Oletko koskaan saanut raivokohtausta?
Oliko sille joku ymmärrettävä syy? Itse sain kerran raivarin kun en löytänyt yhtä laskua joka piti maksaa ensi tilassa. Olihan se liiallinen reaktio vaikka syy olikin.
Kommentit (15)
Riippuu määrittelystä. Väitän että saan useita vuosittain.
Kerran. Mies petti ja jäi kiinni. Siinä hajosi asunnon sisustus aika tehokkaasti. Mies lähti karkuun pihalle.
Joo, jatkuvasti. Kakarat oikeen kisaavat kuka saa meitsin rageemaan.
Nuorempana sain usein hillittömiä raivareita nyt olen iän myötä rauhoittunut. Suurimmat raivarit on ollut parisuhteen aiheuttamia, nyt sinkkuna ei ole enää ketään, joka triggeröisi mut raivariin.
Olen kyllä ollut raivona, mutten kehtaa ilmaista sitä ulospäin, vaan vetäydyn omiin oloihini ja kiehun sisäisesti. Palaan ihmisten pariin, kun olen rauhoittunut.
En ole raivonnut. En edes ymmärrä raivareita saavia ihmisiä.
Yksin olen raivonnut ihan hullun lailla.
Aamulla oli kiire ja piti muka vielä lajitella lusikat ja haarukat lokeroihin. Heitin lusikan pöydän kulmaan niin että pala lähti irti pöydästä.
Tietokone saa mut raivostumaan ihan heti.
Siksi käytän sitä enää harvoin ja yritän rauhottua ennen kuin yritän tehdä sillä mitään.
Jos menisin raivohuoneeseen niin tietokoneen tahtoisin tuhota.
Olen saanut raivareita hyvin harvoin. Muistan nyt vain kolmisen tapausta koko aikuiselämäni ajalta.
Tuorein tapahtui joitain vuosia sitten. Olin nähnyt YouTube-videon, jolla joku nainen kertoi koko elämänsä muuttuneen paremmaksi, kun hän oli alkanut asennoitua kaikkeen tietoisen positiivisesti.
Suhtauduin epäilevästi väitteisiin, mutta päätin kokeilla. Päätin, että viikon ajan ottaisin vaikka väkisin positiivisen asenteen, vaikka arjessa tulisi harmittavia, hermostuttavia tilanteita.
Se alkoi loistavasti ja olin innoissani. Kaikki tuntui helpommalta, kun oli positiivinen.
Mutta sitten tuli tilanne, että en osannut hoitaa erästä tärkeää kiireellistä asiaa netissä. Taisi olla testiviikon kolmas päivä. Yritin hoitaa asiaa ja aina epäonnistuttuani pidin tauon ja muistutin itseäni, että pitää olla positiivinen.
Lopulta romahdin, raivosin itkien ja huutaen.
Positiivinen asennoituminen, itsensä pakottaminen siihen, ei siis toiminut minulla. Kyllä se vähän aikaa toimi ja tuotti hyviä tuloksia. Täytyy vain osata lopettaa ajoissa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
En. Teini-iässä ja vielä parikymppisenäkin sain raivareita kun narsistinen siskoni provosoi tappeluihin. Nykyään osaan pitää itseni ulkoisesti rauhallisena vaikka kuinka kihisisin sisäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kerran. Mies petti ja jäi kiinni. Siinä hajosi asunnon sisustus aika tehokkaasti. Mies lähti karkuun pihalle.
Tuossa tapauksessa se sallittakoon, raivostuminen
En ole. Olen kyllä suuttunut muutaman kerran pitkän elämäni aikana, silloin olen vähän korottanut ääntäni, mutta raivoaminen ei ole hyödyllistä, eikä hyväksyttävää, mikäli se kohdistuu toisiin
Faith kirjoitti:
Olen saanut raivareita hyvin harvoin. Muistan nyt vain kolmisen tapausta koko aikuiselämäni ajalta.
Tuorein tapahtui joitain vuosia sitten. Olin nähnyt YouTube-videon, jolla joku nainen kertoi koko elämänsä muuttuneen paremmaksi, kun hän oli alkanut asennoitua kaikkeen tietoisen positiivisesti.
Suhtauduin epäilevästi väitteisiin, mutta päätin kokeilla. Päätin, että viikon ajan ottaisin vaikka väkisin positiivisen asenteen, vaikka arjessa tulisi harmittavia, hermostuttavia tilanteita.
Se alkoi loistavasti ja olin innoissani. Kaikki tuntui helpommalta, kun oli positiivinen.
Mutta sitten tuli tilanne, että en osannut hoitaa erästä tärkeää kiireellistä asiaa netissä. Taisi olla testiviikon kolmas päivä. Yritin hoitaa asiaa ja aina epäonnistuttuani pidin tauon ja muistutin itseäni, että pitää olla positiivinen.
Lopulta romahdin, raivosin itkien ja huutaen.
Positiivinen asennoituminen, itsensä pakottaminen siihen, ei siis toiminut minulla. Kyllä se vähän aikaa toimi ja tuotti hyviä tuloksia. Täytyy vain osata lopettaa ajoissa.
Kiitos, kun kerroit kokeilun tulokset.
On hassua, miten pakkopositiivisuutta tuputetaan, mutta tunteiden tukehduttamista sanotaan aina huonoksi asiaksi. Vaikka siihenhän pakkopositiivisuuskin johtaa.
Minun raivarit kohdistuu aina itseeni, eli jos epäonnistun niin suutun ja raivoan.
Muille en osaa raivota
En ole. Kysäisin asiasta mieheltänikin ja hän sanoi, että sellaista ei ole ainakaan hänen edessään tapahtunut. Olemme olleet yhdessä 25 vuotta.