin minä heistä. Ap

Adoptoikaa taaperoikäinen?

Olen jo luvannut miehelle, että yritämme yhdessä lapsia. Hammasta purren se kai sitten on hoidettava. Ap

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:49"]

Vauvat nimenomaan ovat enemmän riippuvaisia kuin lapset. Minä olin melko itsenäinen jo lapsena. Ärsytti, että omat vanhemmat vaikuttivat olevan enemmän riippuvaisia minusta kuin minä heistä. Ap

[/quote]

Mutta et sinä voi tietää, millaisia sinun mahdolliset tulevat lapsesi ovat. He voivatkin olla ihan hirveän riippuvaisia, eivät lainkaan sellaisia niin kuin sinä lapsena. Jos et kestä ajatusta riippuvaisuudesta, älä hanki lapsia.

Ennen luulin noin ja fiilikset olikin päinvastoin. Oma vauva olikin ihana.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:49"]Adoptoikaa taaperoikäinen?
[/quote]
Ja jätetään hyödyntämättä miehen erityisen hyviä geenejä? Joo, ei. Ap

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:49"]Adoptoikaa taaperoikäinen? [/quote] Ja jätetään hyödyntämättä miehen erityisen hyviä geenejä? Joo, ei. Ap

[/quote]

Mitä nämä "erityisen hyvät geenit" ovat? :D

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:49"]Adoptoikaa taaperoikäinen? [/quote] Ja jätetään hyödyntämättä miehen erityisen hyviä geenejä? Joo, ei. Ap

[/quote]

Jos miehellä on niin erityisen hyvät geenit, että niitä on suorastaan pakko saada "hyödynnetty'", hänen kannattaa etsiä sellainen vaimo, jonka kanssa lapsenteko onnistuu. Geenit menee ihan pilalle, jos lapsi saa jo vauva-aikana traumoja äidistä, joka ei pidä vauvoista.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:49"]Adoptoikaa taaperoikäinen? [/quote] Ja jätetään hyödyntämättä miehen erityisen hyviä geenejä? Joo, ei. Ap

[/quote]

Mitäs jos se lapsi saakin pääosin sun paskat geenit etkä voi sietää sitä senkään vertaa? :D

Ainakin sulla on realistinen käsitys vauva-ajasta :)

Mulle iski vasten kasvoja se vauvan avuttomuus ja ahdistuin siitä aika paljon, ja aloin nauttia lapsesta kunnolla vasta kun se oli yli 1-v. Olin siis hoitanut lapsia paljon ennen kun sain oman lapsen, joten kokemusta oli muista lapsista paitsi vauvoista, ja vauva-ajan jälkeen vanhemmuus on ollut odotusteni mukaista.

Ehkä säkin sen vuoden kestät? Jos mies osallistuu hoitamiseen paljon? Opetatte vauvan alusta alkaen myös pullolle niin mieskin voi syöttää niin et ole niin kiinni vauvassa imetyksen vuoksi?

Ymmärrän sua oikein hyvin ja just miten se vauvan avuttomuus voi ahdistaa, mutta se helpottaa just siinä noin 1-vuotiaana ja jopa vähän aikasemminkin, kun siitä avuttomasta rääpäleestä tulee omaa tahtoa ilmaiseva itsenäinen olento, jopa vähän "riiviö"! Siinä kohtaa helpottaa henkisesti :D

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:49"]Adoptoikaa taaperoikäinen? [/quote] Ja jätetään hyödyntämättä miehen erityisen hyviä geenejä? Joo, ei. Ap

[/quote]

Sun miehesi kannattaisi jatkaa niitä erityisen hyviä geenejään sitten siittämällä joku muu nainen. Sinun ei tekstiesi perusteella missään nimessä kannata hankkia lapsia (enkä sano tätä vittuillakseni tosiaankaan)!

[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 09:50"]

Olen jo luvannut miehelle, että yritämme yhdessä lapsia. Hammasta purren se kai sitten on hoidettava. Ap

[/quote]

No ei , ei ikinä näin! Tyhmä isolla teellä.

Miten kestäisit?

Ainakin se on elämänkulussa erittäin lyhyt aika. Ota se asenne. Vauvan hoito ei ole ainoastaan sinun harteillasi, koska sinulla on mies ja toivon mukaan muitakin verkostoja riittämiin. 

Olisiko mahdollista, että pakollisen äitiysvapaan jälkeen miehesi jäisi kotiin hoitamaan vauvaa?

Ja tämä voi ärsyttää sinua, mutta kun saat oman vauvan, niin mielesi vauvojen "inhottavuudesta" saattaa muuttua. Kokemukseni mukaan tervepäinen äiti ei inhoa vauvaansa, joskin voi kokea toki vauva-ajan raskaana. 

Puhu jonkin ammatti-ihmisen kanssa tunteistasi, se voi auttaa. 

Voithan sä yrittää tehdä miehen kanssa diilin, että sä palaat töihin heti kun mahdollista ja mies jää vauvan kanssa kotiin jo melkein heti. Jos esim. Amerikassa on 6 viikon äitiysloma niin miksi suomalainen nainen ei pystyisi menemään suoraan synnäriltä duuniin jos joku muu hoitaa vauvan?