Kuka on/oli sinulle isovanhemmistasi läheisin?

Isän äiti. En ole koskaan tavannut kumpaakaan isoisää, kuolivat jo ennen syntymääni.

Ps. "en ole koskaan tavannut isovanhempiani" tarkoittaa tässä sitä, että et ole tavannut heistä ketään.

Harvalla on syntyessä kaikki neljä isovanhempaa elossa. Minä en ainakaan tunne ketään.

Isän äidin ja isän isän kanssa synkkaa parhaiten, mutta äidin vanhempia olen nähnyt paljon enemmän.

Henkinen yhteys jäänyt silti aika valjuksi, mutta heidän kanssaan on toisaalta tehtykin kaikkea muuta kuin keskusteltu.

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on syntyessä kaikki neljä isovanhempaa elossa. Minä en ainakaan tunne ketään.

Kyllä suurimmalla osalla on.

Harva lapsi syntyy keski-ikäisille vanhemmille.

Mä en kyllä oikein pysty erittelemään. Jokainen oli rakas ja tärkeä ja opetti erilaisia asioita, mitä olen kantanut ikäni mukana. Mutta jos olisi yksi ihan pakko sanoa, niin sitten ehkä sanoisin äidin isän, sillä häenen kanssaan vietin kaikkein eniten ja hänellä oli ihailtavan myönteinen elämänasenne kuolinvuoteelle saakka.

Äidin täti, joka oli papan sisko. Hoiti minua paljon pienenä, isovanhemmat etäisiä.

Isän äiit, muut kuolleet. Olisi luultavasti ollut vaikka muut olisivat olleetkin elossa. Vanhemmistani isäni on läheisempi. Omille lapsilleni läheisimmät isovanhemmat ovat äitini, sitten isäni, miehen vanhemmat eivtä niin läheisiä, ei niitä mieskään jaksa,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on syntyessä kaikki neljä isovanhempaa elossa. Minä en ainakaan tunne ketään.

Kyllä suurimmalla osalla on.

Harva lapsi syntyy keski-ikäisille vanhemmille.

Niin varmaan nykyisin, mutta ennen vanhaan ihmiset kuolivat nuorempina.

Isän isää en ehtinyt koskaan tavata, äidin isä oli niin tyypillinen eversti evp. sodan käynyt, ettei suoranaisesti isoisälliseksi voinut sanoa. Toki muutama todella lämmin muisto hänestäkin, kun päästi joskus kulissit vähän tippumaan. Sekä äidin äiti että isän äiti olivat läheisiä, vaikka hyvin erityyppisiä. Oli vaikea valita, kumpi oli läheisempi, mutta valitsin nyt kuitenkin isän äidin, jonka kanssa tuli vähän aikuisempana vietettyä  enemmän aikaa ja ehti sen taki ehkä rakentaa erilaisen suhteen.

Ei kukaan vaikka vietin paljon aikaa, jopa viikkoja yhteenmenoon, äitini vanhempien luona. Kyseessä oli maatila, jossa asui myös enoni perheineen. Ukki ei puhunut minulle ikinä mitään ja mummokin vain, kun tehdä jotain. Isänisä oli jo kuollut ennen syntymääni ja isänäiti jäi minulle myös vieraaksi. Me käytiin siellä kesäisin noin viikon verran, mutta en muista mummon jutelleen minun kanssa.

Minulla on tosi hassu tuo tilanne ja joskus olen miettinyt, että oliko syy minussa. Olin kyllä arka ja ujo enkä mikään kaunis tyttö.

Isän äiti. Änkyrä, lyhyt, pullea. Aivan ihana oli. Olen tullut häneen.

OLin 38v, kun äidinisä kuoli eli hän oli elämässäni paljon pitempään kuin muut isovanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on syntyessä kaikki neljä isovanhempaa elossa. Minä en ainakaan tunne ketään.

Kyllä suurimmalla osalla on.

Harva lapsi syntyy keski-ikäisille vanhemmille.

Niin varmaan nykyisin, mutta ennen vanhaan ihmiset kuolivat nuorempina.

Mä olen syntynyt 1964, ja kaikki isovanhemmat oli kyllä elossa, ja kumpikin isoäiti eli 97-vuotiaiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan vaikka vietin paljon aikaa, jopa viikkoja yhteenmenoon, äitini vanhempien luona. Kyseessä oli maatila, jossa asui myös enoni perheineen. Ukki ei puhunut minulle ikinä mitään ja mummokin vain, kun tehdä jotain. Isänisä oli jo kuollut ennen syntymääni ja isänäiti jäi minulle myös vieraaksi. Me käytiin siellä kesäisin noin viikon verran, mutta en muista mummon jutelleen minun kanssa.

Minulla on tosi hassu tuo tilanne ja joskus olen miettinyt, että oliko syy minussa. Olin kyllä arka ja ujo enkä mikään kaunis tyttö.

Minullakin oli toinen mummi sellainen, ettei huomioinut minua ollenkaan. Ei jäänyt oikeastaan suurempia muistojakaan puoleen tai toiseen. Oletan, että minun tapauksessani johtui siitä, että mummillani oli 25 muutakin lastenlasta ja suurin osa heistä asui hänen lähellään. Meidän perhe oli ainoa, joka asui toisella puolella Suomea ja kävimme mummolassa vain kerran vuodessa. Jäätiin vieraaksi toisillemme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on syntyessä kaikki neljä isovanhempaa elossa. Minä en ainakaan tunne ketään.

Kyllä suurimmalla osalla on.

Harva lapsi syntyy keski-ikäisille vanhemmille.

Niin varmaan nykyisin, mutta ennen vanhaan ihmiset kuolivat nuorempina.

Mä olen syntynyt 1964, ja kaikki isovanhemmat oli kyllä elossa, ja kumpikin isoäiti eli 97-vuotiaiksi. 

Kyllä tuossa iässä, mutta tarkoitin omaa ikäluokkaani (40-luvulla syntyneitä).

Läheisin isän äiti, rakkain äidin äiti. Äidin äiti asui vähän kauempana joten ei nähty niin usein, mutta tämä oli ihana ihminen. Isän äiti asui taas käytännössä naapurissa ja hoiti meitä lapsia. Tämä haukkui myös koko perhettä vaihtelevasti, minua lihavaksi ja rumaksi vaikka olin alipainoinen lapsena ja ihan normaalin näköinen penska. Veti myös mykkäkouluja milloin mistäkin, jopa meille lapsille. Kerran sanottiin että toisen isoäidin tekemä versio ruuasta oli parempaa, tämä lähti ovet paukkuen ja jätti lapset pärjäämään kesken vanhempien tuloon asti.

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on syntyessä kaikki neljä isovanhempaa elossa. Minä en ainakaan tunne ketään.

???

Mitäh?? Eiköhän suurimmalla osalla ole kaikki isovanhemmat elossa syntyessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on syntyessä kaikki neljä isovanhempaa elossa. Minä en ainakaan tunne ketään.

???

Mitäh?? Eiköhän suurimmalla osalla ole kaikki isovanhemmat elossa syntyessään.

Tuossa porukalla eilen muisteltiin isovanhempia ja kenelläkään meistä ei ollut syntymähetkellä kaikkia neljää isovanhempaa elossa. Yhdellä oli kolme ja meillä muilla kaksi tai yksi (kymmenen hengen porukka).

Isoisät kuolivat, kun olin 4- ja 5-vuotias. Heistä ei ole paljoa muistikuvia. Isoäidit kuolivat! Kun olin 23- 34-vuotias. Isoäidit olivat etäisiä ja v.ttumaisia ämmiä. Vanhemmillani oli keskinäinen nokittelu toisen sukua vastaan ja molemmat mielistelevät omia vanhempiaan ja sukulaisiaan aivan perinnönjakoa myöten. Isoäideille löytyivät ne rakkaimmat lapsenlapset muualta kuin meidän perheestä. Omat vanhemmatkin toimivat siten, ettei mummoja saanut häiritä, kun he kävivät kylässä..

Omat ja appivanhemmat ovat olleet loistavia isovanhempia. Omilla lapsilla oli parempi tuuri kuin itsellä.