Ihminen, joka puhuu vain omista asioistaan

Vierailija kirjoitti:

Minä pidän ihmisistä jotka kertovat omista asioistaan. Kuuntelen vaan sujuvasti. Niinhän täällä palstakeskusteluissakin ihmiset suu vaahdossa puhuvat paljon omista asioistaan. No, tietysti tulee käsiteltyä naapuritkin välillä ja tietysti suku on pahin.

Keskustelupalstoilla kirjoittelu on vähän eri, kuin face to face vaikka kahvipöydässä. Miten kukaan jaksaa kuunnella vuodesta toiseen vain ja ainoastaan yhden ihmisen elämästä ja vielä sellaisia asioita, jotka ei kiinnosta pätkääkään ja ei saa edes suunvuoroa. En minä ainakaan jaksa ja välttelen kyllä tällaisten ihmisten seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vaimo pystyy puhumaan ittestään vaikka 8 tuntia putkeen. Ja tämä ei ole vitsi.

Vaimo on valinta ;)

Ilmeisesti kuitenkin viihdyt?

Viimesen vuoden aikana puhjennut mielenterveysongelma. En varsinaisesti viihdy. Pienet lapset.

Kaikki eivät halua juoruta tai puhua pahaa työkavereista/naapureista/sukulaisista/yhteisistä tutuista. Silloin on turvallista keskittyä omiin tekemisiin.

Jotenkin ap:n aloituksesta tuli mieleen, että häntä ei oikein kiinnosta kuin hänen omat asiansa eikä hän jaksaisi kuunnella toisten puheita lainkaan.

Parempi, että kertoo omia juttujaan kuin juoruaa toisten juttuja (ja usein ilman lupaa)!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vaimo pystyy puhumaan ittestään vaikka 8 tuntia putkeen. Ja tämä ei ole vitsi.

Vaimo on valinta ;)

Ilmeisesti kuitenkin viihdyt?

Viimesen vuoden aikana puhjennut mielenterveysongelma. En varsinaisesti viihdy. Pienet lapset.

Ei tuollaista sairautta edes ole, että vuodessa muuttuu normaalista.

Olen yrittänyt opetella kertomaan myös muiden ihmisten yksityisasioita, jotta en AINA puhuisi itsestäni.

Vierailija kirjoitti:

Harmi kun ei kerro mitään naapureiden asioista, eikä pidä ristikuulustelua sinun asioistasi. Kenen asioista sinä puhut, vai haluatko keskustella mieluummin kulttuurista, yhteiskunnallisista asioista, tai että onpas ilmoja pidellyt.

Pitää vaan etsiä itsensä kaltainen keskustelukumppani. Tai sitten ottaa vaan sen puheenvuoron välillä jos toinen on niin puhelias, ettei tahdo ehtiä sanoa väliin mitään.

Ai että naurattaa ajatus, että 2 tai useampi tällainen omista asioista hölöttävä pääsee vauhtiin... Kukaan ei kuuntele ja kaikki puhuu vain itsestään. Tai oikeasti ei naurata, olisi hirveää joutua tuollaista kuuntelemaan.

Yleensäkään ei ole minusta hirveän kiinnostavia keskustelut, joissa puhutaan ihmisistä. Itsestä tai lähipiiristä tai vielä pahempaa, vatvotaan ja juoruillaan ihan muiden tekemisistä. ” Great minds discuss ideas. Average minds discuss events. Small minds discuss people.”

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät halua juoruta tai puhua pahaa työkavereista/naapureista/sukulaisista/yhteisistä tutuista. Silloin on turvallista keskittyä omiin tekemisiin.

Jotenkin ap:n aloituksesta tuli mieleen, että häntä ei oikein kiinnosta kuin hänen omat asiansa eikä hän jaksaisi kuunnella toisten puheita lainkaan.

Sinulla ei taida olla hajuakaan mitä on vastavuoroinen keskustelu?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän. Jos sanot sinäkin joskus jotain siihen väliin, niin hän kyllä on sen ajan hiljaa, mutta jatkaa sitten taas omasta aiheestaan.

Minä tiedän sellaisiakin, jotka pitävät ehkä pienen hengitystauon, jos toinen yrittää sanoa väliin, mutta jatkavat sitten ja keskeyttävät sen toisen. Vain tämän räpätädin asiat ovat tärkeitä.

Olen itsekin joskus tuollainen, jos minulle on sattunut jotain traumatisoivaa.

Tunnistan silti tälläisen ystävän puhelimessa. Puhelut voivat kestää tunteja. Hän ei suorastaan halua, että kertoisin mitään itsestäni, joten kuuntelen vain ja kuuntelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän. Jos sanot sinäkin joskus jotain siihen väliin, niin hän kyllä on sen ajan hiljaa, mutta jatkaa sitten taas omasta aiheestaan.

Kyllä! Saattaa jopa olla, että ei edes kuuntele mitä toisella on sanottavaa... Sitten jatkaa taas sitä jonninjoutavaa monologiaan omasta elämästään ja kuinka hän teki niin ja näin ja hänen siskonsa teki silloin vuonna kivi ja keppi niin ja näin. Tekisi mieli vaan sanoa tuollaiselle, että ei kiinnosta...

Se seuraavaan aiheeseen hyppääminen on jotain aivan uskomatonta! Juuri kun vastapuoli ajattelee, että no nyt se on kertonut tuon jutun ja minä saan sanoa jotakin, pölöttäjä aloittaa uuden jutun, jonka kehittää jostain vanhan juttunsa sivulauseesta.

Eivätkö nämä pölöttäjät ollenkaan välitä siitä, että muut pitävät heitä rasittavina ja omituisina?

Hyvä merkki. Ei ainakaan juoruile sun asioita eteenpäin.

Vastakohta kun on, että kertoo sulle naapurinsa, työkavereidensa ja kaikkien tuttujenne intiimit asiat.

Vierailija kirjoitti:

Parempi, että kertoo omia juttujaan kuin juoruaa toisten juttuja (ja usein ilman lupaa)!

just mutta malttaa myös kuunnella jos toisella osapuolella on asiaa  .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi, että kertoo omia juttujaan kuin juoruaa toisten juttuja (ja usein ilman lupaa)!

just mutta malttaa myös kuunnella jos toisella osapuolella on asiaa  .

Joidenkin on vaikea olla hiljaisissa hetkissä. Usein nmä ihmiset sitten pölöttävät taukoamatta. Sinun siis tulee itse opetella tapa alkaa puhua päälle, tai ihan ronskisti sanoa, että "anna minäkin puhun välillä!"

Henkilö A aloittaa keskustelun, että "minulle on aina sanottu, että minulla on loistava muisti", henkilö B vastaa "sepä kiva, minulla taitaa olla jotain varhaisdementiaa, kun tuntuu, etten muista oikein mitään", henkilö A jatkaa "ihan jo koulussa minulle sanottiin, että muistan kaiken", henkilö B hymyilee eikä saa enää sanottua mitään, kun henkilö A alkaa monologinsa, kuinka "minä muistin jopa sen ja sen ja senkin muistin ja sitten kävi vuonna 1992 sellainen, että minä olin ainoa, joka muisti asian x ja y" ja tässä vaiheessa henkilö B saattaa saada sanotuksi "okei" ja henkilö A jatkaa taas "muistan edelleen sen ja sen asian, minun siskonikin sanoi, että olen kävelevä tietosanakirja, kun muistan niin paljon asioita ja minä muistan ihan kaiken, kuinka eräs Matti sanoi joskus niin ja näin, niin muistan ihan sana tarkasti mitä se Matti sanoi, muistan senkin, kun isäni sanoi, kun olin 14, että silloin oli kuuma hellekesä, kun minä synnyin ja minä muistan vielä sen ja tämän ja tuon ja sitten muistan vielä senkin"... Yritä siinä sitten keskustella.

Minulla on tuollainen työkaveri, olen tiennyt hänen perhe-, suku- ja kaveriasiat vuosikausia, vaikken tunne heistä ketään enkä ole kertaakaan edes missään nähnyt kun asutaan toisella puolen kaupunkiakin. Olen joutunut kuunnella kaikki heidän koulutus-, työ- ja henkilökohtaiset raha- ja sairausasiatkin. Valittaa kaikesta oikein mielellään. Jos joku muu työkaveri sanoi että hänellä on liikaa töitä, niin tämä luetteli omat työnsä ja sairaushistoriansa 10 minuutin yksinpuheluna. Siksi ihmiset alkoivat vältellä hänelle juttelemista mutta hän seuraa perässä ja pälättää. On itsestään puhumisen lisäksi vielä sellainen ihminen joka haukkuu aina muut selän takana vaikuttaakseen pätevämmältä ja paremmalta, ties mitä p-skaa on minustakin kaikille keksinyt, enkä ole kertonut hänelle mitään kun tuskin saan suunvuoroa. No, kerran valehtelin hyvin lyhyesti erään pienen mutta mehukkaan jutun itsestäni, niin hän lähti levittämään sitä eteenpäin koska halusi juoruta, huvikseni kokeilin, olin 99% varma asiasta että noin käy. Olin sopinut asiasta parin muun kanssa töissä, että he tulevat kertomaan minulle jos juoruaa minusta, ja minä kerron vastaavasti heille kun hän tulee juoruamaan heidän kertoman valheen itsestään. :D Meni ansaan mutta vaikka jäi kiinni niin selitti vain jotain tyhmää että ei hän ole niin sanonut, eikä silti tajunnut lopettaa tuota juoruilua, ja minäkeskeiset jutut ne vaan jatkuivat.

Onneksi olemme olleet etätöissä, niin ei ole tarvinnut katsella eikä juuri kuunnella.

Silti kolmeen neljään vuoteen hän ei ole kysynyt kertaakaan minulta että mitä minulle kuuluu. On aina aloittanut puhumaan itsestään. Keski-ikäinen eli minua vanhempi nainen kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän. Jos sanot sinäkin joskus jotain siihen väliin, niin hän kyllä on sen ajan hiljaa, mutta jatkaa sitten taas omasta aiheestaan.

Kyllä! Saattaa jopa olla, että ei edes kuuntele mitä toisella on sanottavaa... Sitten jatkaa taas sitä jonninjoutavaa monologiaan omasta elämästään ja kuinka hän teki niin ja näin ja hänen siskonsa teki silloin vuonna kivi ja keppi niin ja näin. Tekisi mieli vaan sanoa tuollaiselle, että ei kiinnosta...

Se seuraavaan aiheeseen hyppääminen on jotain aivan uskomatonta! Juuri kun vastapuoli ajattelee, että no nyt se on kertonut tuon jutun ja minä saan sanoa jotakin, pölöttäjä aloittaa uuden jutun, jonka kehittää jostain vanhan juttunsa sivulauseesta.

Eivätkö nämä pölöttäjät ollenkaan välitä siitä, että muut pitävät heitä rasittavina ja omituisina?

Ei välitä, koska ovat olevinaan niin erinomaisia kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän. Jos sanot sinäkin joskus jotain siihen väliin, niin hän kyllä on sen ajan hiljaa, mutta jatkaa sitten taas omasta aiheestaan.

Niin, ja kääntää sen asian itseensä. Jos kerrot, että on jalka murtunut, niin eikös tämä kaveri ala muistelemaan kuin hänelläkin vuonna xxxx murtui jalka ja plaa plaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi, että kertoo omia juttujaan kuin juoruaa toisten juttuja (ja usein ilman lupaa)!

just mutta malttaa myös kuunnella jos toisella osapuolella on asiaa  .

Joidenkin on vaikea olla hiljaisissa hetkissä. Usein nmä ihmiset sitten pölöttävät taukoamatta. Sinun siis tulee itse opetella tapa alkaa puhua päälle, tai ihan ronskisti sanoa, että "anna minäkin puhun välillä!"

Olen mielummin puhumatta jos hyvällä ei onnistu , ei ole tarvetta pakottaa kuuntelemaan jos kerta kaikkiaan ei toista kiinnosta kuunnella , en pidä itseäni niin tärkeänä .