Aivan kypsä ahvenanmaalaisiin työpaikallani

Toistakymmentä vuotta työelämässä ja viimeiset 8 vuotta paikassa, jossa työskentelee myös ahvenanmaalaisia.Miehiä tietysti, kun niiden naiset vissiin pidetään kotona perunanmaata vahtimassa.

Ahvenanmaalaiset ovat lähtökohtaisesti kaikki: konservatiivisia, ja täten hidasliikkeisiä, tylsiä ja mitättömännäköisiä tyyppejä. Tämän lisäksi ne rahalle persoja sillä tavalla, että vaikka ne on ahkeria työntekijöitä niin piheys ja ahneus tunkee läpi aina. Onhan ne mångsyslareita, mutta siksi ettei vaan naapuri ehtisi tehdä sitä hommaa ja siten vie rahoja itselleen.

Pienillä saarillaan ne sitten kilpavarustelee niitä talojaan, laitureitaan, veneitään ja amerikanpick-uppejaan. Jokaisella on joku jenkkiauto, eurooppalaiset merkit ei käy.

Luulis että merenkulku olisi kasvattanut niistä avarakatseisia ja ulkomaailmasta kiinnostuneita jo sukupolvien ajan, mutta näköjäns päinvastoin. Kaikki muualta tuleva on epäilyttävää ja turhaa hapatusta.

Jos jossain tilastoissa ja onnellisuustutkimuksissa sanotaan että sielläpäin eletään pitkissä liitoissa eikä ryypätä liikaa, niin se ei välttis johdu mistään onnellisista parisuhteista ja raittiusaatteesta. Silellä on vaan niin kova yhteisön paine elää justiins niinkuin muutkin, että vaihtoehtona ei ole kuin häipyä maisemista. Sitä taas pidetään häpeänä vanhemmille ja suvulle..

Ykskin varmaan nelikymppinen ukkomies oli järkyttynyt,kun kerroin etten puhu edes puhelimessa äitinin kanssa kuin ehkä kerran kuukaudessa. Itse käy äitinsä luon joka päivä, siis joka päivä, vaikka on talo ja perhettä.

En saatajeesusymmärtää.

Sääliksi käy niitä muutamaa filippiinoa jotka on naitu sinne omakotitalon nurkkia siivoomaan - anopin ja apen talo viereisellä tontilla.

En itse pystyis kykeentymään ollenkaan.