Kieltäydyin muuttamasta yhteen, miehen käytös muuttui täysin!
Olemme mieheni kanssa eronneet n. vuosi sitten ja olemme tässä lähiaikoina alkaneet taas olemaan yhdessä ja lämmittelemään välejä.. Vietämme suurimman osan ajasta yhteisen lapsemme kanssa miehen asunnolla ja kaikki on mennyt suhkot mukavasti tässä n. 4kk ajan.. Mies on alkanut lähiaikoina vihjailemaan paljon siitä, että voisimme muutta takaisin kotiin hänen luokseen. Välillä nämä vihjailut tuntuvat olevan enemmänkin käskyjä ja hän puhuu paljon, että ei ole varaa yksin asua niin isossa asunnossa..
N. viikko sitten mies sanoi suoraan, että meidän pitäisi muuttaa saman katon alle. Ei kertonut mitään järkevää perustelua miksi on niin kamala kiire muuttaa takaisin yhteen.. Kieltäydyin ja kerroin, että en ole vielä valmis muuttamaan yhteen.. Mielestäni suhteemme ei ole ihan vielä siinä pisteessä, että yhteenmuutto olisi kannattavaa. Paljon on vielä asioita selvitettävänä ja korjattavana. En tahdo muuttaa takaisin yhteen vain siksi, että saan kohta taas olla riitelemässä selvittämmättömistä asioista, pakata tavarani ja häipyä lapsen kanssa.. Halusin alunperinkin, että katsellaan mihin tämä menee ja voiko meistä enää tulla mitään. Ilman kiireitä/saman katon alle pysyvästi muuttamista ja miehelle tämä tuntui olevan ok.
Mies otti asiasta herneen nokkaansa aika rajusti. Käytös muuttui täysin tämän jälkeen, kun kerroin että en ole vielä valmis muuttamaan yhteen ja toistaiseksi olisi parempi että molemmilla on omat kodi missä olla , jos homma menee taas mahdottomaksi.
Mies alkoi heti sättiä, heittäytyi täysin kylmäksi minua kohtaan, ei ota huomioon ollenkaan.. On aivan kuin eri ihminen nyt.. Saattaa esim. imitoida puheitani jatkuvasti todella lapsellisesti kimittäen, lähtee kotoa ilmoittamatta minne on lähdössä ja laittaa puhelimen pois päältä/ei vastaa/lyö luurin korvaan.. Lähtevät lapsen kanssa kahdestaan ulos tai kyläilemään, vaikka yleensä mennään aina yhdessä. Sanoo usein lapselle tyyliin ''jätetään tyhmä äiti kotiin''... Huutaa minulle, jos töistä kotiin tultuaan ei ole koti puhdas. (Tiskiä altaassa, roskia lattialla jne. Ei tarvitse olla edes mitään suurempaa, pari astiaa tiskialtaassa saa hänet raivon partaalle).
Illalla ei päästä sänkyyn nukkumaan, ei anna koskea/halua itse koskea minuun... Puhuu todella rumasti/halveksuvasti minulle ja saattaa mm. huoritella. Aamuisin on ollut tapana antaa suukko ja hali minulle ja lapselle, kun lähtee töihin. Tänään totesi lapselle että ''ei äiti tarvitse mitään'', kun lapsi sanoi että anna äidillekkin pusu. Käyttäytyy kun minua ei olisi olemassakaan.
Eilen yritin asiasta jutella aisiallisesti ja sanoin, etten halua kiirehtiä yhteen muuton kanssa. Jos tämä yhteenpaluu ei onnistukkaan, en jaksa olla taas etsiä uutta kotia vähän ajan päästä. Mikä paniikki tässä nyt on, meillä on mennyt tähän mennessä hyvin näin ja onko se nyt niin paha asia, jos meillä nyt jonkin aikaa on vielä omat kodit.
Mies alkoi räyhätä hillittömästi ja syytti minua siitä, että hän joutuu minun ja lapsemme takia maksamaan ylimääräistä vuokraa, sillä me kuulemma LOISIMME hänen kodissaan.. Sanoin että voi muuttaa pienempään asuntoon ihan vapaasti jos ei vuokriaan pysty maksamaan, ei meidän mikään pakko ole hänen luonaan olla. Hän on itse halunnut, että vietetään suurin osa ajasta hänen luonaan! Kyllä hänkin voi ihan yhtälailla tulla meidän kotiin ''loisimaan'' tai eihän meidän pakko ole yhdessä olla, jos se tuntuu jotenkin vaikealle.
Sain sellaisen käsityksen miehen puheista, että hän ei halua muuttaa kyseisestä asunnosta ja haluaa minut vain jakamaan laskunsa saman katon alle..
Oli vain pakko purkautua jonnekkin sekavan tekstini kera.. Miehen käyttäytyminen ja räyhääminen sai minut ajattelemaan, että onkohan enää mitään hyvää edes tulossa. Mikä saa miehen käyttäytymään näin? Kannattaako tässä vaiheessa vain suosiolla nostaa kytkintä ja lopettaa miehen kanssa oleminen, kun sekoaa täysin välillä asioista jotka eivät mene hänen mielensä mukaan.
Kommentit (31)
No kyllä mielestäni kannattaa. Onneksi et suostunut muuttamaan - tuo käytös kertoo ihan tarpeeksi.
Unohda tollanen tyyppi. Saat paremman.
Mitä vittua, jätä se. Äijä käyttäytyy ku mikäkin uhmaikänen, jolle äiti kieltäyty ostamasta kaupasta tikkarin.
Kuulostaa narsistiselta tyypiltä - palasti todellisen luonteensa.
Älä ole tekemisissä tuon paskamaisen sian kanssa! Se ei todellakaan oo sun arvonen, välit vaa poikki!
Yläpeukku kytkimen nostamiselle, vuokranmaksu on päälimmäisenä mielessä, lapsellinen ja typerä mies jutuista päätellen!!!!
Sulla on näköjään pelkkää välinearvoa tyypille. Asumiskulut painaa päälle niin vituttaahan se.
Älä tapaile luuseria.
Miksi ihmeessä edes harkitset paluuta yhteen tuollaisen tyypin kanssa?
Miehesi kokee että pääsee vaan itse helpommalla kun muutatte hänen luokseen. perus saamaton mies. Ei saa aikaiseksi itsenäisesti uuden kämpän hommaamista ja muuttamista. Jatkuu suhteenne tai ei. Älä missään nimessä ala hänen muuttoasioitaan hoitamaan. Siinäpä aikuistuu kun kantaa vastuun itsestään ja saattaa jopa tulevaisuudessa olla tasavertainen puolisokin!
Minkä takia ero tuli vuosi sitten?
Vaikuttaa aika kamalalta tyypiltä.
Mun mstä pahin ongelma ei ole edes tuo välinearvo (vaikka toki sekin on jo riittävä syy olla muuttamatta ja jatkamasta suhdetta) vaan tuo, että näyttää vihansa noin selvästi ja vielä tilanteessa, jossa toinen yhä harkitsee (?) yhteenmuuttamista. Siis todella narsistista ja sairasta käytöstä. Kun ei saa tahtoaan heti läpi, alkaa näyttää hirveän puolensa.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 13:54"] lähtee kotoa ilmoittamatta minne on lähdössä ja laittaa puhelimen pois päältä/ei vastaa/lyö luurin korvaan.. Lähtevät lapsen kanssa kahdestaan ulos tai kyläilemään, vaikka yleensä mennään aina yhdessä. Sanoo usein lapselle tyyliin ''jätetään tyhmä äiti kotiin''... Huutaa minulle, jos töistä kotiin tultuaan ei ole koti puhdas. (Tiskiä altaassa, roskia lattialla jne. Ei tarvitse olla edes mitään suurempaa, pari astiaa tiskialtaassa saa hänet raivon partaalle).
Illalla ei päästä sänkyyn nukkumaan, ei anna koskea/halua itse koskea minuun... Puhuu todella rumasti/halveksuvasti minulle ja saattaa mm. huoritella. Aamuisin on ollut tapana antaa suukko ja hali minulle ja lapselle, kun lähtee töihin. Tänään totesi lapselle että ''ei äiti tarvitse mitään'', kun lapsi sanoi että anna äidillekkin pusu. Käyttäytyy kun minua ei olisi olemassakaan.
[/quote]
HÄ?
Minusta tuo vaikuttaa siltä että te asutte yhdessä?!?!
No onneks et suostunut muuttamaan sen luo.
Miksi erositte? Olisiko siinä vastaus siihen, kannattaako palata yhteen?
Kaksi asiaa kannattaa muistaa:
- jos mies juoksee kavereiden kanssa baarissa, se ei muutu
- jos miehellä on aina rahat loppu, se ei muutu
Minusta on niin että jos vanhemmat kerran eroaa, ja lämmittelevät uudestaan niin silloin sen pitää ehdottomasti toimia sen 2. kerran. Ajatteleeko kukaan lapsia sen vertaa että tietysti toivovat vanhempien palaavan yhteen ja sitten erotaan taaas?? Mitä helvettiä? Multa on kaksi naapuria muuttanut takaisin yhteen miehen kanssa ja olen vaan sanonut että sitten sen pitää toimia kyllä, ei voi enää lähteä vekslaamaan. Toinen tiesi mitä teki, toinen katsoi mua kauhuissaan. Eroavat taas.
Alapeukkua ap:n selkärangattomuuden takia. Heivaa mies helvettiin!
Et kerro eron syistä tai siitä, kumpi teki eroon aloitteen.
Minusta tuntuu, että mies on todellakin huomannut että on tarvinnut sinun rahallista panostasi asumiseen. Ehkä hän ennen eroa vähätteli sitä ja toisaalta eron aikanakin lohdutti itseään ajatuksella, että kyllä routa porsaan kotiin ajaa...
Ehkä teidän yhteiselo oli vieläpä sellaista, että osallistuit yhteisiin kuluihin ja sen lisäksi maksoit lapsen kuluja?
Mutta pidä pääsi tuon suhteen, että takaisin yhteen muuttaminen ei ole viisasta. Sinun ei tarvitse tehdä miestä tyytyväiseksi, jos sama ei toimi toisinpäin. Se, että annat hänen joutua vastuuseen omista teoistaan on rakkaudellinen teko. Kun kuitenkaan tuo mies ei varsinaisesti pelastamista ja hoivaa kaipaa, vaan vaikuttaa olevan ihan täysvaltainen yhteiskunnan jäsen.
Jos hän joutuu muuttamaan asuinkustannusten takia pienempään, niin se on voi-voi. OLISI AJATELLUT AIEMMIN. Minulta ei moiseen sääliä heru, olen nimittäin itse ottanut erossa rahallisesti niin paljon takkiin että vieläkin sylettää ajatella asiaa. Mutta olen myös realisti, asun vuokralla paikassa mihin on varaa. En voi ostaa kaikkea, mitä tekee mieli, ne pariskuntana kerran vuodessa tehdyt etelänmatkatkin on saanut unohtaa. Mutta silti näin on hyvä, paljon parempi kuin suhteessa joka alkoi kauniisti mutta kasvoi pahasti kieroon.
Myötuntoa unohtamatta: ihmisen elämäntilanteet muuttuu, on vaan viisasta muuttua mukana. Ja jos todellakin joku päivä tapahtuu se, että palaatte yhteen ja elätte jälleen perheenä, voitte varsin hyvin etsiä myös uuden yhteisen kodin.
Älä sotke omaa ja lapsen elämää nyt, kun olette vasta tasaantumassa. Vuosi erosta on lyhyt aika.
Pieni vinkki. Älä odota tai oleta, että mies ymmärtäisi näkökulmaasi asiaan. Hän näkee asiat vain omasta vinkkelistään.
Jos auttaa, niin kirjoita ihmeessä tuntemuksiasi. Näet sen, mitä tuon tekstin perusteella moni muukin näkee.
AP, unohda se mies. Itse palasin lapsen takia yhteen lapseni isän kanssa. Miltei samantien tajusin että mies halusi palata kotiin pienentääkseen omia menojaan. Omat tuloni romahtivat kun elatusmaksut ja yh-korotus jäivät yhteenpaluun takia pois. Hyvin pian huomasin että mies käytti suurimman osan tuloistaan itseensä ja harrastuksiinsa, lakkasi huomioimasta minua, alkoi juosta miltei joka viikonloppu jossain reissulla kavereiden kanssa ja seksikin lopahti ihan kokonaan- lopullisesti. Olin idiootti ja katselin tätä miltei viisi vuotta koska ydinperhe-idylli. Kodissa vallinneesta ilmapiiristä kärsi kovasti myös jälkikasvu.
Älä hemmetissä tee samaa virhettä. Uudelleen lämmittely ei paranna kerran jo pieleen mennyttä suhdetta ikinä.