Lue keskustelun säännöt.
Suomen- ja ruostinkielisissä lapsissa huima ero!
22.05.2015 |
Olen ollut töitteni puolesta tekemisissä lukuisten eri koululuokkien kanssa. Järjestämme lastentapahtumia, joihin osallistuu muun muassa koululuokkia, ja toimimme kaksikielisellä alueella. Olen hämmästynyt siitä, kuinka suuria eroja suomen- ja ruotsinkielisten luokkien lasten käytöksessä on.
Ruotsinkieliset normaalit luokat ovat yleensä yhtä mukavia ja kauniisti käyttäytyviä kuin parhaimmat suomenkielisten luokat. Ruotsinkieliset lapset ovat todella kohteliaita, reiluja odottavat vuoroaan, kuuntelevat, vastaavat kysyttäessä, tervehtivät ja osaavat sanoa kiitos ja anteeksi. Heidän kanssaan tulee yleensä hyvälle tuulelle. Suomenkielisissä luokissa on aina vähintään kaksi häirikköä, jotka yrittävät vetää omaa showtaan ja pilata muidenkin viihtymisen. Suomenkielisten luokkien lapset eivät osaa käytöstapoja lähellekään yhtä hyvin kuin ruotsinkielisten, minkä lisäksi lapsia saa olla jatkuvasti hyssyttelemässä ja kieltämässä. Toki monet suomenkielisetkin lapset ovat ihan hyväkäytöksisiä, mutta ero ruotsinkielisiin on yleensä ottaen todella selkeä. Suomenkielisen luokan vierailun jälkeen olo on yleensä väsynyt, ja työntekijät päivittelevät jonkun häirikön tekosia.
Mitäköhän syitä tälle voi olla? Ennen kuin joku keksii perinteiseen tapaan syyttää ongelmasta mamuja, pitää huomauttaa, että ruotsinkielisillä luokilla on täällä päin keskimäärin hieman enemmän mamuja kuin suomenkielisillä. Yksi selkeä syy on varmasti se, että ryhmäkoot ruotsinkielisissä luokissa ovat usein pienempiä kuin suomenkielisissä. Harvemmin näkee yli 20-henkistä ruotsinkielistä luokkaa. Toinen syy lienee se, että suuri osa väestömme huono-osaisista on suomenkielisiä. Toki heitä on ruotsinkielisissäkin. mutta käsittääkseni suhteellisesti vähemmän kuin suomenkielisissä.
Kommentit (88)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:01"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 13:51"]
Miten on mahdollista, että ruotsinkielisissä luokissa on pienemmät ryhmäkoot? Määrärahat ovat varmasti samat. Säästävätkö he lyijykynissä ja näkkileivässä?
[/quote]Miten isoja luokkakokoja suomalaisissa kouluissa on? Paikallisella yläasteella luokkakoko on noin 25 lasta, lukiossa 36.
[/quote]
Mun nelosluokkalainen opiskelee 29 oppilaan luokassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:45"] Pisa sitä, pisa tätä, käytös tota ja hiphop blablub. Lopputolos on: Meillä suomenruotsalaisilla on keskimäärin paremmat tulot, isommat talot, siistimpiä pihoja ja meillä menee paremmin. [/quote] siistimpiä pihoja? mielenkiintoinen ilmiö. itse olen kotoisin ruotsinkieliseltä paikkakunnalta, kaksikielinen. onko todella näin, että pihat on siistimmät? en oikein itse osaa verrata suoraan, kun pienissäkin kaupungeissa on sitten monenlaista asuinaluetta, toiset siistimpiä kuin toiset. [/quote] Täähän on tunnettua ainakin Pohjanmaalla. Ruotsinkielisillä on hienot ja siistit pihat mutta sisältä likaisempia ja sotkuisempia kuin suomalaiset. Ja ainakin itse olen tämän todennut omin silmin...
[/quote]
ajatteletko nyt kenties pietarsarta tai vaasaa? nuohan on melkein ainoat paikkakunnat pohjanmaalla, jossa on suomenkielisiä. etelä-, keski- ja pohjois-pohjanmaalla on sitten suomenkielisiä.
mistähän ruotsinkielisten sotkuisuus sisällä voisi johtua? en itse tiedä tällaisesta sisä-sikailusta ;)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:45"]
Pisa sitä, pisa tätä, käytös tota ja hiphop blablub. Lopputolos on: Meillä suomenruotsalaisilla on keskimäärin paremmat tulot, isommat talot, siistimpiä pihoja ja meillä menee paremmin.
[/quote]
Sinä et edes ole suomenruotsalainen etkä meidän suomenruotsalaisten tai suomalaisten puolestapuhuja joten olepa ystävällinen ja pysy hiljaa, kiitos.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:05"]
Somalilapset ovat riidanhaluisia
[/quote]
Sen olen huomannut, kun itähelsinkiläisen kaverin pihapiirissä on näitä ja ne heittelee suomalaisia lapsia surutta piikkipuskiin ja karjuvat kuin riivatut samalla, miten niin pienistä lapsista voi lähteä niin kamalan ja pelottavan kuuloiset karjumisäänet? Olin aina kuvitellut että somalilapsilla olisi jotenkin tiukka kotikuri, mutta ilmeisesti olen aivan väärässä?
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:25"]
Tuo "paremmat käytöstavat" kuvaa asiaa hyvin, eli ollaan ja käyttäydytään fiksusti, mutta siellä pinnan alla (ei toki kaikki!) ollaan ihan hirvioitä. Suomalaisissa kouluissa näytetään tunteet negatiiviset tunteet avoimemmin, ne eivät jää ns. piiloon.
[/quote]
Tiedän todella monta ruotsinkielistä "kultapoikaa", jotka ovat omille vanhemmilleen nuhteettomia, mutta ikäistensä kanssa seurustellessaan täysiä sikoja. Alex Stubbiahan syytetään siitä, että hän olisi juuri tällainen. (olen satavarma, että pitää paikkansa)
Oltiin teini-ikäisiä kun kaverini oli tutustunut yhteen ruotsinkieliseen poikaan. Menimme sitten viettämään aikaa tämän pojan kotiin. Heillä oli selkeä käytäntö vieraiden suhteen: kaikkien piti tulla sanomaan käsipäivää talon olohuoneeseen pojan vanhemmille. Vanhemmat halusivat varmistaa, että kaverit ovat kunnollisia. Ja kyllähän ne kaverit olivatkin kunnollisia..entäs sitten vanhempien oma kultamussukka? Tyyppi oli täysin mielinkielin omien vanhempien kanssa, mutta hetkeä myöhemmin paljastui pahimmaksi mahdolliseksi kiusaajaksi mitä voi kuvitella.
Näitä kultapoikia siis tiedän enemmänkin ja valitettavasti heitä kaikkia yhdistää se, että ovat hirviömäisestä luonteestaan huolimatta sosiaalisesti todella suosittuja. Heidän vanhemmilla ei ole pienintäkään huonoa kuvaa heistä. Se ikävä käytös jotakuta muuta kohtaan pystytään aina kääntämään huumoriksi, vaikka sitähän se kiusaaminen juuri on. Ei kiusaamista pidä ikinä kääntää huumoriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 19:29"]
itse luulen, että ruotsinkielisillä on suurempi turvallisuuden tunne, koska ovat muuttaneet vähemmän. heillä on usein isovanhemmat ja serkut samalla paikkakunnalla, mikä luo turvallisuuden tunteen. suomenkielisillä lapsilla on useammin etäiset välit sukuun.
[/quote]
Erinomainen havainto!
Kasvoin itse kaksikielisellä paikkakunnalla, joten minulla on paljon käytännön kokemusta aiheen tiimoilta. Me suomenkieliset lapset tulimme todella paljon perheistä, joissa molemmat vanhemmat olivat kotoisin muualta Suomesta. Se sitten tarkoitti loputtomia kilometrejä mummolaan, jonne oli aina pitkä matka. Oma perheeni ja hyvin moni muukin suomenkielinen perhe eli leppoisaa elämää, enkä huomannut työttömyyttä tai pahoinvointia juurikaan muissa ihmisissä. Toki yksinhuoltajien perheissä oli joitain sosiaalisia ongelmia.
Ruotsinkielisten lasten koko suku saattoi asua paikkakunnalla, mikä tarkoitti etenkin tiiviitä suhteita omiin isovanhempiin. Sitten kun analysoi eroja näin aikuisiällä, huomaa että aivan naurettavan suuri osa paikkakunnan maista ja kiinteistöistä on ruotsinkielisten omistuksessa. Kyllä sellainen luo aivan erilaisen turvallisuuden tunteen. Suhteet ja verkostot ovat muutenkin kunnossa, ei täällä tänä päivänäkään ole moni kuullut työttömästä tai rappiolla olevasta ruotsinkielisestä.
Kyllä heillä tuntuu hyvinvointi lähtevän tiiviistä perhesuhteista ja kasvatuksesta. Jos 12-vuotias tyttö menee pelaamaan käsipallo-ottelua, on paikalla vähintään 10 sukulaista tai perhetuttua. Tuo heidän toteuttama malli toimii, mutta sellainen tabu siihen kyllä liittyy, ettei ruotsinkielisen väen syviä rivejä haittaa tippaakaan, että ollaan tekemisissä vain keskenään - eli jätetään suomenkieliset ulkopuolelle.
[/quote]
onhan lasten kasvattaminen ilman suvun tukea vaikeampaa, varsinkin jos tulee jotain ongelmia, kuten sairautta tms. minusta nykyään ihannoidaan liikaa suuriin kaupunkeihin muuttamista, vaikka Tampereelle tai helsinkiin. toki ymmärrän että monesti työtilanne sanelee asuinpaikan, mutta tarkoitan, että silloin jos kotipaikkakunnalla on kaikki tarvittava ja suku lähellä, silloin kannattaisi miettiä kaksi kertaa muuttaako vai jääkö. itsekin olen muuttanut, ja vielä viisi vuotta abi-vuoteni jälkeen en missään nimessä halunnut takaisin, mutta nyt muutama vuosi myöhemmin sitä näkee jos ne hyvät puolet, mitä kotikonnuissa on.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:05"]
Somalilapset ovat riidanhaluisia
[/quote]
Sen olen huomannut, kun itähelsinkiläisen kaverin pihapiirissä on näitä ja ne heittelee suomalaisia lapsia surutta piikkipuskiin ja karjuvat kuin riivatut samalla, miten niin pienistä lapsista voi lähteä niin kamalan ja pelottavan kuuloiset karjumisäänet? Olin aina kuvitellut että somalilapsilla olisi jotenkin tiukka kotikuri, mutta ilmeisesti olen aivan väärässä?
[/quote]
Persulapset osaa käyttäytyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asia on niin, se on sitten niin. Mitä ap ehdottaisi ratkaisuksi? Pitäisiköhän ihmisille ruveta hommailemaan lisää erilaisia vähemmistöstatuksia? Ruotsinkielisillähän on se tilanne, että he ovat täysin suomalaisia, mutta heillä on myös oma vähemmistöstatus ja 'alakulttuuri' ja sitä kautta enemmän kytköksiä kuin toisilla. Toki suomenkielinenkin voi vaikka kuulua johonkin seuraan ja omata kytköksiä vaikka minne, mutta kielen kautta niitä yhteyksiä ei samalla tavalla ole, ellei sitten ole jonkinlainen mamu. Voin ymmärtää miten vähemmistöllä voi mennä paremmin, kun he voivat mukautua massaan, mutta myös junailla toisilleen etuja tarkan ja keskitetyn lobbauksen ja kielinepotismin avulla sekä sen viattomamman tosiasian kautta, että heillä on ikään kuin yhteinen salakieli tietyssä sisäpiirissä ja näitä salakielisiä on sen verran vähän, että he tuntevat yhteyttä. Kontrastia vielä lisää se, että suomensuomalaisten välinen solidaarisuus määritellään rasistipersujunttiudeksi ja sitä pidetään absurdina tai jopa laittomana.
Virallisen tarinan mukaan vähemmistöillä pitäisi aina mennä huonommin kuin muilla, mutta näinhän ei suomenruotsalaisten tapauksessa ole käynyt, eli tuo teoria on väärä. Suomenruotsalaisilla on kuitenkin oikeus määritellä itsensä haavoittuvaiseksi vähemmistöksi ja huolestua omasta asemastaa, toisin kuin suomensuomalaisilla, vaikka mitään todellista tarvetta siihen ei näytä olevan; pikemminkin päinvastoin.
-Mies 29v + 1v-
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:05"]
Somalilapset ovat riidanhaluisia
[/quote]
Sen olen huomannut, kun itähelsinkiläisen kaverin pihapiirissä on näitä ja ne heittelee suomalaisia lapsia surutta piikkipuskiin ja karjuvat kuin riivatut samalla, miten niin pienistä lapsista voi lähteä niin kamalan ja pelottavan kuuloiset karjumisäänet? Olin aina kuvitellut että somalilapsilla olisi jotenkin tiukka kotikuri, mutta ilmeisesti olen aivan väärässä?
[/quote]
Somalitytöthän osaavat käyttäytyä. Jotkut pojista ovat kuin pieniä kuninkaita, en tiedä tottelevatko isäänsä, mutta äitiä eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 13:57"][quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 13:51"]
Miten on mahdollista, että ruotsinkielisissä luokissa on pienemmät ryhmäkoot? Määrärahat ovat varmasti samat. Säästävätkö he lyijykynissä ja näkkileivässä?
[/quote]
Monet ruotsinkieliset luokat tulevat maalaiskunnista.
[/quote]
Syy on tämä. Itse jo lapsena ihmettelin, että miten huonokäytöksisiä, törkeitä ja meluisia city-mukulat ovat.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 21:25"]
Tuo "paremmat käytöstavat" kuvaa asiaa hyvin, eli ollaan ja käyttäydytään fiksusti, mutta siellä pinnan alla (ei toki kaikki!) ollaan ihan hirvioitä. Suomalaisissa kouluissa näytetään tunteet negatiiviset tunteet avoimemmin, ne eivät jää ns. piiloon.
[/quote]
Tiedän todella monta ruotsinkielistä "kultapoikaa", jotka ovat omille vanhemmilleen nuhteettomia, mutta ikäistensä kanssa seurustellessaan täysiä sikoja. Alex Stubbiahan syytetään siitä, että hän olisi juuri tällainen. (olen satavarma, että pitää paikkansa)
Oltiin teini-ikäisiä kun kaverini oli tutustunut yhteen ruotsinkieliseen poikaan. Menimme sitten viettämään aikaa tämän pojan kotiin. Heillä oli selkeä käytäntö vieraiden suhteen: kaikkien piti tulla sanomaan käsipäivää talon olohuoneeseen pojan vanhemmille. Vanhemmat halusivat varmistaa, että kaverit ovat kunnollisia. Ja kyllähän ne kaverit olivatkin kunnollisia..entäs sitten vanhempien oma kultamussukka? Tyyppi oli täysin mielinkielin omien vanhempien kanssa, mutta hetkeä myöhemmin paljastui pahimmaksi mahdolliseksi kiusaajaksi mitä voi kuvitella.
Näitä kultapoikia siis tiedän enemmänkin ja valitettavasti heitä kaikkia yhdistää se, että ovat hirviömäisestä luonteestaan huolimatta sosiaalisesti todella suosittuja. Heidän vanhemmilla ei ole pienintäkään huonoa kuvaa heistä. Se ikävä käytös jotakuta muuta kohtaan pystytään aina kääntämään huumoriksi, vaikka sitähän se kiusaaminen juuri on. Ei kiusaamista pidä ikinä kääntää huumoriksi.
[/quote]
taitaa olla enemmän rikkaiden keskuudessa tätä ilmiötä? en oikein osaa yhdistää kieleen tuota, taitaa olla noissa tapauksissa kyse enemmän rahasta, olis sitten rahan omistaja minkäkielinen tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina jaksetaan vääntää näistä ikuisuusaiheista, milloin kukakin on parempi kuin suomalainen.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:37"]
Aina jaksetaan vääntää näistä ikuisuusaiheista, milloin kukakin on parempi kuin suomalainen.
[/quote]
Jos on olemassa käyttäytymiseroja tunnistettavissa olevien ryhmien välillä, niin onhan se nyt aika kiinnostavaa. Asiaa voisi tutkia ja jos ruotsinkielisillä lapsilla olisi esimerkiksi keskimäärin paremmat sosiaaliset taidot kuin suomenkielisillä, niin tähän vaikuttavat tekijät (esimerkiksi suomenruotsalaisessa kulttuurissa vallitsevat kasvatustyylit) voisi yrittää tunnistaa ja sitä kautta parantaa sellaisten lasten sosiaalisia taitoja, joilla ne ovat heikot.
p.s. suomenruotsalaiset ovat suomalaisia. Itse olen täysin suomenkielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 22:13"]
taitaa olla enemmän rikkaiden keskuudessa tätä ilmiötä? en oikein osaa yhdistää kieleen tuota, taitaa olla noissa tapauksissa kyse enemmän rahasta, olis sitten rahan omistaja minkäkielinen tahansa.
[/quote]
Toki toisen halvempia vaatteita, autoja ja muita käyteään välineinä kiusaamisessa. En nyt puhuisi rikkaista, vaan juuri siitä pienestä elintasoerosta mitä ruotsinkielisillä on suhteessa suomenkielisiin.
Sanon nyt vielä senkin, että olen tavannut kaikenmaailman öykkäreitä. Esim suomenkielisiä, jotka rehvastelevat rahoillaan, ulkonäöllään tai puolisonsa ulkonäöllä. Siltikin ne pahimmat öykkärit ovat olleet poikkeuksetta ruotsinkielisiä. Heillä on monella kyky olla samaan aikaan miellyttävä ja todella inhottava. Meilläpäin on yksi anniskeluravintola, jonka asiakaskunta koostuu pelkästään ruotsinkielisistä. Todella toivon, ettei minun enää ikinä tarvitse sinne mennä..niin monta kertaa olen siellä pahoittanut mieleni. Vastaanotto ei ole sellainen kuin strömsön kesäjuhlilla.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:15"]
Pisa tutkimus kertoo, eli että suomenruotsalaiset oppilaat ovat selvästi huonompia tietotasoltaan kuin suomenkieliset.
Vasabladet, pääkirjoituksesta poimittu. Jossa pohdittiin riikinruotsalaisen Dallin tekemää tutkimusta ja oltiin huolissaan suomenruotsalaisten heikosta menestyksestä pisatesteissä verrattuna kantasuomalaisiin.
[/quote]
Tuo minullakin tuli heti mielleen. Ehkä tyhmemmät ovat mukavampia. Vittumaisimipiahan ovat itseään täynnä olevat älyköt.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:09"]
Mistä johtuu, että suomenruotsalaiset pärjäävät kuitenkin pisatesteissä kantasuomalaisia merkittävästi huonommin?
[/quote] Epäilen sen johtuvan kaskikielisten lasten heikosta ruotsinkielentaidosta, kaksikielet lapset puhuvat sellaista sekakieltä että koekysymykset eivät välttämättä aukene sillä "äidinkielellä".
Ainakin Porvoossa todettiin juuri, että ruotsinkielisiin käytetään n. 2000 e enemmän per oppilas. Tämä tarkoittaa enemmän kyläkouluja, pienempiä opetusryhmiä ja suhteessa enemmän koulunkäynninohjaajia. En voi ymmärtää. Lisäksi yliopistopaikkoja on suhteessa enemmän tarjolla ja voivat toki hakea myös suomenkielisiin opintoihin.
Yhteisöllisyys ja pienet piirit. Kaikki tuntee kaikki, tämä luo tietty paitsi yhteisöllisyyttä, myös painetta ns. kuulua ryhmään ja käyttäytyä odotetulla tavalla.
Pisa-testien tulos selittynee ainakin osittain sillä, että ruotsinkieliset lapset joutuvat tyytymään suurelta osin epäpäteviin opettajiin, ainakin täällä pk-seudulla.
Jaaha, aika yleistäviä kommentteja. Itse olen ruotsinkielinen, käynyt ruotsinkieliset koulut yms. Asumme paikkakunnalla, jossa noin 30% asukkaista ovat ruotsinkielisiä. Koulu on ihan kauhea, iso koulu ja lapsemme luokalla on 28 oppilasta, joista pari jotenkin erityislapsia. Loukassa tilanne on suorastaan kaoottinen, assistentteja ei juurikaan ole säästösyistä. Viereisessä suomenkielisessä koulussa tilanne on huomattavasti parempi. Meidän lasten koulussa suurehko osa opettajista on epäpäteviä, päteviä kun kerta kaikkiaan ei ole saatavilla. Suomenkielisellä puolella sitä ongelmaa ei ole.
Mutta, kyllä tiettyjä "kulttuurieroja" on havaittavissa. Kun ruotsinkieliset lapset ovat kylässä, ovat he kyllä keskimäärin kohteliaampia. He voivat keskustella aikuisen kanssa luontevasti, vaikka vähän ujostuttaisi. Vanhemmat noutavat poikkeuksetta lapset tulemalla ovelle ja siinä samalla vaihdetaan kuulumiset. Kun suomenkielisiä lapsia tulee, tapahtuu yllättävän usein, että lapset luikkivat yläkertaan tervehtimättä. Harvemmin on edes mahdollista keskutella heidän kanssaan. Ja todella yleistä on se, että vanhemmat vain soittavat lapselleen, että "tule ulos", enkä edes näe vanhempaa, vaikka olisi ihan uusikin tuttavuus tämä lapsi.
Onhan niitä muitakin eroja, mutta en nyt viitsi kaikkea luetella. Tuo yllä oleva nyt ensimmäisenä tuli mieleen :)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:13"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:11"]
Ja kuinka kauan meni taas, että mamuja tultiin syyttämään asiasta, vaikka mamu-kortti suljettiin pois jo aloituksessa? :D
- AP
[/quote]No kyllä se nyt niin vain on ainakin täällä Vantaalla, että jotkut koulut ovat todella levottomia paikkoja ja se ei johdu suomalaisista, tietyt koulut joutuvat kantamaan isomman taakan esim, maahanmuutosta.
[/quote]
Minä taas vaikutan eri puolella Suomea kuin missä Vantaa sijaitsee, ja kuten aloituksessa totesin, täällä on ruotsinkielisissä kouluissa suhteessa enemmän mamuja kuin suomenkielisissä, mutta silti ne ruotsinkieliset luokat ovat selvästi hyväkäytöksisempiä. Teillä päin ilmeisesti sitten ängetään kaikki haastavammat tapaukset samaan kasaan, mikä luonnollisesti ruokkii ongelmakäyttäytymistä.
- AP