Hoitajan ammatin negatiivinen julkisuus.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kyllä tapellaan tuplavuoroista. Niistä saa haittakorvauksen ja ylityörahat. Itsekkin saanut tilissä yli 1000 euroa ylimääräistä, kun tehnyt muutaman pitkän päivän.

100 euroa ja kesällä 200 euroa ylimääräistä siitä, että teet 5 tuntia vuorosi päälle. Lisäksi tietenkin viiden tunnin työstä 7.5 tunnin palkka.

Kaikille halukkaille ei edes riitä näitä. Pomojen suosikit tienaa 4000 euroa kuussa, kun saavat tehdä haittakorvaustunnit

Totta tämäkin mutta tärkeää seurata omaa jaksamista. Jos on perhettä ja jatkuvasti tuplavuoroja tai vapaiden väliin jättämisiä sillä on helposti seurauksensa.

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma oli jo ennen koronaa se ettei koskaan tiennyt varmasti milloin työpäivä päättyi. Jos illasta puuttui työntekijöitä niin jonkun tai joidenkin oli aina jäätävä tuplavuoroon. Jollet koskaan jäänyt tai liian harvoin niin sekä esimies että työkaverit antoivat siitä kärkästäkin palautetta. Ei sanottu suoraan yleensä vaan juuri kahden metrin päässä jollekin toiselle että varmasti kuuli miten tiettyjen laiskuudesta sai muut jatkuvasti kärsiä.

Koronan tultua tulikin pakkotyöt ja sen jälkeen peruttiin kiireesti lomat ja käytännössä esimies voi määrätä kenet tahansa milloin tahansa töihin. Tosin yhtään koronapotilasta ei koko sairaalassa ollut koko valmiuslain aikana ja keskussairaalassakin vain muutamia tapauksia. Tilanne jatkui täällä entisellään eli samana kuin ennen koronaa mutta kaikki päätökset väitettiin koronasta johtuviksi. Väkeä ei vain ollut riittävästi edes aiemmin. 

Viime kesänä katsoin parhaaksi irtisanoutua koska kahden lapsen äitinä en halunnut jatkaa enää siinä paletissa etenkin kun myös puolisoni samassa ammatissa ja hän edelleen paikallisessa keskussairaalassa työssä. Tänäänkin hänellä piti olla aamu mutta joutui jäämään iltaan myöskin tai vuorosta olisi jo kaksi puuttunut.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, etyä töisdä.on riittävästi porukkaa. Ho8toalan palkka, hoitajamäärä työn johtaminen on huonoa siksi, että alalla on kaltaisiasi ihmisiä, jotka suostuu tuohon. Jos kukaan ei suostuisi, olisi asiat korjaantuneet jo aikoja sitten

Itselläni meni jotenkin maku hoitajiin, kun jatkuvasti valittavat raskaasta vuorotyöstään. Kyllä täällä monet muutkin alat painaa 24/7 töitä ja yölisä on vain 2e/h ja iltalisä 1,20e/h. On pitkiä työpäiviä, fyysisesti raskasta, olet hiestä märkänä töissä, on vastuuta ja kiireelliset aikataulut, kaikkesi annat jotta firmalla menisi paremmin ja rahaa tulisi tähän maahan ja kiitosta ei silti tule koskaan.

Silti aina hoitoala on se ala missä tätä joutuu kestämään. Hei haloo, ihan samanlaista se on niin monella muullakin alalla. Arvostan kaikkia ihmisiä työstään tai työttömyydestään riippumatta, kunhan hekin arvostavat minua ja siihen ei vaadita kuin perus käytöstavat.

Toivottavasti alalle saataisiin parempi maine pian. Se mitä muutosta se vaatii, jää nähtäväksi.

Kaverini on hoitoalalla ja öisin ja viikonloppuisin on kuulemma niin hiljaista, että töissä lähinnä katselee Netflixiä ajankuluksi tunnista toiseen kierrostensa jälkeen. Meillä ei-hoitoalalla joutuu yövuorossakin painaa duunia yhtä kovaa tahtia kuin päivälläkin, valitettavasti. Suuria eroja tuntuu hoitoalan sisällä olevan.

Suostuu, ei suostu. Hoitajan ammatti on sitä, millaisen siitä itse tekee. Olin lähes 40 vuotta hoitotyössä (pidin työstäni), kunnes selkä petti pysyvästi. Ihmiset ovat mitä ovat, osa on mukavia, osa vähemmän mukavia. Ammattilaisena yritin kohdella kaikkia samalla tavalla. Toki minullekin sattui välillä huonoja päiviä, yritin silloinkin parhaani. 

Palkkaani olin tyytyväinen, se riitti ruokaan, asumiseen ja muuhun välttämättömään. Töitä painoin niin paljon kun niitä oli, koska en kokenut olevani töissä. Tein sitä, mistä pidin. Normityöpäiväni olivat 12- 18 tuntisia, seitsemän päivää viikossa. Loppuajan kun selkäni alkoi oikutella tein vain 8 tuntisia päiviä. 

Edellinen kuulostaa hurjalta, mutta en koskaan suostunut tekemään enemmän kuin jaksoin. Kun alkoi tuntua että en jaksa, en suostunut ylitöihin. Kun tuntui että energiaa riitti, tein niin monta vuoroa putkeen kun jaksoin. Jokainen päättää itse jaksamisensa rajat. 

Työkavereita oli kaikenlaisia. Ahkeria, ystävällisiä, lusmuja, epäpäteviä, kannustavia, kateellisia, ihan niinkuin ihmiset yleensä kaikkea löytyi. Kaikkien kanssa piti yrittää tulla toimeen. Toisen kanssa tuli paremmin toimeen kuin toisten.

Yleensä nuoremmat hoitajat ihmettelivät miten tälläinen vanha jaksaa. Sanoin että sisulla, huumorilla ja vuosien rutiinilla. 

Teen edelleen vapaaehtoistyötä hoitoalalla, tosin hyvin pienessä mittakaavassa.

Tuohan se juuri onkin. Vastuuta ei oteta esimiesten taholta, kun oletetaan että henkilökunta jää ylitöihin. Itse pilattu tuo homma työntekijöiden puolelta. Tavallaan ymmärrän, kun palkka muuten on pieni ilman ylimääräisiä korvauksia.

Olen itse sh. En ole tehnyt ylimääräisiä vuoroja vuosiin. En vain jaksa.

Noo sanotaanko näin että kesken opintojen on hieman motivaatio laskenut. Jospa sittenkin jotain siistiä sisätyötä.