Nainen, onko se turn off jos mies on "liian hyvä" sisustaja, ja asunnossa on muutenkin tosi siistiä...Eli kun menet hänen asuntoonsa, ja mies on itse sisustanut sen hienosti?
Olen kuullut juttuja miten joku nainen lopetti miehen tapailun tämän takia...Koki että tuo mies olisi jotenkin liian feminiininen kun mies osasi liian aistikkaasti sisutaa, ja vielä siivota asunnon tip top
Oletko sinä ollut vastaavassa tilanteessa että hylkäsit miehen tämän takia?
Kommentit (58)
Naisille ei sitten kelpaa mikään.
Vierailija kirjoitti:
Sehän ois ihan lottovoitto, kunhan se mies ei olisi 24/7 sisustamassa, maalaamassa ja remppaamassa. 🤪
Ja hoitaisi vielä kaikki metatyöt! Valitsisi tapetit ja verhot. Naiselle jäisi tehtäväksi vain rahoittaa ja toteuttaa ne visiot. Unelmamies! WIn-win!
Tämä on varmaan on yksi sukupuoliasenteiden huippukohdista. Oletetaan että naiset ovat kodin, sisustuksen ja estetiikan suhteen jotain ja miehet jotain.
Minulla ei ole kykyä suunnitella eikä toteuttaa, vaikka olen erittäin kiinnostunut estetiikasta ja minulla on varma maku. En ole siisti, mutta rakastan siisteyttä. Ainoa syy miksi en pitäisi kuvatunlaisesta miehestä ja hänen kodistaan, liittyisi miehen luonteeseen: olisiko hän riittävän joustava yhteiseloon ja sietäisikö hän itseään boheemimpaa naista. Mies voisi helposti saada minut vetäytymään tietynlaisilla nipotusta signaloivilla kommenteilla ja naljailulla. En jaksa uskoa että tämä on niin sukupuolisidonnainen asia kuin halutaan olettaa. Naisissa on kuitenkin helpompi herättää alemmuudentunteita ja syyllisyyttäkin johtuen juuri näistä sukupuolirooliodotuksista.
Siis, jos asunnossa on siistiä niin turn on:han se ainakin minulle on.
Jos on likaista, tunkkaista ja kaikki on hujan hajan, niin jättäisin deittailun siihen. Minusta ei kenenkään siivoojaa tule.
Ei ole väliä miten mies sisustaa kotinsa. Siisti sen pitäisi olla 👌. Minullakin on siisti koti.
Huutista piilohomolle
Tule sinäkin kaapista ulos
On se minusta jollain tapaa. Sisustan itse melko paljon eikä mies saa olla yhtä feminiininen. Minua ei sytytä jos mies ei ole selvästi maskuliinisempi kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Siis, jos asunnossa on siistiä niin turn on:han se ainakin minulle on.
Jos on likaista, tunkkaista ja kaikki on hujan hajan, niin jättäisin deittailun siihen. Minusta ei kenenkään siivoojaa tule.
Siinähän sitä kina saadaan aikaiseksi kun toinen on sitä mieltä, että koti on hyvin sisustettu kun se on siisti, jsut kun tuli imuroineeksikin,. kun taas toinen yrittää perustella miksi hän haluaa hankkia uuden 600€ maksavan olohuoneen pöydän vaikka toinen on sitä mieltä, että vanha puulavoista tehty pöytä on just hyvä ja just niin trendikäs. Tai kun toinen on sitä mieltä, että ihan hyvin voidaan ostaa uusi useamman tuhat euroa maksava soha va toine on sitä mieltä, että olsi fiksumpaa hankkia se käytettynä. Tai mitä sen maliillaa ja värillä nyt on väljä kun se on sentään Artekin eikä mikään Ikea sohva.
Se vähän yksinkertaisempi mies
No tuohan olisi ihan unelma! Paitsi jos itsekin tykkäisit sisustaa ja miehen maku on kaukana omasta...
Sehän ois selvä peli heti, ei meistä paria tulisi. Korkeintaan eri osoitteissa asuva tapailupariskunta. Tuskin mies kestäisi kaltaistani sotkupeikkoa viikkoakaan.
Hohhoijaa, vai feminiininen, en oikeastaan usko. Ehkä jos luuli liian nipoksi ja pedantiksi? Kyllä kai on positiivista jos mies laittaa kämpän siistiksi sinänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis, jos asunnossa on siistiä niin turn on:han se ainakin minulle on.
Jos on likaista, tunkkaista ja kaikki on hujan hajan, niin jättäisin deittailun siihen. Minusta ei kenenkään siivoojaa tule.
Siinähän sitä kina saadaan aikaiseksi kun toinen on sitä mieltä, että koti on hyvin sisustettu kun se on siisti, jsut kun tuli imuroineeksikin,. kun taas toinen yrittää perustella miksi hän haluaa hankkia uuden 600€ maksavan olohuoneen pöydän vaikka toinen on sitä mieltä, että vanha puulavoista tehty pöytä on just hyvä ja just niin trendikäs. Tai kun toinen on sitä mieltä, että ihan hyvin voidaan ostaa uusi useamman tuhat euroa maksava soha va toine on sitä mieltä, että olsi fiksumpaa hankkia se käytettynä. Tai mitä sen maliillaa ja värillä nyt on väljä kun se on sentään Artekin eikä mikään Ikea sohva.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Minä itse en kyllä ikinä ostaisi ikeasta sohvaa. Ikean tavaroiden kestävyys on jo nähty.
Mutta jos on henkilöllä varaa ostella 600e olohuoneen pöytiä niin ei minulla sitä mitään vastaan ole. En minä siihen itse laittaisi rahaa, mutta jos kumppanilla on varaa ja se tekee hänet onnelliseksi, niin mikäs siinä?
Yhä mielummin otan sen sisustavan siistin miehen, kun "yksinkertaisen" joka ei siivoa tai huolehdi kodista.
On tuossa paljon totuutta. Tietysti naisia on erilaisia, mutta itselle varmaan tulisi alemmuuskompleksi, epävarma tunne. Ja vielä naisena, kun sisustus on perinteisesti naisten aluetta. Ja olisi raskasta, jos miehellä olisi hirveän tarkat mielipiteet, että miten tulee olla. Itse olen vähän suurpiirteinen ja myös joustava eli monenlaiset tyylit voivat olla viehättäviä ja sekoittaakin saa (johonkin rajaan asti). Semmoista joustavuutta toivoisi mieheltäkin. Myös sitä, että esillä voi olla ”nolojakin” juttuja (epämuodikkaita, mauttomina pidettyjä), jos niillä on tunnearvoa ja liittyy muistoja.
Ei olisi turn-off, kunhan ei vaatisi minun mukautuvan kaikkeen, vaan saisin myös vaikuttaa sisustukseen ja mies siivoaisi sitten myös itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis, jos asunnossa on siistiä niin turn on:han se ainakin minulle on.
Jos on likaista, tunkkaista ja kaikki on hujan hajan, niin jättäisin deittailun siihen. Minusta ei kenenkään siivoojaa tule.
Siinähän sitä kina saadaan aikaiseksi kun toinen on sitä mieltä, että koti on hyvin sisustettu kun se on siisti, jsut kun tuli imuroineeksikin,. kun taas toinen yrittää perustella miksi hän haluaa hankkia uuden 600€ maksavan olohuoneen pöydän vaikka toinen on sitä mieltä, että vanha puulavoista tehty pöytä on just hyvä ja just niin trendikäs. Tai kun toinen on sitä mieltä, että ihan hyvin voidaan ostaa uusi useamman tuhat euroa maksava soha va toine on sitä mieltä, että olsi fiksumpaa hankkia se käytettynä. Tai mitä sen maliillaa ja värillä nyt on väljä kun se on sentään Artekin eikä mikään Ikea sohva.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Minä itse en kyllä ikinä ostaisi ikeasta sohvaa. Ikean tavaroiden kestävyys on jo nähty.
Mutta jos on henkilöllä varaa ostella 600e olohuoneen pöytiä niin ei minulla sitä mitään vastaan ole. En minä siihen itse laittaisi rahaa, mutta jos kumppanilla on varaa ja se tekee hänet onnelliseksi, niin mikäs siinä?
Yhä mielummin otan sen sisustavan siistin miehen, kun "yksinkertaisen" joka ei siivoa tai huolehdi kodista.
Vaikutat fiksulta; edellsien kommenttini pointti oli kai vain se, että välillä tuntuu sille, että kun puhutaan sisustamisesta niin se ei ole käsitteenä selkeä. - Joillekin se on sitä, että pitää kämppänsä siistinä ja kunnossa.
Toisessa ääripäässä on he, joille koti on jatkuvassa muutostilassa, jonne voidaan haluta jatkuvasti tai ainakin hyvin usein hankkia jotain uutta (ja kallista).
On minusta ymmärrettävää, että haluaisi eimerkiski vaihtaa toset verhot muutaman kerran vuodessa mutta kuinka usein on fiksua vaihtaa vaikka sohva. Tapeteilla voi luoda makuuhuoneeseen hyvinkin erilaien tunnelman mutta kuinka usein on fiksua päivittää ja laittaa makuuhuoneeseen uudet tapetit?
Lapsen huoneesen tuli laitetua tuollaiset tapetiyt pitäisikö ne vaihtaa vai kannattaisiko ne nyt vaihtaa enempi "hänen näköisekseen" vaikka kohta tuo kuitenkin varmaan muuttaa jo omilleen... Ta vosiko teini tehdä työn itse, tai yhdessä vanhemman kanssa, jos käytäsiin yhdessä hankkimassa tapetit. Mutta millaisetkon se haluaisi? - Sellaisen tyylsiäkö kuin se vaattidenkin kuulemma pitäisi olla vai jotain muuta. mitä Ja kukas tällä kertaa maksaa....
Se vähän yksinkertaisempi mies
Ei oo turn off. Sen sijaan jos on kaikessa sellanen ylitarkka ja siisti, hoitaa ihoaan paremmin kuin minä, laittautuu paremmin jne, se on jo turn off.
No en kyllä jaksa uskoa että joku pelkästään sisustamisen takia olisi lopettanut suhteen. Neuroottisen siivoamisen, pakonomaisen sisustamisen tai creepyjen yksityiskohtien kaltaisten red flagien takia ehkä.
Omalla kohdalla riippuu vähän. Yhteen en halua kuitenkaan muuttaa, joten se on se ja sama miten toinen on kotinsa sisustanut. Tietysti sillä voi osoittaa hyvää makua ja siistinä ihmisenä pidän luonnollisesti siisteistä ihmisistä. Mutta koti voi tosiaan ilmentää myös niitä negatiivisia piirteitä. Ääriesimerkkinä talo täynnä peilejä joista ihailla itseään tai kullalla päällystetty ei niinkään tyylikysymyksenä vaan pelkästä leveilyn halusta kuten Trumpilla.
Ei haittaisi yhtään. Mun mies on hyvä sisustamaan ja tietää muodin perään paremmin kuin minä.
Muuten taas ei ole mitenkään erityisen siisti tai omaa ”naisellisia” tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis, jos asunnossa on siistiä niin turn on:han se ainakin minulle on.
Jos on likaista, tunkkaista ja kaikki on hujan hajan, niin jättäisin deittailun siihen. Minusta ei kenenkään siivoojaa tule.
Siinähän sitä kina saadaan aikaiseksi kun toinen on sitä mieltä, että koti on hyvin sisustettu kun se on siisti, jsut kun tuli imuroineeksikin,. kun taas toinen yrittää perustella miksi hän haluaa hankkia uuden 600€ maksavan olohuoneen pöydän vaikka toinen on sitä mieltä, että vanha puulavoista tehty pöytä on just hyvä ja just niin trendikäs. Tai kun toinen on sitä mieltä, että ihan hyvin voidaan ostaa uusi useamman tuhat euroa maksava soha va toine on sitä mieltä, että olsi fiksumpaa hankkia se käytettynä. Tai mitä sen maliillaa ja värillä nyt on väljä kun se on sentään Artekin eikä mikään Ikea sohva.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Minä itse en kyllä ikinä ostaisi ikeasta sohvaa. Ikean tavaroiden kestävyys on jo nähty.
Mutta jos on henkilöllä varaa ostella 600e olohuoneen pöytiä niin ei minulla sitä mitään vastaan ole. En minä siihen itse laittaisi rahaa, mutta jos kumppanilla on varaa ja se tekee hänet onnelliseksi, niin mikäs siinä?
Yhä mielummin otan sen sisustavan siistin miehen, kun "yksinkertaisen" joka ei siivoa tai huolehdi kodista.
Vaikutat fiksulta; edellsien kommenttini pointti oli kai vain se, että välillä tuntuu sille, että kun puhutaan sisustamisesta niin se ei ole käsitteenä selkeä. - Joillekin se on sitä, että pitää kämppänsä siistinä ja kunnossa.
Toisessa ääripäässä on he, joille koti on jatkuvassa muutostilassa, jonne voidaan haluta jatkuvasti tai ainakin hyvin usein hankkia jotain uutta (ja kallista).
On minusta ymmärrettävää, että haluaisi eimerkiski vaihtaa toset verhot muutaman kerran vuodessa mutta kuinka usein on fiksua vaihtaa vaikka sohva. Tapeteilla voi luoda makuuhuoneeseen hyvinkin erilaien tunnelman mutta kuinka usein on fiksua päivittää ja laittaa makuuhuoneeseen uudet tapetit?
Lapsen huoneesen tuli laitetua tuollaiset tapetiyt pitäisikö ne vaihtaa vai kannattaisiko ne nyt vaihtaa enempi "hänen näköisekseen" vaikka kohta tuo kuitenkin varmaan muuttaa jo omilleen... Ta vosiko teini tehdä työn itse, tai yhdessä vanhemman kanssa, jos käytäsiin yhdessä hankkimassa tapetit. Mutta millaisetkon se haluaisi? - Sellaisen tyylsiäkö kuin se vaattidenkin kuulemma pitäisi olla vai jotain muuta. mitä Ja kukas tällä kertaa maksaa....
Se vähän yksinkertaisempi mies
Ei ole kertaakaan tullut vastaan henkilöä, jolla olisi pakkomielle jatkuvasti uudelleen sisustaa asunnot ja vaihdella sohvaa joka vuosi. Ainoastaan olen kuullut, että näin tekevät jotkut instagram/bloggaajat, jotka tosin tekevät tuota työkseen. Normaali sisustava henkilö harvoin on jatkuvasti vaihtamassa tapetteja tai ostamassa uutta sohvaa, jos vanha on vielä siisti ja kunnollinen.
Se, että tykkää sisustamisesta ei automaattisesti tarkoita sitä, ettäkö se tarkoittaa ylikalliita huonekaluja ja että niitä pitää jatkuvasti ostella. En siis lainkaan ymmärrä tätä esimerkkiäsi. Tuot jonkun ääripään vertailuun, jotta oma argumenttisi vaikuttaisi paremmalta.
Mutta tuossahan se juuri tulikin; teillä on yhteinen kiinnostus sisustukseen, jonka jaatte. - Eli sinulle ei ole tullut tunnetta siitä, että joutuisit elämään miehesi luomassa maailmassa, jossa ei olisi mitään sinun omaasi.
On aika voiko sanoa, että vanhanaikaista ajatella, että sisustaminen olisi vain naisten juttu. Myhteisessä kodissiksi tällainen asia olisi vain sukupuolesta kiinni tai vain naisten tai vain miesten juttu, silloin kun kumpikin asuu ja elää samassa paikassa.
Ehkä vuosikymmeniä sitten, jolloin naiset olivat lähinnä kodin piirissä ja miesten tehtävänä oli hankkia elantoa kodin ulkopuolelta oli luonnollisempaa, että naiset vastasivat kdon sisustamisesta enemmän