Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä ylisosiaaliselle naapurille?
22.05.2015 |
Asumme rivitalossa. Naapuripariskunta on meitä vanhempia, lapset jo lähteneet kotoa, mutta vaimo on vielä työelämässä. Mies on eläkkeellä. Meillä on kaksi lasta, koululainen ja vauva, jonka kanssa olen kotona. Olemme asuneet tässä kymmenen vuotta ja olen viihtynyt. En ole kovin sosiaalinen. Olen kohtelias ja tykkään small talkista ja moikkailemme naapureiden kanssa ja se on ok, että vaihdetaan ohi mennessä pari sanaa tai nyökätään. Jossain talkoissa voi enemmänkin jutella tai satunnaisesti muuten. Mutta tämä pariskunta on pilannut koko rivitaloasumisen. He luulevat, että olemme kavereita, koska asumme vierekkäin. Ikinä en pääse omaan pihaan niin, että ei tulisi pää aidan yli ja alkaisi taukoamaton jaaritus. Vauva kun illalla nukahtaa niin ovikello saattaa soida ja siellä rouva pyytää mua kävelylle/viinille/juttelemaan. Kerran kuussa he pyytävät syömään. Mies pyytää miestäni kalaan ja bongaa mut juttuseuraksi joka ikinen kerta, kun menen ulos. Mut on kohteliaaksi kasvatettu niin en kai ole osannut sitten viestiä, etten halua olla läheisissä väleissä.
Miten pitäisi toimia? Olen useimmiten kohteliaasti kieltäytynyt viiniseurasta, kävelylenkeistä jne. Jutteluihin vastaan lyhyesti ja ystävällisesti. En selitä omia asioitani, mutta olen kohtelias. Silti aina vaan mua hartaan ovelta tai napataan pihasta kuuntelijaksi. Miten tuon tuppautumisen saa loppumaan? Mulla on aika kiireinen elämä ja vauvanhoitokin vie aikaa. En haluaisi vähäistä vapaa-aikaani käyttää naapurien kanssa. Tai jutella naapurille, kun olisi hetki aikaa tehdä puutarhatöitä.
Kommentit (41)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 18:04"][quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 18:02"]Lobotomia?
[/quote]
Taidan ennemmin muttaa kerrostaloon kuitenkin.
[/quote]
Tarkoitin sille naapurille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita soitin korville. Jos inttävät puhetta pihassa, ilmoita, että opettelet tällä tavoin uutta kieltä, koska muuten ei ole aikaa harrastaa. Ja sitten väännät nupit kaakkoon ja käännät selkäsi.
Me ratkaistiin tällainen keissi muuttamalla kerrostaloon. Johan loppui naapurien sosiaalisuus. Ihana kun ei tunne ketään eikä juurikaan edes tapaa ketään portaikossa. Voi mennä ja tulla vapaasti. Iso lasitettu parveke korvaa mukavasti menetetyn takapihan; siellä voi kasvatella kukkia sekä pitää jopa pientä hyötykasvitarhaa.
Hmm. Luulisi, että jos tarpeeksi kieltäytyy niin kuka tahansa tajuaa, että seura ei ole kaivattua. Tai jos pihalla ollessaan tosiaan tekee vain mitä aikoo, ja suhtautuu välinpitämättömästi jaarittelu yrityksiin. Saatat kyllä vaikuttaa sitten tylyltä, mutta se on valinta tehtävä haluatko myhäillä vai toteuttaa elämääsi haluamallasi tavalla. Itse olen myös introvertti ja vastaan usein vain yhdellä sanalla naapureille, en siksi että haluisin olla törkeä mutten vai enää jaksa esittää kiinnostunutta tai puheliasta kun en sitä ole.
Meillä on yhtiössä 20 asuntoa ja nämä ovat ainoat, jotka haluavat kaveerata koko ajan. Kohta oikeasti muutan, jos eivät tokene.
Eikö muita neuvoja löydy?
Kuinka töykeä kehtaisi olla? Ajatuksenakin hankala, että kohtelisin naapuria töykeästi, mutta jos se on ainoa keino niin ehkä on pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heti alussa sano että sinulla on kiire ja tahdot omaakin aikaa. Kokemus sellaisesta kun naapuri oikein laski ettei kehdata sanoa, aina oli selitys keskellä yötäkin, jatkui monta vuotta. Älä anna saada yliotetta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 18:00"]Hmm. Luulisi, että jos tarpeeksi kieltäytyy niin kuka tahansa tajuaa, että seura ei ole kaivattua. Tai jos pihalla ollessaan tosiaan tekee vain mitä aikoo, ja suhtautuu välinpitämättömästi jaarittelu yrityksiin. Saatat kyllä vaikuttaa sitten tylyltä, mutta se on valinta tehtävä haluatko myhäillä vai toteuttaa elämääsi haluamallasi tavalla. Itse olen myös introvertti ja vastaan usein vain yhdellä sanalla naapureille, en siksi että haluisin olla törkeä mutten vai enää jaksa esittää kiinnostunutta tai puheliasta kun en sitä ole.
[/quote]
Ehkä alan toteuttaa tuota yhdellä sanalla vastailua. Nyt olen tehnyt niin, että olen vaan huudahtanut jotain, "voi ei, vauva karkaa" ja syöksynyt pois. Tai jos naapuri on tullut selittämään omalla pihalla jotain niin olen mennyt sisälle.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 18:02"]Lobotomia?
[/quote]
Taidan ennemmin muttaa kerrostaloon kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee sille vaikka mustikkapiirakkaa :)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 18:07"]Tee sille vaikka mustikkapiirakkaa :)
[/quote]
En tee, innostuu vielä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nakita ne lastenhoitajaksi ja mene miehen kanssa baariin
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 18:21"]Nakita ne lastenhoitajaksi ja mene miehen kanssa baariin
[/quote]
Tää muuten voisi toimia oikeasti, että seuraavan kerran kun se nenä työntyy aidan yli niin kysyn, katsotko tunnin tai pari vauvan perään niin ehtisin tehdä pihatöitä. Palvelusten pyytäminen yleensä karsii tehokkaasti lähelle pyrkiviä. Ja jos ei karsi niin ois ainakin hyötyä heistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ne haluavatkin, että muutatte ja tuo tuppautuminen on osa juonta.
Kun hän alkaa aidan yli jutella, jatka hommiasi ja vastailee ynähdellen joo, juu, aha. Jos tarvitset sisältä jotain, hae se selittämättä. Älä keskeytä hommiasi koskaan. Pyyntöihin vasta aina ystävällisesti, että ei nyt just ole aikaa. Älkää menkö heille enää syömään. Aina kiireitä, vauva valvottaa, vauva ei nuku, sukulaispippaloita ja ystävätapaamisia paljon yms. ympäripyöreää. Eli johdonmukaisesti väistä kaikki kaveerausyritykset. Ole ystävällinen ja kohtelias mutta määrätietoinen. Joskus se loppuu ja hän valitsee uuden uhrin.
Yritä ajatella, että hän on yksinäinen ja haluaa kaverin sinusta, koska olet kiva ja miellyttävä. Voit ottaa sen kohteliaisuutena. Onhan mukava asia, että toinen tykkää. Mutta rajat asetat sinä. Ihan samoin kuin hän olisi sinusta kiinnostunut periaatteessa ihan viehättävä ja mukava mies - kohtelias mutta määrätietoinen EI on pakko vaan oppia sanomaan.
Onneksi sinulla on vauva, aina voi napata vauvan kainaloon ja ilmoittaa, että nyt menet syöttämään vauvaa. Tai hyssyttelet naapuria olemaan hiljaa, kun vauva nukkuu vieressä...
Äläkä vaan suostu mihinkään illanistujaisiin enää, sulla on aina joku muu meno sovittuna. Jos ette ikinä suostu, kyselyt jossain vaiheessa vähenevät.
Toinen vaihtoehto. Alat paasata jotain, joka on täysin päinvastaista naapurien mielipiteille. Sovi etukäteen miehen kanssa, että muistaa kompata sinua. Tyyliin jos naapurit ovat persuja, alat paasata jotain anti-soini-puhetta tai päinvastoin - teette oikein kunnon riidan aikaan. Kyllä ne välit siitä viilenee, naapurin omasta aloitteesta I'm sure. (Itsekin panisin välit poikki rasistisia mielipiteitä laukovaan naapuriin ;-))
Hankala tilanne, mutta lähtisin melkein sille tyly -linjalle. Se on naapureiden ongelma jos eivät tajua missä menee normaalin ystävällisyyden ja naapuruuden raja, ja jos hyvällä ei mene asia perille, niin sitten pahalla. Jos naapurin mies on vähän normaalimpi, niin varmaan yrittäisin hänen kauttaan sanoa, että haluatte omaa rauhaa ja koette heidän ystävällisyyden jo tungettelevana. Liika on liikaa joka tapauksessa ja tilanteen pitää muuttua ennen kuin räjähdät. Toisaalta se voisi auttaa. Yksi konsti voisi olla tekstiviestin tai kirjeen kirjoittaminen naapurille. Siihen vain ihan selkeästi, että on kiva olla naapureina, mutta tarvitsette nyt omaa rauhaa ja toivotte, että näin tapahtuu. Haluatte olla tästä lähtien enemmän oman perheen kanssa ja rauhoittaa perheajan muilta.
Sanot aina vaan "hei", käännät selän ja jatkat tai aloitat jonkun asian tekemisen. Tuo palvelusten pyytäminen on myös hyvä. Tule istuttamaan kanssani päivänkakkaroita. Vaihda vauvan vaippa. Pese meidän wc. Silitä vaatteet.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 18:36"]Kun hän alkaa aidan yli jutella, jatka hommiasi ja vastailee ynähdellen joo, juu, aha. Jos tarvitset sisältä jotain, hae se selittämättä. Älä keskeytä hommiasi koskaan. Pyyntöihin vasta aina ystävällisesti, että ei nyt just ole aikaa. Älkää menkö heille enää syömään. Aina kiireitä, vauva valvottaa, vauva ei nuku, sukulaispippaloita ja ystävätapaamisia paljon yms. ympäripyöreää. Eli johdonmukaisesti väistä kaikki kaveerausyritykset. Ole ystävällinen ja kohtelias mutta määrätietoinen. Joskus se loppuu ja hän valitsee uuden uhrin.
Yritä ajatella, että hän on yksinäinen ja haluaa kaverin sinusta, koska olet kiva ja miellyttävä. Voit ottaa sen kohteliaisuutena. Onhan mukava asia, että toinen tykkää. Mutta rajat asetat sinä. Ihan samoin kuin hän olisi sinusta kiinnostunut periaatteessa ihan viehättävä ja mukava mies - kohtelias mutta määrätietoinen EI on pakko vaan oppia sanomaan.
[/quote]
Näin on toimittava. Ei olla yleensä menty heille, kutsuista olen osannut kieltäytyä paitsi ihan ekoilla kerroilla. Toi on ollut vaikeaa, että ei kohteliaasti alkaisi jutella, kun toinen tulee selvittämään viereen. Mutta tästä lähtien en lopeta omia töitäni ja olen lyhytsanainen.
Sinänsä omalla tyylillään mukavia ja hyvää tarkoittavia ihmisiä, mutta hyvin erilaisia kuin ne, kenen kanssa haluan viettää aikaani.
On myös niin, että alussa juttelu ja kyläilykutsu voi olla mukavakin, eikä siitä ole mitään syytä kieltäytyä. Vasta hetken kuluttua selviää, että naapuri haluaakin 24/7 kuuntelijan. Aika paljon pokkaa vaatii sanoa suoraan, että haluan olla rauhassa. Varsinkaan, jos ei halua kuitenkaan olla riidoissa vaan asiallisissa, mutta etäisemmissä väleissä.