Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka eivät ymmärrä, että mies ja nainen voivat olla ystäviä, ovat vanhanaikaisia.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti voivat olla ystäviä, mutta jos kumpikin on heteroita niin mukaan astuu jossakin välissä myös seksuaalinen jännite. Ja todennäköisesti myös itse seksikin jonakin heikkona hetkenä. Ei se silti sitä ystävyyttä poista välttämättä.
Mä en yksinkertaisesti ymmärrä tällaisia kommentteja. Olen ollut erilaisten ja eri ikäisten vastakkaisen sukupuolen edustajien ystävä jo parin vuosikymmenen ajan. Mitään "heikkoa hetkeä" ei ole koskaan tullut. Ja on nukuttu vierekkäin, samassa huoneessa, käyty matkoilla, istuttu iltaa, katseltu leffoja, jopa asuttu yhdessä.
Elättekö te muut maailmassa jossa koko ajan saattaa housut lipsahtaa pois jalasta? En ole koskaan ollut tilanteessa jossa oltaisiin jotenkin "ajauduttu" seksiin. Vaikka sitä jännitettäkin olisi. Seksi on silti aina tietoinen päätös ja henkilökohtaisesti harrastan sitä vain seurustelukumppanin kanssa.
Vastakkaisen sukupuolen ystävät ovat olleet todellinen rikkaus elämässäni ja harmi on jos joku ei pysty sitä kokemaan.
No on todellakin harmi. Olen 45-vuotias nainen ja aina kaivannut veljeä ja miespuoleisia ystäviä. Muutamia muuten ihania tyyppejä on elämääni eksynyt vuosien varrella mutta ystävyys päättyy aina siihen kun mies odottaa lopulta muutakin. Eikä tilanteissa ole ikinä ollut puoleltani mitään ihastusta tai odotusta muustakaan.
Mitä hyötyä miehelle tuosta ajanhukasta olisi?
No sä olet kyllä hyvä esimerkki siitä, mistä juuri kirjoitin. Sinunlaisia en kaipaa elämääni joten todellakin hukattaisiin molemmat aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti voivat olla ystäviä, mutta jos kumpikin on heteroita niin mukaan astuu jossakin välissä myös seksuaalinen jännite. Ja todennäköisesti myös itse seksikin jonakin heikkona hetkenä. Ei se silti sitä ystävyyttä poista välttämättä.
Mulla on eri sukupulta olevia ystäviä, jotka ei yhtään miellytä ulkonäöltään mua seksuaalisesti. Mistä ihmeestä se jännitys ja seksi tulis?
Onko ne "kaverit" samaa mieltä? Veikkaan että ei...
Sun kannattais yrittää tutustua ihmisiin ihmisinä, ettet näkis naisia vain panopuina. Ehkä ymmärtäisit. Ei tarttis veikkailla typeriä.
Ihania nämä naisystäväni.
Tarvitsevat aina välillä voimaannuttavia ruiskeita kun ukkonsa kanssa tökkii.
Ja auttavat purkamaan paineeni jos minulla tökkii vaimon kanssa.
Me ollaan vanhanaikaisia, enkä näe siinä mitään väärää. Kumpikaan ei ole kaivannut toisen sukupuolen ystäviä, koska meidän nuoruudessa pyörittiin saman sukupuolen kaveriporukoissa. Parikymppisellä lapsella on sekaporukka ystäviä. Ajat muuttuvat, hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti voivat olla ystäviä, mutta jos kumpikin on heteroita niin mukaan astuu jossakin välissä myös seksuaalinen jännite. Ja todennäköisesti myös itse seksikin jonakin heikkona hetkenä. Ei se silti sitä ystävyyttä poista välttämättä.
Mä en yksinkertaisesti ymmärrä tällaisia kommentteja. Olen ollut erilaisten ja eri ikäisten vastakkaisen sukupuolen edustajien ystävä jo parin vuosikymmenen ajan. Mitään "heikkoa hetkeä" ei ole koskaan tullut. Ja on nukuttu vierekkäin, samassa huoneessa, käyty matkoilla, istuttu iltaa, katseltu leffoja, jopa asuttu yhdessä.
Elättekö te muut maailmassa jossa koko ajan saattaa housut lipsahtaa pois jalasta? En ole koskaan ollut tilanteessa jossa oltaisiin jotenkin "ajauduttu" seksiin. Vaikka sitä jännitettäkin olisi. Seksi on silti aina tietoinen päätös ja henkilökohtaisesti harrastan sitä vain seurustelukumppanin kanssa.
Vastakkaisen sukupuolen ystävät ovat olleet todellinen rikkaus elämässäni ja harmi on jos joku ei pysty sitä kokemaan.
No on todellakin harmi. Olen 45-vuotias nainen ja aina kaivannut veljeä ja miespuoleisia ystäviä. Muutamia muuten ihania tyyppejä on elämääni eksynyt vuosien varrella mutta ystävyys päättyy aina siihen kun mies odottaa lopulta muutakin. Eikä tilanteissa ole ikinä ollut puoleltani mitään ihastusta tai odotusta muustakaan.
Mitä hyötyä miehelle tuosta ajanhukasta olisi?
Olet provoinesi yllättäen lähellä asian ydintä. Eli sitä että nämä miehet valehtelevat ja esittävät ystävyyttä mielessään ihan joku muu kuin ystävyys. Se on se ongelma. Hyvä ettet lähde esittämään naiselle kaveria salaten omat agendasi naista kohtaan, vaan kerrot suoraan että haluat asiaa x, tai y, ja jos tämä ei naiselle käy, niin lopetat "ajanhukan" etkä jää roikkumaan ja leikkimään kaveria, ja täten loukkaa turhaan naista esittämällä ystävää jota et oikeasti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin että voisi ja joskus on onnistunutkin.
Mutta käytännössä melkein aina mies on ihastunut ja jossain vaiheessa koko suhde kuivuu kasaan.Olen kateellinen. Ihastus pelkästään ystävyyden/tutustumisen kautta. Vuosien varrella olen tehnyt aloitteen viidelle miehelle, joihin ihastuin kun kaveruuden myötä huomasin että tunteet olivat heränneet. Jokainen heistä torjui minut sanomalla että olemme vain kavereita, ja että koska emme heti aluksi harrastaneet seksiä, eivät he voi ajatella minua romanttisesti. Olen kuin sisko.
Yksikään mies ei ole minuun ystävyyden myötä ihastunut, vaikka sitä nimenomaan olen toivonut. Tasan ei käy :(. T. Demiseksuaali
Erikoista.
Minä huomaan miehenä tuon ongelman. Naisten pitää saada se mysteerimies-tutustuminen-ihastus-rohkea aloite-vahvat tunteet-kuvio heti, tai sitä ei tule. Jos ollaan kavereita, ollaan kaverita ja sellaisina pysytään.
Minun siis pitäisi osoittaa kiinnostusta ennen kuin tiedän naisesta juuri mitään, ja sitten katsoa mihin se johtaa. En ole demiseksuaali, mutta en oikein innostu kevytsuhteista enkä halua parisuhdetta tietenkään jos en tunne naista ollenkaan.
Selkeästi olet ihastunut miehiin jotka ovat sinun vastakohtiasi, eli juri niitä miehekkäitä urhoja joiden mielestä kun tavataan kiinnostava nainen, niin heti aloitetta ja seksiä kehiin. Tälaiset miehet ovat useimpien naisten mieleen, kunhan osaavat lukea milloin nainen on seksiin valmis, ja milloin ei ole.
Minun laillani ajattelevat miehet ovat harvemmin suosittuja. Siksi jäämmekin vain kavereiksi silloinkin kun haluaisimme enemmän.
Voi olla ystäviä, mutta ei sulje pois sitä, että mies haluaa seksiä ellei nainen ole sysiruma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin että voisi ja joskus on onnistunutkin.
Mutta käytännössä melkein aina mies on ihastunut ja jossain vaiheessa koko suhde kuivuu kasaan.Olen kateellinen. Ihastus pelkästään ystävyyden/tutustumisen kautta. Vuosien varrella olen tehnyt aloitteen viidelle miehelle, joihin ihastuin kun kaveruuden myötä huomasin että tunteet olivat heränneet. Jokainen heistä torjui minut sanomalla että olemme vain kavereita, ja että koska emme heti aluksi harrastaneet seksiä, eivät he voi ajatella minua romanttisesti. Olen kuin sisko.
Yksikään mies ei ole minuun ystävyyden myötä ihastunut, vaikka sitä nimenomaan olen toivonut. Tasan ei käy :(. T. Demiseksuaali
Erikoista.
Minä huomaan miehenä tuon ongelman. Naisten pitää saada se mysteerimies-tutustuminen-ihastus-rohkea aloite-vahvat tunteet-kuvio heti, tai sitä ei tule. Jos ollaan kavereita, ollaan kaverita ja sellaisina pysytään.
Minun siis pitäisi osoittaa kiinnostusta ennen kuin tiedän naisesta juuri mitään, ja sitten katsoa mihin se johtaa. En ole demiseksuaali, mutta en oikein innostu kevytsuhteista enkä halua parisuhdetta tietenkään jos en tunne naista ollenkaan.
Selkeästi olet ihastunut miehiin jotka ovat sinun vastakohtiasi, eli juri niitä miehekkäitä urhoja joiden mielestä kun tavataan kiinnostava nainen, niin heti aloitetta ja seksiä kehiin. Tälaiset miehet ovat useimpien naisten mieleen, kunhan osaavat lukea milloin nainen on seksiin valmis, ja milloin ei ole.
Minun laillani ajattelevat miehet ovat harvemmin suosittuja. Siksi jäämmekin vain kavereiksi silloinkin kun haluaisimme enemmän.
Kaltaiset leikkivät parhaiten keskenään, vai miten se oli.
Meillä on kaksi demiä kimpassa. Tavattiin aikanaan töissä, tutustuttiin hitaasti ja tunteet lämpenivät työkaveruuden myötä. Kummallekaan ei olisi ollut ongelma olla yksin, ellei oikeanlaista tyyppiä olisi löytynyt. Kumpaakaan ei lähestytä seksi edellä, ja muunlaiset tuskin jaksaisivat odottaa.997
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin että voisi ja joskus on onnistunutkin.
Mutta käytännössä melkein aina mies on ihastunut ja jossain vaiheessa koko suhde kuivuu kasaan.Olen kateellinen. Ihastus pelkästään ystävyyden/tutustumisen kautta. Vuosien varrella olen tehnyt aloitteen viidelle miehelle, joihin ihastuin kun kaveruuden myötä huomasin että tunteet olivat heränneet. Jokainen heistä torjui minut sanomalla että olemme vain kavereita, ja että koska emme heti aluksi harrastaneet seksiä, eivät he voi ajatella minua romanttisesti. Olen kuin sisko.
Yksikään mies ei ole minuun ystävyyden myötä ihastunut, vaikka sitä nimenomaan olen toivonut. Tasan ei käy :(. T. Demiseksuaali
Erikoista.
Minä huomaan miehenä tuon ongelman. Naisten pitää saada se mysteerimies-tutustuminen-ihastus-rohkea aloite-vahvat tunteet-kuvio heti, tai sitä ei tule. Jos ollaan kavereita, ollaan kaverita ja sellaisina pysytään.
Minun siis pitäisi osoittaa kiinnostusta ennen kuin tiedän naisesta juuri mitään, ja sitten katsoa mihin se johtaa. En ole demiseksuaali, mutta en oikein innostu kevytsuhteista enkä halua parisuhdetta tietenkään jos en tunne naista ollenkaan.
Selkeästi olet ihastunut miehiin jotka ovat sinun vastakohtiasi, eli juri niitä miehekkäitä urhoja joiden mielestä kun tavataan kiinnostava nainen, niin heti aloitetta ja seksiä kehiin. Tälaiset miehet ovat useimpien naisten mieleen, kunhan osaavat lukea milloin nainen on seksiin valmis, ja milloin ei ole.
Minun laillani ajattelevat miehet ovat harvemmin suosittuja. Siksi jäämmekin vain kavereiksi silloinkin kun haluaisimme enemmän.
Kaltaiset leikkivät parhaiten keskenään, vai miten se oli.
Meillä on kaksi demiä kimpassa. Tavattiin aikanaan töissä, tutustuttiin hitaasti ja tunteet lämpenivät työkaveruuden myötä. Kummallekaan ei olisi ollut ongelma olla yksin, ellei oikeanlaista tyyppiä olisi löytynyt. Kumpaakaan ei lähestytä seksi edellä, ja muunlaiset tuskin jaksaisivat odottaa.997
Kommentoinpa sivusta:
Naisille on kylläkin tyypillistä että "samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä" TAI "vastakohdat täydentävät toisiaan", riippuen siitä kumpi johtaa siihen että se sama muidenkin naisten haluama mies on sopiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin että voisi ja joskus on onnistunutkin.
Mutta käytännössä melkein aina mies on ihastunut ja jossain vaiheessa koko suhde kuivuu kasaan.Olen kateellinen. Ihastus pelkästään ystävyyden/tutustumisen kautta. Vuosien varrella olen tehnyt aloitteen viidelle miehelle, joihin ihastuin kun kaveruuden myötä huomasin että tunteet olivat heränneet. Jokainen heistä torjui minut sanomalla että olemme vain kavereita, ja että koska emme heti aluksi harrastaneet seksiä, eivät he voi ajatella minua romanttisesti. Olen kuin sisko.
Yksikään mies ei ole minuun ystävyyden myötä ihastunut, vaikka sitä nimenomaan olen toivonut. Tasan ei käy :(. T. Demiseksuaali
Erikoista.
Minä huomaan miehenä tuon ongelman. Naisten pitää saada se mysteerimies-tutustuminen-ihastus-rohkea aloite-vahvat tunteet-kuvio heti, tai sitä ei tule. Jos ollaan kavereita, ollaan kaverita ja sellaisina pysytään.
Minun siis pitäisi osoittaa kiinnostusta ennen kuin tiedän naisesta juuri mitään, ja sitten katsoa mihin se johtaa. En ole demiseksuaali, mutta en oikein innostu kevytsuhteista enkä halua parisuhdetta tietenkään jos en tunne naista ollenkaan.
Selkeästi olet ihastunut miehiin jotka ovat sinun vastakohtiasi, eli juri niitä miehekkäitä urhoja joiden mielestä kun tavataan kiinnostava nainen, niin heti aloitetta ja seksiä kehiin. Tälaiset miehet ovat useimpien naisten mieleen, kunhan osaavat lukea milloin nainen on seksiin valmis, ja milloin ei ole.
Minun laillani ajattelevat miehet ovat harvemmin suosittuja. Siksi jäämmekin vain kavereiksi silloinkin kun haluaisimme enemmän.
Kaltaiset leikkivät parhaiten keskenään, vai miten se oli.
Meillä on kaksi demiä kimpassa. Tavattiin aikanaan töissä, tutustuttiin hitaasti ja tunteet lämpenivät työkaveruuden myötä. Kummallekaan ei olisi ollut ongelma olla yksin, ellei oikeanlaista tyyppiä olisi löytynyt. Kumpaakaan ei lähestytä seksi edellä, ja muunlaiset tuskin jaksaisivat odottaa.997
Kommentoinpa sivusta:
Naisille on kylläkin tyypillistä että "samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä" TAI "vastakohdat täydentävät toisiaan", riippuen siitä kumpi johtaa siihen että se sama muidenkin naisten haluama mies on sopiva.
Mä en tietysti tiedä noin hyvin, kun olen vain yksi nainen, mutten tulisi edes toimeen vastakohtani kanssa, saati haluaisi jakaa elämääni sellaisen kanssa.
Voi olla ja voi olla, ettei kyseessä ole pelkkä ystävyys molemmin puolin. Toisten ajatusten lukeminen on sula mahdottomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin että voisi ja joskus on onnistunutkin.
Mutta käytännössä melkein aina mies on ihastunut ja jossain vaiheessa koko suhde kuivuu kasaan.Olen kateellinen. Ihastus pelkästään ystävyyden/tutustumisen kautta. Vuosien varrella olen tehnyt aloitteen viidelle miehelle, joihin ihastuin kun kaveruuden myötä huomasin että tunteet olivat heränneet. Jokainen heistä torjui minut sanomalla että olemme vain kavereita, ja että koska emme heti aluksi harrastaneet seksiä, eivät he voi ajatella minua romanttisesti. Olen kuin sisko.
Yksikään mies ei ole minuun ystävyyden myötä ihastunut, vaikka sitä nimenomaan olen toivonut. Tasan ei käy :(. T. Demiseksuaali
Erikoista.
Minä huomaan miehenä tuon ongelman. Naisten pitää saada se mysteerimies-tutustuminen-ihastus-rohkea aloite-vahvat tunteet-kuvio heti, tai sitä ei tule. Jos ollaan kavereita, ollaan kaverita ja sellaisina pysytään.
Minun siis pitäisi osoittaa kiinnostusta ennen kuin tiedän naisesta juuri mitään, ja sitten katsoa mihin se johtaa. En ole demiseksuaali, mutta en oikein innostu kevytsuhteista enkä halua parisuhdetta tietenkään jos en tunne naista ollenkaan.
Selkeästi olet ihastunut miehiin jotka ovat sinun vastakohtiasi, eli juri niitä miehekkäitä urhoja joiden mielestä kun tavataan kiinnostava nainen, niin heti aloitetta ja seksiä kehiin. Tälaiset miehet ovat useimpien naisten mieleen, kunhan osaavat lukea milloin nainen on seksiin valmis, ja milloin ei ole.
Minun laillani ajattelevat miehet ovat harvemmin suosittuja. Siksi jäämmekin vain kavereiksi silloinkin kun haluaisimme enemmän.
Kaltaiset leikkivät parhaiten keskenään, vai miten se oli.
Meillä on kaksi demiä kimpassa. Tavattiin aikanaan töissä, tutustuttiin hitaasti ja tunteet lämpenivät työkaveruuden myötä. Kummallekaan ei olisi ollut ongelma olla yksin, ellei oikeanlaista tyyppiä olisi löytynyt. Kumpaakaan ei lähestytä seksi edellä, ja muunlaiset tuskin jaksaisivat odottaa.997
Kommentoinpa sivusta:
Naisille on kylläkin tyypillistä että "samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä" TAI "vastakohdat täydentävät toisiaan", riippuen siitä kumpi johtaa siihen että se sama muidenkin naisten haluama mies on sopiva.
Mä en tietysti tiedä noin hyvin, kun olen vain yksi nainen, mutten tulisi edes toimeen vastakohtani kanssa, saati haluaisi jakaa elämääni sellaisen kanssa.
Ja lisätäänpä vielä sekin, olkoon sitten ikäluokka- tai persoonakysymys, etten myöskään tee mitään tiedolla, mitä muut naiset haluavat. Sopiva kumppani on sellainen, joka on kiinnostunut minusta ja vain minusta, muuten saa mennä ohi.
En itse osaa olla miesten kanssa ystävä, mutta en lainkaan epäile, etteikö se olisi monelle muulle täysin realistinen vaihtoehto. Oma kokemukseni on se, että miehet ensisijaisesti haluavat kanssani sänkyyn, eikä niinkään ole kiinnostuneita minusta ihmisenä. En tiedä onko minussa jotain vikaa, mutta tunnen tai kuvittelen tuntevani sellaisen seksuaalisen jännitteen hyvin monen miehen kohdalla. Ei niin, että kumpikaan haluaisi välttämättä toisen kanssa sänkyyn, mutta että miehet yleisesti ajattelevat minun olevan pontentiaalinen sänkykumppani jossakin toisessa ajassa ja tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan vanhanaikaisia, enkä näe siinä mitään väärää. Kumpikaan ei ole kaivannut toisen sukupuolen ystäviä, koska meidän nuoruudessa pyörittiin saman sukupuolen kaveriporukoissa. Parikymppisellä lapsella on sekaporukka ystäviä. Ajat muuttuvat, hyvä niin.
Olen 41v, ja mulla oli sekaporukka kavereita n. 37-vuotiaaksi. Nyt on enää naiset jäljellä.
Mä olen sinkkumies, jolla on useita hyviä naispuolisia ystäviä. Käymme kaljalla, elokuvissa ja keikoilla ihan samalla tavalla kuin mä käyn miespuolisten kavereitteni kanssa. Ikinä en ole kähminyt, ehdotellut tms. näille naisille, koska he ovat YSTÄVIÄ. Halannut ole tietenkin näitä ystäviä ja useinkin. Tykkään halaamisesta, ensimmäinen tyttöystävä opetti halaamaan ihmisiä.
Kun viimeksi seurustelin, mun avokillani oli useita pitkäaikaisia miespuolisia ystäviä. Mulla ei olis tullut mieleenkään reagoida asiaan muuten kuin että ihan jees. Heillä oli omat menonsa ja omat kiinnostuksen kohteensa jo ajalta ennen mua ja on varmaan nyt mun jälkeenkin. Enhän mä pyri muuttamaan rakastamaani ihmistä toisenlaiseksi joten miksi rupeaisin rajoittamaan hänen elämistään?!? En ole mustasukkaista tyyppiä pätkääkään, mielestäni se on todella epävarmojen ja kypsymättömien ihmisten touhua. En ole itse koskaan pettänyt seurustellessani, koska niin ei vaan tehdä. Yhden kanssa kerrallaan vain ja ainoastaan ja täysin ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti voivat olla ystäviä, mutta jos kumpikin on heteroita niin mukaan astuu jossakin välissä myös seksuaalinen jännite. Ja todennäköisesti myös itse seksikin jonakin heikkona hetkenä. Ei se silti sitä ystävyyttä poista välttämättä.
Mä en yksinkertaisesti ymmärrä tällaisia kommentteja. Olen ollut erilaisten ja eri ikäisten vastakkaisen sukupuolen edustajien ystävä jo parin vuosikymmenen ajan. Mitään "heikkoa hetkeä" ei ole koskaan tullut. Ja on nukuttu vierekkäin, samassa huoneessa, käyty matkoilla, istuttu iltaa, katseltu leffoja, jopa asuttu yhdessä.
Elättekö te muut maailmassa jossa koko ajan saattaa housut lipsahtaa pois jalasta? En ole koskaan ollut tilanteessa jossa oltaisiin jotenkin "ajauduttu" seksiin. Vaikka sitä jännitettäkin olisi. Seksi on silti aina tietoinen päätös ja henkilökohtaisesti harrastan sitä vain seurustelukumppanin kanssa.
Vastakkaisen sukupuolen ystävät ovat olleet todellinen rikkaus elämässäni ja harmi on jos joku ei pysty sitä kokemaan.
Aseksuaaleilla tämä tietysti on erilaista, kun ei sitä seksuaalista vetoa tunnu yhtään kenenkään kanssa.
No ehkä tässä on se ongelma. Aseksuaalina en yhtään ymmärrä miksi hitossa kaikkia ja kaikkea pitäisi päästä panemaan. Miksi ei riitä seksi yhden kumppanin kanssa kerrallaan, eikö läheinen ihmissuhde onnistu muuten? Tämä panemishalu vaivaa myös naisten välisissä suhteissa kun olisi pitänyt mennä joidenkin kanssa sänkyyn puuhaamaan. Eikö se käy raskaaksi kun sukulaisia lukuunottamatta kaikki suhteet liittyvät pantavuuteen? Miten pärjäätte töissä jos sukupuolielimiä kihelmöi koko ajan?
Minä voisin olla miesten ystävä. Mutta kukaan mies ei halua ystävystyä minun kanssa, paitsi jos ovat ihastuneita (tai seksiä vailla). Ikinä. On muuten todella nöyryyttävä tilanne, kun tajuat, että toinen on vain koko ajan odottanut "tilaisuuttaan", koska aina pitää yrittää. Ja sinä ihmisenä et ole merkinnyt mitään.
En ole mitenkään kaunis, todella harmaa ja tavallinen. Eli kyse ei ole siitä että miehet eivät voisi olla häikäistymättä kauneuteni lumosta. Pikemminkin he ehkä ajattelevat, että tällainen harmaa hiirulainen on varmaankin kiitollinen mistä tahansa huomiosta.
Mutta joo, ehkä homomiehen kanssa ystävyys voisi onnistua. En vaan viitsi kysellä ihmisiltä että hei, olethan sitten homo, en ystävysty muiden kuin homomiesten kera. Jätän vain miesten ystävyydet kokonaan välistä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sinkkumies, jolla on useita hyviä naispuolisia ystäviä. Käymme kaljalla, elokuvissa ja keikoilla ihan samalla tavalla kuin mä käyn miespuolisten kavereitteni kanssa. Ikinä en ole kähminyt, ehdotellut tms. näille naisille, koska he ovat YSTÄVIÄ. Halannut ole tietenkin näitä ystäviä ja useinkin. Tykkään halaamisesta, ensimmäinen tyttöystävä opetti halaamaan ihmisiä.
Kun viimeksi seurustelin, mun avokillani oli useita pitkäaikaisia miespuolisia ystäviä. Mulla ei olis tullut mieleenkään reagoida asiaan muuten kuin että ihan jees. Heillä oli omat menonsa ja omat kiinnostuksen kohteensa jo ajalta ennen mua ja on varmaan nyt mun jälkeenkin. Enhän mä pyri muuttamaan rakastamaani ihmistä toisenlaiseksi joten miksi rupeaisin rajoittamaan hänen elämistään?!? En ole mustasukkaista tyyppiä pätkääkään, mielestäni se on todella epävarmojen ja kypsymättömien ihmisten touhua. En ole itse koskaan pettänyt seurustellessani, koska niin ei vaan tehdä. Yhden kanssa kerrallaan vain ja ainoastaan ja täysin ehdottomasti.
Miten paljon pidätte yhteyttä, kun nämä hyvät ystävänaiset ovat menneet naimisiin, ostaneet miestensä kanssa talot, ja perustaneet perheet?
Minä olin aikoinaan sitä mieltä, että mies ja nainen voivat olla ystäviä. Se mielipide muuttui siinä vaiheessa, kun aviomies rakastui ystäväänsä.
Nyt ajattelen, että ystävyys on mahdollista ainoastaan, jos kummankaan osapuolen puolelta ei ole pienintäkään vetovoimaa. Ts. Toinen on ulkonöltään jotenkin itselleen vastenmielinen.
Mun mies on kova ihastumaan, on myöntänyt sen itsekin. Samoin hänellä ei ole mitään tiettyä naismakua, kunhan toisen kanssa natsaa niin ulkonäkö on sivuseikka. Tiedän, että hän rakastaa mua ja haluaa olla kanssani. Mutta tunnen myös hänet niin läpikotaisin, etten pitäisi siitä ajatuksesta, että hän viettäisi vapaa-aikansa naispuolisen ystävän kanssa. Töissä hänellä on muutama naispuolinen työkaveri ja tiedän, että ovat siellä paljon tekemisissä enkä tietenkään voi toista kahlita. Mutta että antaisin luvan kanssa vaikka matkustella jonkun toisen naisen kanssa niin ei ikinä.