Neuvoja lapsen ja isän väliseen suhteeseen?
Kohta neljä täyttävä lapsi on isänsä kanssa koko ajan (henkisesti) tukkanuottasilla. Isä kai huomaamattaan provosoi lasta koko ajan ja provosoituu heti kun lapsi provosoituu hänestä. Molemmat kiukuttelee toisilleen koko ajan ja joudun jatkuvasti olemaan erotuomarina, jos en ole niin heidän olemisesta ei tule yhtään mitään. Tämä on ollut tällaista eri variaatioineen alusta saakka, mutta lapsen kasvaessa tilanne tuntuu pahenevan. Eivät ymmärrä toisiaan jotenkin ollenkaan. Päivä päivältä vähemmän. Olen yrittänyt miehen kanssa keskustella asiasta monta kertaa, mutta mies tuntuu syyttävän minua siitä että hänellä on lapsen kanssa sellaista kuin on, ei ota mitään neuvoja vastaan eikä suostu katsomaan peiliin. Kotielämä on aika rasittavaa näin. Miestä ei saa mihinkään neuvolaan asiasta puhumaan.
Kommentit (99)
Jotta ongelmaa voisi hoitaa, täytyy ensin ymmärtää, mikä se ongelma on. Aloituksesta saa vaikutelman, että mies kokee itsensä syvästi loukatuksi. "Pakkoterapia" sitä tuskin parantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamala tilanne.
Jos oikein ymmärsin, mies on katkera siitä, "millaiseksi olet lapsen tehnyt" - eikä suostu siihen sopeutumaan.
En näe, että sopeutuminen painostuksesta voisi olla ratkaisu, vaikka se olisi sinun puuttumisesi sijaan ohjausta ammattilaisen toimesta... ja etenkään silloin. Tuskin mies kaipaa kotiinsa ammattilasita kertomaan, että hänen vain on pakko sopeutua "sinun aikaansaannokseen" eli lapsen piirteisiin, joita mies ei hyväksy. Ongelman ydin on sinun ja miehesi arvojen eroissa ja siinä, kuinka toisianne kohtelette. Tukivoiman ottaminen miehen vastustamiseen on ehkä vain "bensaa liekkeihin".
Lapselle ei ole hyväksi, että riitelette arvoistanne hänen kauttaan...
Neuvoni on, teille molemmille: ellei ole mitään hyvää sanottavaa, ole hiljaa.
Nyt en ymmärtänyt sanaakaan. Ja miten muka lapsi olisi vain ap:n aikaansaannos?
Eikö niin, että isä syyttää hankaluuksista lapsen äitiä? Se on isän kokema asia, ja oli siinä perää tai ei, se on ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on tuollaisesta kohtuuttomuudesta, älä laita lasta tekemään asioita kuten siivousta miehen kanssa. Hehän voivat yhdessä katsoa lasten ohjelmia, tai jos lapsi jaksaa kuunnella kirjaa, niin voisiko mies lukea lapselle?
Sujuuko ulkoilu esim. puistossa?
Tilanne on oikeasti kurja, jos vika tosiaan on miehen kyvyttömyydessä ymmärtää lapsen normaalia käytöstä ja siksi ei ole mitään reilua ratkaisua. Sun täytyy ottaa päävastuu ja jos pystyt, yrittää auttaa isän ja lapsen suhdetta niissä puiteissa joihin mies kykenee.
vastaaja 33
En minä laitakaan lasta siivoamaan tms miehen kanssa. Vaan päinvastoin yritän ehdottaa lapselle muuta. Mutta jos lapsi ehdottomasti haluaa mennä vaikka auttamaan siivoamisessa niin vaikea se on aina estää. Minun kaikki aika menee sitten siihen estämiseen. Ap
Voiko olla, että takerrut lapseen liikaa?
Vierailija kirjoitti:
Joku ehdotti miehen kiristämistä, se ei ole paras mahdollinen keino. Liiton ei kuulu perustua kiristykseen.
Miehelle annetaan ensin mahdollisuus hakea itselleen apua. Jos miestä ei kiinnosta, hänelle annetaan sitten kaksi vaihtoehtoa eli joko hakee apua tai avioero. Tuossa ei ole mitään kiristämistä. Yksi ihminen ei saa pilata koko perheen elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän on tuossa tilanteessa se, jonka aikuisena pitäisi alkaa aktiivisesti miettimään tilanteeseen ratkaisukeinoja ja jotenkin jään nyt tästä sellaiseen käsitykseen että mies on niin lapsellinen ettei tee mitään ja kuvittelee että "vika" on lapsessa.
Mies siis syyttää minua siitä että lapsen kanssa on niin hankalaa, hänen mielestään minä olen tehnyt lapsen sellaiseksi kuin lapsi (miehen mielestä) on.
ApOnko lapsi päiväkodissa? Mitä palautetta hän saa sieltä tai muilta aikuisilta? Onko ainoa lapsi?
Miehesi kommentin perusteella kysyn, oletko kasvattanut pikkukuningasta/-kuningatarta?
On ainoa lapsi, perhepäivähoitajalla. Ihan hyvää palautetta siellä saa, lapsella tuntuu menevän ihan hyvin kaikkien muiden kuin isänsä kanssa. Mitä tarkoitat pikkukuningattaren kasvattamisella? Lapsella on selkeät rajat eikä hän ole meillä mikään pomo, siis jos sitä tarkoitat. Ap
Ok. No mitä miehesi mielestä pitäisi tehdä, tuskin hänkään on tyytyväinen suhteeseensa lapsensa kanssa?
Hänen mielestä minun pitää muuttaa lapsi jotenkin erilaiseksi, kiltiksi jonka kanssa on helppoa. Ap
Eikä sekään auttaisi. Sinulla on lapsesi isänä henkilö, jolle minkäänlainen lapsi ei ole riittävän "hyvä". Jollei hän itse myönnä ongelmiaan, eikä hae apua, sinun ainoa mahdollisuutesi on erota ja hakea totaalista yksinhuoltajuutta, toisen huoltajan tapaaminen valvotusti.
Kokemuksesta (olin se lapsi tuossa kuviossa) tiedän, ettei tilanne tule ikinä paranemaan, jos mies ei myönnä, että vika on hänessä ja muuta käytöstään. Lapsi kärsii, kunnes pääsee muuttamaan kotoa pois, ja täysin hänen luonteestaan riippuu, miten sitä kipua ilmaisee vanhemmiten. Minä vetäydyin ja sulkeuduin, sinun lapsesi voi tehdä jotain ihan muuta. Varmaa on, että isäänsä ei tule millään tasolla arvostamaan enää vanhempana ja aikuisena ja sinuunkin voivat olla välit katkolla, jos lapsi kokee, että asetut epäreilusti miehen puolelle näissä kiistoissa.
Muuta neuvoa en osaa antaa kuin että pistä se äijä selkä seinää vasten, sano, että joko hän tekee ongelmilleen jotain tai sitten sinä poistat sinun ja lapsen ongelman (=hänet) teidän elämästänne.
Olet estelemässä lapsen yhdessäoloa isäsnä kanssa, sillä tahtoisit välttää hankaluudet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ehdotti miehen kiristämistä, se ei ole paras mahdollinen keino. Liiton ei kuulu perustua kiristykseen.
Miehelle annetaan ensin mahdollisuus hakea itselleen apua. Jos miestä ei kiinnosta, hänelle annetaan sitten kaksi vaihtoehtoa eli joko hakee apua tai avioero. Tuossa ei ole mitään kiristämistä. Yksi ihminen ei saa pilata koko perheen elämää.
Logiikka on kaunis - teoriassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että ette ole ollenkaan yhdessä rintamassa vanhempina ja kasvattajina. Lapsen kannalta huono juttu, hän oppii pelaamaan kierosti siinä valtapelissä omaksi edukseen.
Mitä sinun mielestä minun pitäisi tehdä?
Ap
Ks YouTubesta dr Ramani. Kuulostaako mikään tässä tutulta? Kysyn, koska kuvailemasi liippaa läheltä sitä, millaista meilläkin isän ja lasten välit. En saanut parannettua asioita, vaikeutettua tarpeeksi, lapset eivät nykyisin viihdy isän kanssa , mikä on tosi surullista, mitta täyty6 sanoa että isän vaikutus lapsiin ei kyllä monella lailla olisi hyväksikään (aiheuttaa epävarmuuksia, itkua, jne)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ehdotti miehen kiristämistä, se ei ole paras mahdollinen keino. Liiton ei kuulu perustua kiristykseen.
Miehelle annetaan ensin mahdollisuus hakea itselleen apua. Jos miestä ei kiinnosta, hänelle annetaan sitten kaksi vaihtoehtoa eli joko hakee apua tai avioero. Tuossa ei ole mitään kiristämistä. Yksi ihminen ei saa pilata koko perheen elämää.
Perheessä on ainakin 3 henkilöä. Jokaisella heistä on ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Olet estelemässä lapsen yhdessäoloa isäsnä kanssa, sillä tahtoisit välttää hankaluudet?
Ei, päinvastoin. Haluaisin että he olisi paljon enemmän kaksistaan. He eivät suostu vaikka pyydän ja vaadin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ehdotti miehen kiristämistä, se ei ole paras mahdollinen keino. Liiton ei kuulu perustua kiristykseen.
Miehelle annetaan ensin mahdollisuus hakea itselleen apua. Jos miestä ei kiinnosta, hänelle annetaan sitten kaksi vaihtoehtoa eli joko hakee apua tai avioero. Tuossa ei ole mitään kiristämistä. Yksi ihminen ei saa pilata koko perheen elämää.
Perheessä on ainakin 3 henkilöä. Jokaisella heistä on ongelma.
Lapsi on pieni lapsi, aloittajalla ei ole ongelmaa lapsensa kanssa, miehellä on. Miehen pitää tehdä jotain ongelmalleen.
Ongelma on jo aloituksen otsikossa: suhdetta halutaan entistä enemmän kontrolloida. Kuinka isä tämän kokee? Lisää kontrollia isään?
Ap, jos kysyt tätä tosissasi, onko sinulla jokin aavistus siitä, mitä tämä voisi tarkoittaa?
Kuinka avoin olet neuvoille, joihin ei liity pakkokeinoja tms.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ehdotti miehen kiristämistä, se ei ole paras mahdollinen keino. Liiton ei kuulu perustua kiristykseen.
Miehelle annetaan ensin mahdollisuus hakea itselleen apua. Jos miestä ei kiinnosta, hänelle annetaan sitten kaksi vaihtoehtoa eli joko hakee apua tai avioero. Tuossa ei ole mitään kiristämistä. Yksi ihminen ei saa pilata koko perheen elämää.
Perheessä on ainakin 3 henkilöä. Jokaisella heistä on ongelma.
Lapsi on pieni lapsi, aloittajalla ei ole ongelmaa lapsensa kanssa, miehellä on. Miehen pitää tehdä jotain ongelmalleen.
Aloittajalla on ongelma perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet estelemässä lapsen yhdessäoloa isäsnä kanssa, sillä tahtoisit välttää hankaluudet?
Ei, päinvastoin. Haluaisin että he olisi paljon enemmän kaksistaan. He eivät suostu vaikka pyydän ja vaadin. Ap
Kirjoitit viestissä 42/47, korostin osaa johon viittaan:
"En minä laitakaan lasta siivoamaan tms miehen kanssa. Vaan päinvastoin yritän ehdottaa lapselle muuta. Mutta jos lapsi ehdottomasti haluaa mennä vaikka auttamaan siivoamisessa niin vaikea se on aina estää. Minun kaikki aika menee sitten siihen estämiseen. Ap"
Tästä on tulkittavissa, että pidät estelyä aiheellisena; sinulla ei vain ole siihen aikaa.
Pyydät, ja vaadit. Mitä jos antaisit heidän olla vapaammin, antaisit heidän suhteensa ns. HENGITTÄÄ VAPAASTI, vaikka se joskus olisikin vaikeaa.
Ongelmanne helpottaisi sillä, että rupeaisitte ajattelemaan itseänne kokonaisuutena - perheenä. Joka vielpä rakastaa toisiaan, vaikeuksista huolimatta.
Lapselle ja isälle jotain yhteistä, kahdenkeskeistä tekemistä. Se voi olla mitä tahansa, mistä he molemmat pitävät.
Isälle kannattaa ottaa nuo asiat puheeksi silloin, kun tilanne ei ole ns. päällä. Eli vaikka illalla, kun olette vain kahdestaan hereillä. Rakentavia artikkeleja aiheesta voi jakaa vaikka viestitse, mutta syyttely ei oikein ikinä tehoa vaan sitä rakentavaa tapaa tarvitaan. Jos tykkää lukea tai kuunnella äänikirjoja, niin esim. "Kunpa vanhempasi olisivat lukeneet tämän kirjan (ja lapsesi kiittävät, että sinä luit)" on hyvä jokaiselle vanhemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että ette ole ollenkaan yhdessä rintamassa vanhempina ja kasvattajina. Lapsen kannalta huono juttu, hän oppii pelaamaan kierosti siinä valtapelissä omaksi edukseen.
Mitä sinun mielestä minun pitäisi tehdä?
Ap
Edesauttaa sen yhteisen rintaman rakentamista puhumalla (ei syyttämällä tai neuvomalla) miehen kanssa kaikesta lapseen ja perhe-elämään liittyvästä. Löytyykö riittävästi yhteistä?
Sitten osuus, joka monelle palstakommentoijalle olisi varmasti ylivoimaista: luottamalla aikuiseen ihmiseen, että hän osaa hoitaa omat asiansa, velvollisuutensa ja ihmissuhteensa. Täällä saadaan tehtyä hirviöksi ja narsistiksi joka toinen (yleensä mies) ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanteen ratkaisu on miehen vastuulla eikä hän tunnu sitä tekevän. Itse sanoisin miehelle, että jos hän haluaa jatkaa lapsen elämän pilaamista, toisen vanhemman vastuulla on saada lapsi turvaan. Mies voi miettiä, kummin tekee, hakeeko apua vai eroaako.
Mitä ero auttaa? Eron jälkeen mies on vähintään joka toinen vkl kaksin lapsen kanssa ja sama meno jatkuu ilman että ap on läsnä auttamassa lasta.
Ei tuossa tilanteessa varmaan olla kahdestaan isän luona, jos aikuinen mies ei kykene käyttäytmään paremmin kuin 4v.
Onko kyse vammaisesta miehestä!
Vanhemman velvollisuus on suojella lasta eli tässä tapauksessa isältä.
Vieköön oikeuteen ja tuskin isä veisi, lapsihan tuntuu olevan riesa isälleen. Miksi isä haluaisi vapaaehtoisesti äsryyntyä 24/7?
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on jo aloituksen otsikossa: suhdetta halutaan entistä enemmän kontrolloida. Kuinka isä tämän kokee? Lisää kontrollia isään?
Ap, jos kysyt tätä tosissasi, onko sinulla jokin aavistus siitä, mitä tämä voisi tarkoittaa?
Kuinka avoin olet neuvoille, joihin ei liity pakkokeinoja tms.?
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat. En halua kontrolloida ketään. Haluan että kotona arki olisi silleen rauhallista että lapsi ja isänsä pystyisivät olemaan kaksin ilman että he on heti tukkanuottasilla. Ap
Nyt en ymmärtänyt sanaakaan. Ja miten muka lapsi olisi vain ap:n aikaansaannos?