Lue keskustelun säännöt.
Suomen- ja ruostinkielisissä lapsissa huima ero!
22.05.2015 |
Olen ollut töitteni puolesta tekemisissä lukuisten eri koululuokkien kanssa. Järjestämme lastentapahtumia, joihin osallistuu muun muassa koululuokkia, ja toimimme kaksikielisellä alueella. Olen hämmästynyt siitä, kuinka suuria eroja suomen- ja ruotsinkielisten luokkien lasten käytöksessä on.
Ruotsinkieliset normaalit luokat ovat yleensä yhtä mukavia ja kauniisti käyttäytyviä kuin parhaimmat suomenkielisten luokat. Ruotsinkieliset lapset ovat todella kohteliaita, reiluja odottavat vuoroaan, kuuntelevat, vastaavat kysyttäessä, tervehtivät ja osaavat sanoa kiitos ja anteeksi. Heidän kanssaan tulee yleensä hyvälle tuulelle. Suomenkielisissä luokissa on aina vähintään kaksi häirikköä, jotka yrittävät vetää omaa showtaan ja pilata muidenkin viihtymisen. Suomenkielisten luokkien lapset eivät osaa käytöstapoja lähellekään yhtä hyvin kuin ruotsinkielisten, minkä lisäksi lapsia saa olla jatkuvasti hyssyttelemässä ja kieltämässä. Toki monet suomenkielisetkin lapset ovat ihan hyväkäytöksisiä, mutta ero ruotsinkielisiin on yleensä ottaen todella selkeä. Suomenkielisen luokan vierailun jälkeen olo on yleensä väsynyt, ja työntekijät päivittelevät jonkun häirikön tekosia.
Mitäköhän syitä tälle voi olla? Ennen kuin joku keksii perinteiseen tapaan syyttää ongelmasta mamuja, pitää huomauttaa, että ruotsinkielisillä luokilla on täällä päin keskimäärin hieman enemmän mamuja kuin suomenkielisillä. Yksi selkeä syy on varmasti se, että ryhmäkoot ruotsinkielisissä luokissa ovat usein pienempiä kuin suomenkielisissä. Harvemmin näkee yli 20-henkistä ruotsinkielistä luokkaa. Toinen syy lienee se, että suuri osa väestömme huono-osaisista on suomenkielisiä. Toki heitä on ruotsinkielisissäkin. mutta käsittääkseni suhteellisesti vähemmän kuin suomenkielisissä.
Kommentit (88)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa myös muistaa, että suomenruotsalaisten rasistiset asenteet ovat yksi syy miksi heidän kouluissa on rauhallista, eivät halua ulkopuolisia kouluihin ja haluavat että kantasuomalaiset kantavat maahanmuutostakin tulevat kaikki taakat ja haitat.
Maahanmuutosta johtuva levottomuus ja muut ongelmat näkyvät niissä kouluissa ja alueissa joissa asuu paljon maahanmuuttajia.
No juu..mulla ei ole omaa kokemusta suomenkielisestä pk:sta, mutta olen ollut todella positiivisen yllättynyt ruotsinkielisestä. Poika on ollut yhteensä 4 vuotta kahdessa eri ruotsinkielisessä pk:ssa, ja lähes kaikki lapset ovat olleet poikkeuksellisen kivoja, reiluja ja kohteliaita (ne loput sitten normaaleja, kivoja). Myös hoitajat ja pk:en ilmapiirit ovat olleet huippuhyviä. Olin huolissani ennen pk:n alkua, koska lapsi on arka ja ujo, mutta paremmin ei olisi voinut mennä!
Totta kyllä, että ruotsinkielisissä kouluissa on huonommat oppimistulokset keskimäärin.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:03"]
Täytyy vielä sanoa, että en pidä stereotypioista ja yleistämisestä, mutta kun tuo ero suomen- ja ruotsinkielisten luokkien välillä on niin selkeä, ettei sitä voi olla mitenkään huomaamatta, kun on vuorotellen eri ryhmien kanssa tekemisissä.
- AP
[/quote]
Oman kokemukseni mukaan tilanne on ollut päinvastoin. Ehkäpä paikkakuntaisia eroja..? Toki sinulla varmasti enemmän vertailupohjaa, minulla ehkä 3 ruots.kielistä koulua vain, suomenkielisiä lukuisia.
Luokkakoko tietysti tekee ison eron kielestä riippumatta.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:09"]
Mistä johtuu, että suomenruotsalaiset pärjäävät kuitenkin pisatesteissä kantasuomalaisia merkittävästi huonommin?
[/quote]
Älyn vai ahkeruuden puutetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:45"]
Pisa sitä, pisa tätä, käytös tota ja hiphop blablub. Lopputolos on: Meillä suomenruotsalaisilla on keskimäärin paremmat tulot, isommat talot, siistimpiä pihoja ja meillä menee paremmin.
[/quote]
Lopputulos: ei oo kauaa.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 13:51"]
Miten on mahdollista, että ruotsinkielisissä luokissa on pienemmät ryhmäkoot? Määrärahat ovat varmasti samat. Säästävätkö he lyijykynissä ja näkkileivässä?
[/quote]
Kun viidelle prosentille annetaan samat määrärahat kuin 95:lle, on ihan ymmärrettävää, että ryhmäkoot ovat pienempiä. Esim. Maksaako katukylttiin ruotsinkielinen teksti vähemmän kuin suomenkielinen? Ei, mutta toinen palvelee 19 ihmistä siinä missä toinen vain yhtä.
Tähän kun ynnätään kantaväestöltä satoja vuosia sitten riistolla hankitut verovapaiden säätiöiden miljardit ja suomalaisten työllä rikastuneet perheyritykset niin ei oo ankkalammikolla huolta huomisesta.
[/quote]
Ja tästä riistosta ei haluta luopua, siksi rkp, apartheid ja pakkoruotsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:45"]
Pisa sitä, pisa tätä, käytös tota ja hiphop blablub. Lopputolos on: Meillä suomenruotsalaisilla on keskimäärin paremmat tulot, isommat talot, siistimpiä pihoja ja meillä menee paremmin.
[/quote]
siistimpiä pihoja? mielenkiintoinen ilmiö. itse olen kotoisin ruotsinkieliseltä paikkakunnalta, kaksikielinen. onko todella näin, että pihat on siistimmät? en oikein itse osaa verrata suoraan, kun pienissäkin kaupungeissa on sitten monenlaista asuinaluetta, toiset siistimpiä kuin toiset.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:45"]
Pisa sitä, pisa tätä, käytös tota ja hiphop blablub. Lopputolos on: Meillä suomenruotsalaisilla on keskimäärin paremmat tulot, isommat talot, siistimpiä pihoja ja meillä menee paremmin.
[/quote]
Hip hei vaan itsellesi. En tiedä oletko sama tuossa, joka sanoi että persut on köyhistä oloista, mutta mikähän siinä on, että äitini on hurri ja äänestää persuja, eli hän ei koe tärkeäksi sitä, vaikka kukaan ei palvelisi häntä ruotsiksi (pienituloinen), koska hönen mielestään ihmisiä ei tule pakottaa tähän ja taas isäni äänestää persuja, niinkuin muutkin tuntemani ihmiset ja hän kuitenkin pk:n mittakaavassa eniten tienaavia ihmisiä. Ei oikein kolahda nää väittämät meikäläisiin, niin ja äänestän itsekin persuja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen huomannut eron kasvatuksessa.
Siinä missä suomalainen vanhempi rähjää ja rankaisee, ruotsalainen juttelee, opastaa ja kohtelee lasta ystävällisesti. Eroja toki on molempiin suuntiin, mutta keskimääräisesti se menee noin. Sillä on varmasti vaikutusta lasten käytökseen.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:32"]
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:05"] Somalilapset ovat riidanhaluisia [/quote] Sen olen huomannut, kun itähelsinkiläisen kaverin pihapiirissä on näitä ja ne heittelee suomalaisia lapsia surutta piikkipuskiin ja karjuvat kuin riivatut samalla, miten niin pienistä lapsista voi lähteä niin kamalan ja pelottavan kuuloiset karjumisäänet? Olin aina kuvitellut että somalilapsilla olisi jotenkin tiukka kotikuri, mutta ilmeisesti olen aivan väärässä? [/quote] Somalitytöthän osaavat käyttäytyä. Jotkut pojista ovat kuin pieniä kuninkaita, en tiedä tottelevatko isäänsä, mutta äitiä eivät.
[/quote]
Ihan samanlaisia on somalitytöt mitä muutkin. Joka toinen sana vittu. Meillä ei käy ketään jonka sanoissa ei toistuis toi sana koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 19:29"]
itse luulen, että ruotsinkielisillä on suurempi turvallisuuden tunne, koska ovat muuttaneet vähemmän. heillä on usein isovanhemmat ja serkut samalla paikkakunnalla, mikä luo turvallisuuden tunteen. suomenkielisillä lapsilla on useammin etäiset välit sukuun.
[/quote]
Erinomainen havainto!
Kasvoin itse kaksikielisellä paikkakunnalla, joten minulla on paljon käytännön kokemusta aiheen tiimoilta. Me suomenkieliset lapset tulimme todella paljon perheistä, joissa molemmat vanhemmat olivat kotoisin muualta Suomesta. Se sitten tarkoitti loputtomia kilometrejä mummolaan, jonne oli aina pitkä matka. Oma perheeni ja hyvin moni muukin suomenkielinen perhe eli leppoisaa elämää, enkä huomannut työttömyyttä tai pahoinvointia juurikaan muissa ihmisissä. Toki yksinhuoltajien perheissä oli joitain sosiaalisia ongelmia.
Ruotsinkielisten lasten koko suku saattoi asua paikkakunnalla, mikä tarkoitti etenkin tiiviitä suhteita omiin isovanhempiin. Sitten kun analysoi eroja näin aikuisiällä, huomaa että aivan naurettavan suuri osa paikkakunnan maista ja kiinteistöistä on ruotsinkielisten omistuksessa. Kyllä sellainen luo aivan erilaisen turvallisuuden tunteen. Suhteet ja verkostot ovat muutenkin kunnossa, ei täällä tänä päivänäkään ole moni kuullut työttömästä tai rappiolla olevasta ruotsinkielisestä.
Kyllä heillä tuntuu hyvinvointi lähtevän tiiviistä perhesuhteista ja kasvatuksesta. Jos 12-vuotias tyttö menee pelaamaan käsipallo-ottelua, on paikalla vähintään 10 sukulaista tai perhetuttua. Tuo heidän toteuttama malli toimii, mutta sellainen tabu siihen kyllä liittyy, ettei ruotsinkielisen väen syviä rivejä haittaa tippaakaan, että ollaan tekemisissä vain keskenään - eli jätetään suomenkieliset ulkopuolelle.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:45"]
Pisa sitä, pisa tätä, käytös tota ja hiphop blablub. Lopputolos on: Meillä suomenruotsalaisilla on keskimäärin paremmat tulot, isommat talot, siistimpiä pihoja ja meillä menee paremmin.
[/quote]
siistimpiä pihoja? mielenkiintoinen ilmiö. itse olen kotoisin ruotsinkieliseltä paikkakunnalta, kaksikielinen. onko todella näin, että pihat on siistimmät? en oikein itse osaa verrata suoraan, kun pienissäkin kaupungeissa on sitten monenlaista asuinaluetta, toiset siistimpiä kuin toiset.
[/quote]
Täähän on tunnettua ainakin Pohjanmaalla. Ruotsinkielisillä on hienot ja siistit pihat mutta sisältä likaisempia ja sotkuisempia kuin suomalaiset. Ja ainakin itse olen tämän todennut omin silmin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro. 60 on asian ytimessä, itse olen aikanaan käynyt sekä ruotsin- että suomenkielisiä kouluja (muutimme muutamaan otteeseen kun olin lapsi/nuori) ja erona on se, että esim. koulukiusaaminen on ruotsinkielisissä kouluissa enemmän "piilossa".
Tuo "paremmat käytöstavat" kuvaa asiaa hyvin, eli ollaan ja käyttäydytään fiksusti, mutta siellä pinnan alla (ei toki kaikki!) ollaan ihan hirvioitä. Suomalaisissa kouluissa näytetään tunteet negatiiviset tunteet avoimemmin, ne eivät jää ns. piiloon.
Ulkoinen habitus ja käyöstavat määrittelevät ihmisiä, ja usein ne voivat johtaa harhaan. Ajatellaan vaikka tilannetta jossa kahvilassa on kaksi asiakasta: toinen on ns. Esbo-tyylin omaava keski-ikäinen nainen ja toinen on lököttävissä verkkareissa oleva hieman huolittelemattoman näköinen mies. Sitten kahvilan myyjä tulee kysymään kumpi heistä on jättänyt vessan vetämättä, itsestään selvää kumpaa asiasta ensimmäisenä epäillään, VAIKKA hän ei välttämättä ole se syyllinen.
Monta asiaa saa ns. anteeksi kun näyttää ja käyttäytyy fiksusti, ei edes joudu ns. epäilyksen alaiseksi. Suomalaisissa luokissa se ns. kiusaaminen oli sellaista että sen huomasi jokainen, ruotsinkielisissä koulussa oltiin näennäisen mukavaa ja kiusaajat tekivät juttuja joista ei jäänyt kiinni, mm. oltiin mielin kielin kun opettaja tmv. paikalla, muutoin eristämistä/hyljeksimistä, vert. suomalaisissa kouluissa joissa kiusaajat saattoivat sanoa ihan päin naamaa asiat.
Vaikea selittää, esimerkinluontoisesti: oppilaan isä jäänyt työttömäksi, suomalaisessa koulussa kiusaaja on "hähä, saiko faijas fudut, mitäs nyt, ei taida olla rahaa sun mopokorttiin" vert. ruotsalaisessa kouluissa: "hei se mopokoulu alkaa, oletko tulossa samalle kurssille, olikos se sinun isäsi DI- insinööri Nokialla, veljeni opiskelee insinööriksi" (ja "ivaileva hymy" päälle). Noissa on selkeä ero siinä miten ulkopuolinen asian näkee, vaikka molemmat ovat vidduilua.
Ja 40 on Helsingistä, ja päiväkodeissa on ollut myös maahanmuuttajia ja kahden kulttuurin perheitä. Pakistanilaisten vanhempien lapset muuten olivat kaikkein parhaiten käyttäytyviä.
Myös lasten vanhemmat ovat ovat olleet todella kivoja ja mukavia.
Henkistä sivistystä on niillä varakkailla eniten, näin se vaan menee vaikka muuta halutaan kuvitella. Suomalaiset juntit ei edes älyä hävetä huonoa käytöstä.
Ja kuinka kauan meni taas, että mamuja tultiin syyttämään asiasta, vaikka mamu-kortti suljettiin pois jo aloituksessa? :D
- AP
Ainakin täällä Vantaalla on sellaisia kouluja joihin en lastani laittaisi mistään hinnasta, jokainen voi sitten miettiä mistähän tämä mahtaa johtua. Kaveri juuri kehui, kun muutti jostain lähiöhelvetistä Vantaalta muualle kuinka paljon rennompaa ja hauskempaa myös lapsilla on.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 15:11"]
Ja kuinka kauan meni taas, että mamuja tultiin syyttämään asiasta, vaikka mamu-kortti suljettiin pois jo aloituksessa? :D
- AP
[/quote]No kyllä se nyt niin vain on ainakin täällä Vantaalla, että jotkut koulut ovat todella levottomia paikkoja ja se ei johdu suomalaisista, tietyt koulut joutuvat kantamaan isomman taakan esim, maahanmuutosta.
Täytyy vielä sanoa, että en pidä stereotypioista ja yleistämisestä, mutta kun tuo ero suomen- ja ruotsinkielisten luokkien välillä on niin selkeä, ettei sitä voi olla mitenkään huomaamatta, kun on vuorotellen eri ryhmien kanssa tekemisissä. En toki silti halua väittää, että kaikissa tapauksissa asiat pystyisi päättelemään ryhmän perusteella, koska kaikki ihmiset ovat yksilöitä ja kaikki ryhmät omia tapauksiaan.
Varsinkin pienissä ruotsinkielisissä kunnissa näkyy erittäin vahvasti yhteisöllisyys ja se, että kaikki pitävät kaikista huolta. Ruotsinkielisest pikkukunnat ovat usein todella sympaattisia paikkoja, mutta samaa ei voi valitettavasti sanoa kaikista pienistä suomenkielisistä kunnista. Varmasti tuollainen kyläkulttuuri vaikuttaa lapsiinkin positiivisesti. Ero näkyy kuitenkin myös kaupungeissa asuvien ruotsin- ja suomenkielisten välillä.
Tuloerot ovat mielestäni ehkä vähän outo selitys lasten käytökseen, koska ei mikään estä pienempipalkkaista opettamasta lapselle käytöstapoja, eivätkä korkeat tulot ole tae siitä, että lasten kasvatukseen panostettaisiin.
Mikäköhän 33:n viestissä on niin ikävää, että se on saanut alapeukkuja? Ei luulisi olevan mikään yllätys, että kun lasten kanssa menee paikkoihin ja tekee asioita, lapset myös oppivat näkemänsä ja kokemansa perusteella toimimaan erilaisissa tilanteissa.
Ja en ole ruotsin- enkä edes kaksikielinen, vaikka otsikossa kirjoitusvirhe onkin. :)
- AP