Ristiäiset vai nimiäiset?

Meillä kolme ensimmäistä lasta kastettu.
Heidän syntymän jälkeen mies erosi kirkosta.
Saatiin vielä kaksi lasta. Heitä ei kastettu, koska ei löytynyt mieleisiä kummeja. Joten lähetin lähimmille ihmisille kuvatekstarin jossa oli vauvan nimi muutama viikko syntymän jälkeen. Itsellä myös tarkotus erota kirkosta.
Pohjois-pohjanmaa.

Ap vastaa itse: pk-seutu ja nimiäiset, olemme molemmat uskonnottomia.

Mies on ateisti, itse tapakristitty. Pidimme nimiäiset, koska uskonto ei ole minulle tärkeä, mutta joulukirkkoon raahaan kyllä koko perheen joka vuosi!

Tampereen suunnalta.

Ollaan molemmat vaan tapa uskovaisia, mutta pidettiin ristiäiset. Periaatteessa ihan kaunis perinne vaikka kyllä vähän kaduttaa kun nykyään olisi ok jättää kastamatta... Omista rippi koulusta ei ole kuin noin 5 vuotta (joo olemme nuoria) joten sekin vaikutti :D Kyl täällä pienellä paikkakunnalla oltais saatu siitä kuulla jos ei oltais ristiäisiä pidetty! Keskisuomesta ollaan.

Turusta ollaan eikä olla mitään uskovaisia, mutta olen tyytyväinen seurakunnan palveluihin, käydään mm. muskarissa ja perhekerhossa. Lisäksi halusin kirkkohäät (ei edes ollut mitkään megaisot häät), pappi oli ennalta tuttu ja oli luontevaa että sama pappi hoitaa ristiäiset. Ei siis ollut mitään erityistä syytä miksi olisi pitänyt valita nimiäiset kun ristiäisetkin oli ihan kivat. Itseasiassa jotenkin mukavampikin juhla, kuin kaverin lasten nimiäiset. 

Mies ateisti, minä "tapakatolinen", en siis himouskis mutta uskossa. Lapsi kastetaan katoliseen kirkkoon, miehen kanta oli "miksi ei"..
Minun vastuulla siis lapsen uskontokasvatus, ja hyvä niin.

Turun seutu. Nimiäiset. Molemmat eronnu kirkosta. Tosin itse (olen äiti) kuuluin kahden ekan lapsen syntymän aikana vielä kirkkoon. Lapsemme saa aikuisena itse päättää mihin haluaa uskoa.

Nimiäiset tietysti. Päättäköön lapsi sitten joskus nuorena tai aikuisena uskontokuntaan liittymisestä, jos näkee sellaisen tarpeelliseksi. Itse olen kuulunut kirkkoon ja kastanut lapseni, ei tullut edes mieleen 90-luvulla että niin ei tarvitse tehdä. Seurakunnasta tuli jopa paimenkirje jossa kerrottiin että lain mukaan vauva on kastettava. Nyt en ehdottomasti enää kastaisi. Lapset ovat yhtä lukuunottamatta eronneet itse kirkosta kun ovat täyttäneet 15 vuotta.

Nimiäiset pidämme ja Helsingissä asumme. Kumpikaan meistä ei ole uskovainen/kuulu kirkkoon.

Uskovainen äitini kyllä yrittää kääntää päätäni, mutta ei onnistu.

Nimiäiset, Itä-Suomi. Lapsi kehitelköön mielikuvituskaverit itse.

Espoo, papin tytär. Kaikki sisarukset ja omat lapset kastettu, myös sisarusten lapsenlapset. Pidämme tätä tärkeänä.

Ristiäiset. Kuulutaan kumpikin kirkkoon ja vaikkei himouskovaisia ollakaan, niin uskotaan kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 12:21"]Espoo, papin tytär. Kaikki sisarukset ja omat lapset kastettu, myös sisarusten lapsenlapset. Pidämme tätä tärkeänä.
[/quote]

Kyllä se karisee. Lääninrovastin (aikanaan merkittävä pappismies, ja aika tunnettu) tyttärenpojantytär, mut on kastettu ja pakolla kävin rippikoulun, naimisiin maistraatissa, lapsia ei kastettu eikä pidetty nimiäisiä. Nimi ilmoitettiin samalla kun pituus ja paino ja syntymäaika, ja ekat synttärit oli sitten vähän isommat. Eli ei kumpiakaan. Mulle uskonto ei oo törkeä, ja hyvin voisin luopua kirkollisista juhlapyhistä. Joululahjoja meillä annetaan, mutta joulu on meillä maallinen juhla.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 12:29"]Ristiäiset. Kuulutaan kumpikin kirkkoon ja vaikkei himouskovaisia ollakaan, niin uskotaan kuitenkin.
[/quote]

Ja tosiaan Kaakkois-Suomesta, eikä kukaan painostanut.Molemmat halusimme näin.

Varsinaissuomesta. Nimiäiset pidämme. Mielestäni on erittäin tekopyhää kastaa lapsensa, jollei ole uskovainen. En myöskään tahdo lapselleni minkäänlaista aivopesua, vaan hän saa sitten itse tutustua jokaiseen uskontoon ns ulkopuolelta ilman painostuksia tai pelotteluita mihinkään.

Ei kumpiakaan.
Varsinais-Suomi ja pakanat

En ole pitänyt kumpiakaan. Ehkä jotkut "vauvajuhlat" pidetään tulevalle mihin kutsutaan sukulaisia ja ystäviä katsomaan vauvaa. Mutta ei sillä nimen antamisen kanssa ole mitään tekemistä. Nimi on jo valmiina l.a. kahden kuukauden päästä eikä nimi ole mikään salaisuus. Tosin saattaa olla ylläriksi toistakin sukupuolta vaikka ultrassa kätilö oli hyvin varma. Siksi ei ole sitä mihinkään kuulutettukaan.

Pirkanmaalta olemme. Mies ateisti ja minä kuulun kirkkoon, mutta olen agnostikko. Tapauskovainen olin pitkään énempiä miettimättä että mitä ajattelen uskonnosta ylipäätään.
Ensin oli tarkoitus kastaa esikoinen, mutta kun mies pyysi ystäväänsä kummiksi, tämä kummiehdokas sai miehen kääntymään kastamattomuuden puolelle. Mies erosi myös kirkosta tuon keskustelun jälkeen.
Itse en meinannut hyväksyä ettei ristiäisiä tule, mutta nyt olen hyvin tyytyväinen siihen että molemmille lapsille pidetty nimiäiset.
Äitini kanssa kastamattomuudesta tuli paha riita, mutta asia sovittiin. Miehen mummo kyseli koko nimiäisten ajan koska se pappi tulee....

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 12:00"]

Kerro mistä päin Suomea olet ja myös oletko esim. "kunnon uskovainen", tapakristitty vai uskonnoton. Ja kumpi teillä sanoi(/sanoo) viimeisen sanan asiasta, vai painostivatko esim. vauvan isovanhemmat pitämään ristiäiset?

[/quote]

Pitääkä "kunnon uskovaisen" olla tosi tosi uskoainen ja viimeisen päälle hurskas ihminen Toimi Kankaanniemen tapaan, vai riitäkö vähän vähempikin hurskaus? Ei mulla muuta.

Pirkanmaalta. Ateisteja olemme. Tietenkin nimiäiset. Lapselle ei mielikuvitusystäviä tuputeta täälläkään ja jos kriittiseen ajatteluun kannustavasta kasvatuksesta huolimatta haluaa aikuisena johonkin uskontoon liittyä niin saa toki sen tehdä. Lapsen isoäidit ovat "tapakristittyuskovia", mutta heille on tullut jo kauan sitten selväksi että turha edes avata keskustelua aiheesta. Kehuivat nimiäisiä jälkikäteen :)