Lue keskustelun säännöt.
Yh, mistä kaikesta olet joutunut luopumaan?
23.01.2022 |
Haen vertaistukea ja haluaisin kuulla mistä kaikesta olet joutunut luopumaan, mikä on lähipiirillesi normaalia elämää ja elintasoa sen vuoksi että elätät yksin lapsia.
Minulla on korkeakoulututkinto, asun pääkaupunkiseudulla ja nettopalkka on 1900€. Lisäksi saan elatustukea minimimäärän ja lapsilisät yh korotuksella sekä asumistukea noin satasen. Auto on välttämätön työn vuoksi. Vuokraan ja vesimaksuihin menee yli tonni kuukaudessa. Asutaan todella pienessä alle 60neliötä kolmiossa. Omaan ei ole varaa. Ei ole yhtään lainoja tai osamaksuja.
Itse olen joutunut luopumaan/tietoisesti vältän koska ei ole varaa:
- matkustelu
- ystävien kanssa illanistujaiset
- kampaamokäynnit en myöskään harrasta irtoripsiä tai kynsien laittoa
- hiustenhoitotuotteet shampoota lukuunottamatta
- kirpputorilta ostetaan vaatteet (koskaan en ole saanut kavereilta/sukulaisilta vaatekasseja)
- kaupasta halvinta ruokaa mutta yritys syödä terveellisesti, lapset saa punalaputettuja liha tuotteita, itse olen siirtynyt kasvispainotteiseen ruokaan koska on edullisempaa
- en tupakoi tai käytä alkoholia (en ole koskaan)
- lapsilla yksi edullinen harrastus
- ei juuri käydä koskaan missään, kesälomalla huvipuistossa ja uimarannoilla
Ei aineellinen pääoma mistä joutunut luopumaan:
- usko siihen että lasten tulevaisuus olisi parempi
- sopivanlainen kumppani jolla myös korkeakoulututkinto ja samoja elämänarvoja
- luottamus että yhteiskunta ja lähipiiri välittää
- en jaksa enää kuunnella muiden omakotitalon rakennusprojekteja tai yksityisen lastenvahdin ostamista että pääsee miehen kanssa kylpylälomalle tai miten aletaan suunnittelemaan mökkiprojektia ja seuraavaa ulkomaan matkaa
Tässä yhteiskunnassa raha ratkaisee. Se määrittää elintason ja sosiaalisen statuksen, jotka vaikuttavat ihan kaikkeen.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Oman elämänsä seppä kirjoitti:
Ihanko yllätyksenä tuli, että omilla valinnoilla on merkitystä elämään?
Miten yksinhuoltajuus on oma valinta?
Esim. hankkimalla lapsi yksin tarkoituksella. Niin minäkin tein. Olen tosin hyväpalkkainen duunari, ei tarvitse senttejä laskeskella ruokakaupassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap: tuohan on ekologisempi elämäntapa ja siihen kannustetaan muitakin. Omille lapsillehan tämä pallo jätetään enkä ainakaan minä halua olla pahentamassa asioita omalla kulutuskäytökselläni.
Omat lapseni oppivat luoviksi ja heille kasvoi ilmeisen hyvä itsetunto, vaikkeivät päässet Thaimaaseen tai Dubaihin kuten luokkakaverit tai päällä ollut kalleinta, jota rahalla saa. He yhdistivät jo pahimpina teiniaikoinaan kirpparivaatteita uusiin vaatteisiin. Molemmat lainasivat kirjastosta etenkin pukeutumisen historiaa koskevia kirjoja.
Omat lapseni ovat nyt nuoria opiskelijoita ja heille ei opiskelijaelämän rahan vähyys tullut minään yllätyksenä. Ovat tyytyväisiä kun saivat oppia kotona laittamaan edullista ruokaa.
Heistä on kasvanut ihan täyspäisiä. Nyt kun ovat aikuisia niin kritisoivat Dubaihin matkustamista ja ovat muutenkin ihmisoikeuksia tiedostavia.
Pahimman trauman lapsilleen aiheuttaa sillä, että riitelee exän kanssa ja haukkuu häntä lapsilleen. Erotessa pitäisi pyrkiä muistamaan, että ex on joka tapauksessa lapsen toinen vanhempi. Eihän lapsi halua välttämättä erota vanhemmastaan. Kuitenkin sen että voi viettää edes välillä aikaa toisen vanhemman kanssa on tärkeää jos toinen vanhempi ei ole lapselle vaaraksi.[/
Kyllä tämä elintaso on tehnyt minusta enemmän kulutuskriittisen, ekologisen, minimalistisen ja pihin. Kolmea ensimmäistä arvostan ominaisuutena. Mutta kyllä tänä on myös kyynistyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä kukkua, ettei hoitoaineeseen tai vaikka lämpösuojaan hiuksia varten olisi rahaa. Niitä voi ostaa vaikka Lidlistä pari kertaa vuodessa muutamalla eurolla. En oikein ymmärrä miksi ap haluaa uhriutua, kun itse varmaan on lapset halunnut.
Jos auto on kerran työn takia välttämätön, niin minulle ei ihan ole selvää minkä vuoksi pääkaupunkiseudulla asuminen on välttämätöntä. Esimerkiksi Hyvinkäältä saisitte isomman asunnon halvemmalla ja jos joka tapauksessa on Helsingissä ajettava, hieman pidempi työmatka olisi "vaihtokauppa" parempaan asuntoon. Lisäksi harrastukset ovat pienillä paikkakunnilla monesti halvempia.
Lisäksi, jos lapsia on siis enemmän kuin yksi ja vanhemmalla 1900 e palkka niin kannattaa hakea toimeentulotukea. Jos ei perustoimeentulotukea saisikaan kuin vähän, niin harkinnanvaraisena voi saada esim harrastuksiin, huonekaluihin, peittojen ja tyynyjen uusimiseen jne. Mut varmasti ap:lla on muutama tekosyy miksi toimeentulotuen hakeminen on hänen kunniansa alapuolella ja mieluummin jatkaa valittamista.[/Eipä ole tullut mieleenkään että toimeentulotukea edes saisi koska on auto.
Kauemmaksi muuttaminen ei tule kyseeseen lasten elinpiirin, kaverisuhteiden vuoksi. Toisella myös terapioita.
Omasta ajasta. Ystävyyssuhteista. Ei vain ole aikaa ja samoja intressejä monen sinkkukaverin kanssa.
Hulluttelusta. Ei voi lähteä matkalle ex-tempore jonkun randomtyypin kanssa. Pitää olla vastuuntuntoinen. Sitä pitää miettiä jopa, jos kävelen myöhään illalla kotiin. Kuka huolehtii lapsista, jos minulle käy jotain?
En voi lähteä yksin matkalle kiertelemään museoita viikoksi. En voi lähteä ulkomaille asumaan vaikka kuukaudeksi.
Kaikki matkat ja tekemiset ovat lapselle suunniteltu.
Lapset eivät ole olleet kahta yötä pidempään poissa luotani. Ei ole sellaisia tuliverkkoja.
En pääse illalla kävelemään, koska lapsia ei voi jättää yksin kotiin. En pääse aamukävelylle. Eilen havahduin siihen, etten ole kävellyt ulkona viittä minuuttia. Koko päivän kuskasin lapsia eri paikkoihin, ja illalla piti lähteä ulkoilemaan. Mutta sitten lapset nukahtivat autoon.
Toiset saa, toiset ei. Tämä yh saa vain yh-korotuksen lapsilisään, ei aiemmin alennuksia päivähoitomaksuihin, ei ikinä asumistukea tms.
Yhna en ole joutunut luopumaan oikeastaan mistään muusta kuin säästämisestä, säästöön jää vähemmän kuin aiemmin, kun oman matkansa kulujen lisäksi pitää maksaa myös lapsen kulut. Viimeisen kahden vuoden aikana ehdimme käydä ennen Koronan puhkeamista keski-Euroopassa sekä laskettelu- että kaupunkilomalla. Syyslomalla viime syksynä käytiin Espanjassa ja talviloma oltiin ja tänä vuonnakin vietetään Suomen Lapissa. Perheen ainoana aikuisena toki kirpaisee maksaa matkat ja majoitukset yksin, ruuat nyt maksaa kotonakin yksin, joten se summa ei paljon matkoillakaan lisäänny. Nämä kulut on pois sitten säästämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailiija kirjoitti:
On kyllä kukkua, ettei hoitoaineeseen tai vaikka lämpösuojaan hiuksia varten olisi rahaa. Niitä voi ostaa vaikka Lidlistä pari kertaa vuodessa muutamalla eurolla. En oikein ymmärrä miksi ap haluaa uhriutua, kun itse varmaan on lapset halunnut.
Jos auto on kerran työn takia välttämätön, niin minulle ei ihan ole selvää minkä vuoksi pääkaupunkiseudulla asuminen on välttämätöntä. Esimerkiksi Hyvinkäältä saisitte isomman asunnon halvemmalla ja jos joka tapauksessa on Helsingissä ajettava, hieman pidempi työmatka olisi "vaihtokauppa" parempaan asuntoon. Lisäksi harrastukset ovat pienillä paikkakunnilla monesti halvempia.
Lisäksi, jos lapsia on siis enemmän kuin yksi ja vanhemmalla 1900 e palkka niin kannattaa hakea toimeentulotukea. Jos ei perustoimeentulotukea saisikaan kuin vähän, niin harkinnanvaraisena voi saada esim harrastuksiin, huonekaluihin, peittojen ja tyynyjen uusimiseen jne. Mut varmasti ap:lla on muutama tekosyy miksi toimeentulotuen hakeminen on hänen kunniansa alapuolella ja mieluummin jatkaa valittamista.[/Eipä ole tullut mieleenkään että toimeentulotukea edes saisi koska on auto.
Kauemmaksi muuttaminen ei tule kyseeseen lasten elinpiirin, kaverisuhteiden vuoksi. Toisella myös terapioita.[/
Ap jatkaa
Mielummin laitan rahaa säästöön kuin hiusten lämpösuojiin. Pointti on siinä että täytyy kuitenkin luopua erinäisistä asioista.
Ap ei ole oppinut vielä ettei maailma ole sellainen kuin sen pitäisi olla, vaan sellainen kun se on. Suomi on aika paska maa, kallis, tyly ja epäoikeudenmukainen.
Monella käy noin, että ystäväpiiri muokkaantuu elämänmuutoksien mukaan, esim. lapset, köyhistyminen tai rikastuminen, sairastuminen. Vaihtoehtoja on mukautua muuttamalla ystäväpiiriä, löytää uusia tapoja olla vanhojen ystävien kanssa, tai pitää tätä elämänvaiheena joka helpottaa luultavasti muutaman vuoden kuluttua ja omaa aikaa ja rahaa tulee lisää. Ihmisiin ei kannata niin kovasti ripustautua, koska suurin osa heistä keskittyy omiin asioihinsa eikä välitä toisen, edes ystävän, haasteista kovinkaan paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailiija kirjoitti:
On kyllä kukkua, ettei hoitoaineeseen tai vaikka lämpösuojaan hiuksia varten olisi rahaa. Niitä voi ostaa vaikka Lidlistä pari kertaa vuodessa muutamalla eurolla. En oikein ymmärrä miksi ap haluaa uhriutua, kun itse varmaan on lapset halunnut.
Jos auto on kerran työn takia välttämätön, niin minulle ei ihan ole selvää minkä vuoksi pääkaupunkiseudulla asuminen on välttämätöntä. Esimerkiksi Hyvinkäältä saisitte isomman asunnon halvemmalla ja jos joka tapauksessa on Helsingissä ajettava, hieman pidempi työmatka olisi "vaihtokauppa" parempaan asuntoon. Lisäksi harrastukset ovat pienillä paikkakunnilla monesti halvempia.
Lisäksi, jos lapsia on siis enemmän kuin yksi ja vanhemmalla 1900 e palkka niin kannattaa hakea toimeentulotukea. Jos ei perustoimeentulotukea saisikaan kuin vähän, niin harkinnanvaraisena voi saada esim harrastuksiin, huonekaluihin, peittojen ja tyynyjen uusimiseen jne. Mut varmasti ap:lla on muutama tekosyy miksi toimeentulotuen hakeminen on hänen kunniansa alapuolella ja mieluummin jatkaa valittamista.[/Eipä ole tullut mieleenkään että toimeentulotukea edes saisi koska on auto.
Kauemmaksi muuttaminen ei tule kyseeseen lasten elinpiirin, kaverisuhteiden vuoksi. Toisella myös terapioita.[/
Ap jatkaa
Mielummin laitan rahaa säästöön kuin hiusten lämpösuojiin. Pointti on siinä että täytyy kuitenkin luopua erinäisistä asioista.
Kyllä toimeentulotukea voi saada, vaikka on auto.
Lasten terapioihin voi saada tukea myös.
Se ei teidän perheen tilanteeseen vaikuta millään lailla, pistätkö 2e vuodessa lämpösuojaan vai säästöpossuun. Et vaan myönnä, että haluat olla marttyyri.
Olen joutunut luopumaan alkoholista. Tämä on johtanut siihen että olen nykyisin kovin yksinäinen ja olen erakoitunut. Olen epäillyt että saatan olla masentunut tuon takia etten voi käyttää alkoholia.
Parisuhdetta tuskin koskaan saan koska olen introvertti,erakko enkä ole kovinkaan komea mies.
Olen myös joutunut luopumaan haaveesta että saisin oman koiran koska työni takia en koiraa voi ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta ajasta. Ystävyyssuhteista. Ei vain ole aikaa ja samoja intressejä monen sinkkukaverin kanssa.
Hulluttelusta. Ei voi lähteä matkalle ex-tempore jonkun randomtyypin kanssa. Pitää olla vastuuntuntoinen. Sitä pitää miettiä jopa, jos kävelen myöhään illalla kotiin. Kuka huolehtii lapsista, jos minulle käy jotain?
En voi lähteä yksin matkalle kiertelemään museoita viikoksi. En voi lähteä ulkomaille asumaan vaikka kuukaudeksi.
Kaikki matkat ja tekemiset ovat lapselle suunniteltu.
Lapset eivät ole olleet kahta yötä pidempään poissa luotani. Ei ole sellaisia tuliverkkoja.
En pääse illalla kävelemään, koska lapsia ei voi jättää yksin kotiin. En pääse aamukävelylle. Eilen havahduin siihen, etten ole kävellyt ulkona viittä minuuttia. Koko päivän kuskasin lapsia eri paikkoihin, ja illalla piti lähteä ulkoilemaan. Mutta sitten lapset nukahtivat autoon.
Lapsi on tuonut kyllä paljon hyvääkin elämään. Kokeillaan uusia harrastuksia. Joudun usein menemään oman mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta se on kehittävää.
Lisäksi turvallisuus. Olin aikaisemmin hiukan rajaton, oman ajan tilan tarve oli niin suuri. Nyt on ollut pakko miettiä asioita pitemmälle.
Elämääni on tullut selkeä rytmi. On pakko pitää rytmiä yllä lapsen takia.
Taloudellisesti meillä on asiat ok. On kaikki tarvittava. Joskus matkustetaan.
Mulla on kolme lasta, yksi heistä täysikäinen. Olen korkeakoulutettu ja vuosiansiot reilu 40 000. Maksan asumiskustannuksia 1200€ kuukaudessa enkä saa yhtään asumistukea. Saan minimimäärän elatustukea. Lapsilisää saan enää yhdestä lapsesta, koska keskimmäinen lapsi täyttää 17 ja vanhin siis täysikäinen. Minulla on kulutusluottoja, jotka ovat syntyneet siitä, että olen kasvattanut lapset yksin ja olen halunnut, että heillä on hyvä asunto, harrastuksia ja esim. samanlaiset puhelimet ja vaatteet kuin muillakin lapsilla. Olen luopunut siitä etten voi ostaa omaa asuntoa. Kaikki rahat ovat menneet kohta parikymmentä vuotta kädestä suuhun, en mitenkään ole pystynyt säästämään käsirahaa omistusasuntoa varten. En ole koskaan saanut perinnöksi ainuttakaan euroa, minulla on köyhä suku. Pystyisin lyhentämään varsin hyvin asuntolainaa, maksanhan nytkin vuokran omasta palkastani, mutta eihän sitä tällaiselle varattomalle myönnetä. Kampaamokäynnit, uudet vaatteet, juhlimiset jne eivät tietenkään kuulu minun arkeeni, käyn parin vuoden välein kampaajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole oppinut vielä ettei maailma ole sellainen kuin sen pitäisi olla, vaan sellainen kun se on. Suomi on aika paska maa, kallis, tyly ja epäoikeudenmukainen.
Monella käy noin, että ystäväpiiri muokkaantuu elämänmuutoksien mukaan, esim. lapset, köyhistyminen tai rikastuminen, sairastuminen. Vaihtoehtoja on mukautua muuttamalla ystäväpiiriä, löytää uusia tapoja olla vanhojen ystävien kanssa, tai pitää tätä elämänvaiheena joka helpottaa luultavasti muutaman vuoden kuluttua ja omaa aikaa ja rahaa tulee lisää. Ihmisiin ei kannata niin kovasti ripustautua, koska suurin osa heistä keskittyy omiin asioihinsa eikä välitä toisen, edes ystävän, haasteista kovinkaan paljon.
Ystäväpiiri onkin jäämässä. Toiset lisääntyy hulppeissa omakotitaloissa. Itse en ole pettänyt ja pettäneet kaverit uusissa suhteissa saavat jäädä. Ulkoistan itseni vanhasta elämästä.
On pienituloisia ydinperheellisiäkin. Ei heidänkään elämä mitään luksusta ole. Ei ole varaa matkusteluihin, merkkivaatteisiin yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain vapautta ja tilaa. Sain löytää oman polkuni, olla se joka olen, ajatella omat ajatukset. Sain ihanan lapsen.
Aloin laittaa rajoja kuinka saa kohdella ja kuinka ei.
Ne jotka kohtelee huonosti, meni jo. Addiktit ja ilkiöt kierrän kaukaa.
Nautin elämästä, ja haaveilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole oppinut vielä ettei maailma ole sellainen kuin sen pitäisi olla, vaan sellainen kun se on. Suomi on aika paska maa, kallis, tyly ja epäoikeudenmukainen.
Monella käy noin, että ystäväpiiri muokkaantuu elämänmuutoksien mukaan, esim. lapset, köyhistyminen tai rikastuminen, sairastuminen. Vaihtoehtoja on mukautua muuttamalla ystäväpiiriä, löytää uusia tapoja olla vanhojen ystävien kanssa, tai pitää tätä elämänvaiheena joka helpottaa luultavasti muutaman vuoden kuluttua ja omaa aikaa ja rahaa tulee lisää. Ihmisiin ei kannata niin kovasti ripustautua, koska suurin osa heistä keskittyy omiin asioihinsa eikä välitä toisen, edes ystävän, haasteista kovinkaan paljon.Ystäväpiiri onkin jäämässä. Toiset lisääntyy hulppeissa omakotitaloissa. Itse en ole pettänyt ja pettäneet kaverit uusissa suhteissa saavat jäädä. Ulkoistan itseni vanhasta elämästä.
Pidän yhteyttä entisiin baarikavereihin käymällä lounaalla heidän kanssa. Se, että on lapsia, on aika vaikea aihe tahattomasti lapsettomille.
Lapset yhdistävät, välillä tuntuu, että paljon enemmän kuin yhteiset harrastukset tai opiskelut.
En mistään!
Sain lapset, talon ja onnellisen elämän ilman riitoja kun tajusin erota. Molemmat isovanhemmat ovat tukena, minulla on työ (netto 1890 €/kk) ja lapset hoidossa/koulussa. Irtohiuksia ja -ripsiä en huolisi edes rahasta, lomaillaan, lapset myös isovanhempiensa kanssa. Illanistujaisiin pääsen kun vain viitsin lähteä. Ruoan teen itse laatuaineksista, leivon usein pullaa, aina voilla. Vaatteet tilaan verkkokaupoista, kotona helppo sovittaa ja postiin lyhyt matka.
Miestä en elämääni huoli, ainakaan ennen kuin lapset ovat maailmalla. Tyttöjen reissuilla hurvittelen, se riittää.
Lapset menestyvät hyvin, yliopistossa yksi, toinen pääsee myös papereillaan, kuten esikoinenkin.
Omistusasunnossa asunut 23-vuotiaasta, talo velaton ja asuminen mukavaa. Säästöjä kertynyt, isovanhemmat kustantaneet paljon lasten menoja, pyöröt, ajokortit, opiskelurahaa jne.
Kun kuopuskin lähtee maailmalle myyn tämän ja ostan neliön rivarista, kaikille omat huoneet.
Minä olen elänyt juuri tuollaista ap:n listan kaltaisa elämää avioliitossani. Ihan omasta vapaasta tahdostani. Nykyään olen totaali-yh ja edelleen elän samanlaista elämää, enkä siis ole luopunut mistään. Se meitä erottaa, että minulla on oma omakotitalo pääkaupunkiseudulla ja maksan siitä lainaa 750 e/kk. Pakolliset kulut vievät yhteensä yli tonnin (asuntolaina mukaanlukien).
Vierailija kirjoitti:
En mistään!
Sain lapset, talon ja onnellisen elämän ilman riitoja kun tajusin erota. Molemmat isovanhemmat ovat tukena, minulla on työ (netto 1890 €/kk) ja lapset hoidossa/koulussa. Irtohiuksia ja -ripsiä en huolisi edes rahasta, lomaillaan, lapset myös isovanhempiensa kanssa. Illanistujaisiin pääsen kun vain viitsin lähteä. Ruoan teen itse laatuaineksista, leivon usein pullaa, aina voilla. Vaatteet tilaan verkkokaupoista, kotona helppo sovittaa ja postiin lyhyt matka.
Miestä en elämääni huoli, ainakaan ennen kuin lapset ovat maailmalla. Tyttöjen reissuilla hurvittelen, se riittää.
Lapset menestyvät hyvin, yliopistossa yksi, toinen pääsee myös papereillaan, kuten esikoinenkin.
Omistusasunnossa asunut 23-vuotiaasta, talo velaton ja asuminen mukavaa. Säästöjä kertynyt, isovanhemmat kustantaneet paljon lasten menoja, pyöröt, ajokortit, opiskelurahaa jne.
Kun kuopuskin lähtee maailmalle myyn tämän ja ostan neliön rivarista, kaikille omat huoneet.
En tiedä mistä tuo hoidossa tuli. Lapset jo siis yliopistossa ja lukiossa, olleet toki eron jälkeen hoidossa, olisiko siitä tullut kömmähdys. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elänyt juuri tuollaista ap:n listan kaltaisa elämää avioliitossani. Ihan omasta vapaasta tahdostani. Nykyään olen totaali-yh ja edelleen elän samanlaista elämää, enkä siis ole luopunut mistään. Se meitä erottaa, että minulla on oma omakotitalo pääkaupunkiseudulla ja maksan siitä lainaa 750 e/kk. Pakolliset kulut vievät yhteensä yli tonnin (asuntolaina mukaanlukien).
Lisää vielä, että mielestäni elämäni on oikein mukavaa ja onnellista. En ihan ymmärrä, mikä aloittajalla on ongelmana.
On kyllä kukkua, ettei hoitoaineeseen tai vaikka lämpösuojaan hiuksia varten olisi rahaa. Niitä voi ostaa vaikka Lidlistä pari kertaa vuodessa muutamalla eurolla. En oikein ymmärrä miksi ap haluaa uhriutua, kun itse varmaan on lapset halunnut.
Jos auto on kerran työn takia välttämätön, niin minulle ei ihan ole selvää minkä vuoksi pääkaupunkiseudulla asuminen on välttämätöntä. Esimerkiksi Hyvinkäältä saisitte isomman asunnon halvemmalla ja jos joka tapauksessa on Helsingissä ajettava, hieman pidempi työmatka olisi "vaihtokauppa" parempaan asuntoon. Lisäksi harrastukset ovat pienillä paikkakunnilla monesti halvempia.
Lisäksi, jos lapsia on siis enemmän kuin yksi ja vanhemmalla 1900 e palkka niin kannattaa hakea toimeentulotukea. Jos ei perustoimeentulotukea saisikaan kuin vähän, niin harkinnanvaraisena voi saada esim harrastuksiin, huonekaluihin, peittojen ja tyynyjen uusimiseen jne. Mut varmasti ap:lla on muutama tekosyy miksi toimeentulotuen hakeminen on hänen kunniansa alapuolella ja mieluummin jatkaa valittamista.