Miksi huono-osaisia pitää auttaa?

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 17:36"]No esim jos joku on narkkari tai koditon, miksi sitä pitää auttaa? Eiköhän luonto hoida hommansa.
[/quote]
Ei kenenkään pidä auttaa. Jotkut haluavat auttaa. Tätä kutsutaan inhimillisyydeksi, tai ihmisyydeksi.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 17:35"]

sosiaalimenoin estetään mm radikalisoituminen, rikosten lisääntyminen, infektioiden leviäminen yms yms katsokaapa esim USA vr Ruotsi

[/quote]Ruotsissa infektot ja rikollisuus on jokapäiväistä

[/quote]

VITUN APINA

hyvinvointivaltiossa ihmisillä on keskinäistä vastuuta, kaikists pidetään huolta, oli syy heikkoon tilanteeseen mikä tahansa ja olipa heikko elämäntilanne väliaikainen tai pysyvä. Samalla nekin joilla nyt menee hyvin voivat luottaa siihen, että jos joskus itse tarvitser huolenpitoa niin sitä saa vastikkeetts. Tätä vok kutsua myös solidaarisuudeksi.

Kasvatetaan tuloeroja: laillisesti ryöstetään ja kasvatetaan omaa elintasoa muiden työllä. Varaudutaan sitten siihen, että "laittomasti" vähemistö ryhtyy hakemaan elintasoa.

Tässä maassa ajellaan hienoilla autoilla: Olisikohan jossakin maassa joku kaivanut malmin "ilmaiseksi".

Mutta ihan ok, jos joku haluaa kasvattaa omaa hyväänsä varautukoon siihen, että sen joku väkivalloin riistää. Hyviä esimerkkejä on maailmassa mm. USA.

Jokainen auto-onnettomuudessa vammautunutkin on itse aiheuttanut tilanteensa. Mitäs liikkui autolla, olisi pysynyt kotona.

Vierailija kirjoitti:

sosiaalimenoin estetään mm radikalisoituminen, rikosten lisääntyminen, infektioiden leviäminen yms yms

katsokaapa esim USA vr Ruotsi

No kun Ruotsia katsoo niin en ole varma haluaisinko muuttaa siihen maahan. Koulut ovat yhtä kaaosta koska kaikki maaahantulijat jotka sanovat olevansa alaikäisiä laitetaan tavalliseen kouluun. 1/200 osaa muutaman sanan englantia, lopuilla opetus alkaa latinalaisten aakkosten opettelusta. Ruotsalaiset lapset pelkäävät mennä kouluun koska tyttöjä kähmitään ja poikia vedetään turpaan, ja lyöjiä ovat isot miehet. Kaduilla meno on samanlaista käytännössä joka kaupungissa, naiset eivät uskalla mennä enää ulos.

Kuitenkin Ruotsi käyttää sosiaalimenoihin valtavasti rahaa, ja maahanmuuttoonkin menee 22% valtion budjetista.

Vierailija kirjoitti:

Niin, sitä voi olla vaikea ymmärtää, kun on tyhmä.

Älähän nyt. Ei aloittaja ole valinnut syntyä älyllisesti huono-osaiseksi. Eikä hän ole aiheuttanut sen pahenemista tahallaan. Nytkin yrittää etsiä selvennystä ja perustelua askarruttaviin asioihin. Auttakaamme siis, koska onhan se inhimillistä. Vaikkakin tässä tapauksessa taatusti täysin turhaa.

Vastaus riippuu vähän siitä, milä tasolla kykenet moraaliseen ajatteluun.

Jos oystyt ajattelemaan vain, että oma hyöty on oikein, niin huono- osaisia attamalla säilytät itsellesi yhteiskuntarauhan, kun ihmisten ei tarvitse voimakeinoin riistää itselleen elatusta. Lisäksi suojaat myös itseäsi, jos satut joutumaan huonoon asemaan vaikkapa sairauden vuoksi.

Jos sinulle oikeus on sopimuksia, niin olemme tässä yhteiskunnassa sopineet käyttävämme yhteisiä rahoja erilaisiin asioihin. Niitä käytetään myös hyväosaisten hyväksi, vaikka näitä tukia emme aina huomaakaan emmekä ymmärrä, että ne lisäävät suoraan hyväosaisten vaurautta. Osa näistä rahoista käytetään huono-osaisten suoraan tukemiseen, koska enemmistö päättäjistä on niin halunnut. Yksi syy tähän on se, ettänuskomme siihen, että yhteiskunta, joka huolehtii kaikista jäsenistään, on kaikille parempi.

Ja jos ajattelet yleisten moraalisten periaatteiden kautta, ehkä mietit esimerkiksi, että ihmisellä, joka on itse saanut paremmat lähtökohdat ja on niistä kyennyt ponnistelemaan hyvään, on mahdollisuus ja velvoitekin tukea niitä, joilla ei ole näin hyvin. Autamme toisiamme, koska olemme ihmisiä.

Sairaat, vanhukset ja lapset ovat se ryhmä joita mielestäni pitää auttaa. Muuten jokainen hoitakoon oman elämänsä kuntoon itse.

Toivoisin että voisin ohjata veroni kelle haluan, sossupummien elättäminen ottaa päähän ja rankasti!

Ap. Ihan itsekkäistä syistä. Jos et voi luottaa yhteiskunnan verovaroin kustantamaan turvaverkkoon, joudut säästämään ja kustantamaan sellaisen itse, yksin - siis siltä varalta että sairastut tai joudut työttömäksi tms.

Ja on halvempaa, että yk järjestää sen kaikille kerralla kuin että jokainen joutuu järjestämään sen itse (tukkuhinta vs. kappalehinta, you know).

Minkä päälle tulee yhteiskuntarauha ja kohtuullisina pysyvät rikollisluvut.

Nämä siis kovia faktoja, kun arvatenkin inhimillisyys ja empatia ja moraali ovat sinulle outoja juttuja.

Eikös siitä jää itselle parempi mieli jos pystyy auttamaan hädässä olevaa.

Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tällöin edellytetään sitä, että henkilö ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että jokaisella on oikeus saada katto pään päälle, välttämätön jokapäiväinen leipä sekä oikeus riittävän sairaanhoitoon. Jokaisella on myös oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Sama koskee lisäksi lapsen syntymästä ja huoltajan menetyksestä aiheutuvia tilanteita. Näissä tilanteissa kaikilla on oikeus saada perustoimeentuloa vastaava määrä joko eläkkeinä, vakuutuskorvauksena, opintorahana tai toimeentulotukena.

Julkisen vallan tehtävä on perustuslain mukaan turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Lapsen hyvinvointi ja yksilöllisen kasvun tukeminen on sälytetty osittain myös yhteiskunnan ja julkisen vallan vastuulle. Lain mukaan julkisen vallan tulee antaa perheelle mahdollisuudet turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kehittyminen.

http://www.laki24.fi/ihpe-perusoikeudet-perusturva/

Niin, se on ihan Suomen perustuslakiin kirjattu ihmisen perusoikeus. Se ei ole mielipidekysymys.

Hyvinvointivaltion rakentamisella on ollut vahva periaatteellinen kannatus läpi puoluekentän sotien jälkeen ja etenkin 1960-luvulta lähtien. Hyvinvointivaltio on edelleen erittäin suosittu kansalaisten keskuudessa. Suomalaiseen järjestelmään on otettu vaikutteita Ruotsista ja tämän vuoksi maiden sosiaalijärjestelmissä on paljon yhdenmukaisuuksia. Usein puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, ja tämä käsite tunnetaan myös pohjoismaiden ulkopuolella 

Väitteitä puolesta

humanitäärinen – oikeus elämän perusasioihin on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja ihmisten ei pitäisi joutua kärsimään tarpeettomasti varojen puutteen takia.

demokraattinen – yhä useammat kehittyneiden valtioiden asukkaat kannattavat vaiheittaista sosiaaliturvan laajentamista osana poliittisten vaalien lupauksia.

eettinen – vastavuoroisuus on lähes universaali moraalinen periaate ja useimmat hyvinvointijärjestelmät perustuvat vastavuoroisuuteen.

altruismi – toisten auttaminen on moraalinen velvollisuus useimmissa kulttuureissa; hyväntekeväisyys ja tuki ihmisille, jotka eivät voi auttaa itseään, nähdään laajalti moraalisina valintoina.

utilitäärinen – sama määrä rahaa tuottaa enemmän iloa köyhälle annettuna kuin rikkaalle annettuna; tällöin varallisuuden jako rikkaalta köyhälle lisää yleistä onnellisuutta yhteisössä.

uskonnollinen – useimmat maailman valtauskonnot tähdentävät yhteisöjen merkitystä enemmän kuin pelkästään henkilökohtaista menestystä. Uskonnollisiin velvollisuuksiin kuuluu hyväntekeväisyys ja solidaarisuus.

keskinäinen oma etu – monet valtiolliset järjestelmät on kehitetty vapaaehtoisvoimin keskinäisten vakuutusten pohjalta.

taloudellinen – sosiaaliset ohjelmat palvelevat monia taloudellisia toimintoja, kuten kysynnän säätely ja työmarkkinoiden rakentaminen.

yhteisöllinen – sosiaaliset ohjelmat edistävät päämääriä, jotka liittyvät koulutukseen, perheeseen ja työhön.

yhteiskuntarauha – järjestelmä pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja voi alentaa rikollisuutta, koska ihmisten ei tarvitse ajautua rikollisuuteen pysyäkseen hengissä.

markkinahäiriö – tietyissä tapauksissa yksityissektori ei saavuta sosiaalisia päämääriä tai hoida tuotantoa tehokkaasti, syinä ovat esimerkiksi monopolit, oligopolit, ulkoisvaikutukset tai epäsymmetrinen informaatio.

suuruuden ekonomia – jotkut palvelut saadaan edullisemmin kun hallitus ostaa ne "bulkkina" yleisölle, kuin jos jokainen kuluttaja ostaisi ne erikseen. Tieverkko, julkinen liikenne, vedenjakelu, palokunta, yleinen terveydenhoito ja maanpuolustus joinakin esimerkkeinä.

järjestelmä pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja voi alentaa rikollisuutta.

tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä tuo nopean luokkakierron.

luokkakierto takaa mahdollisimman suuren hyödyn saamisen väestöresursseista.

humanitaariselta kannalta kehittyneimmissä hyvinvointivaltioissa syrjäytymisen äärimmäinen muoto eli asunnottomuus harvinaista.

onnellisuuden kokeminen hyvinvointivaltioissa korkealla tasolla.

Tanskalaiset ovat useassa tutkimuksessa olleet maailman onnellisin kansa – maailman korkeimmasta verotuksesta huolimatta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvinvointivaltio

- Inhimillisyys. Ihmisen arvon ei pidä riippua siitä miten tuottava hän on yhteiskunnalle. Yhteiskuntamme perustuu tälle käsitykselle.

- Yhteiskuntarauha. Hyväosaisten ei tarvitse pelätä ryöstöjä, väkivaltaa ja mellakoita kun huono-osaisille turvataan perustoimeentulo sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Rikollisuutta ei voi estää kokonaan, mutta ilman hyvinvointivaltiota rikkaat olisivat ns. vapaata riistaa epätoivoisille köyhille.

- Empatia, sympatia, lähimmäisenrakkaus, auttamishalu. Näitä en avaa sen kummemmin. Ovat ap:lle liian vaikeita käsitteitä ymmärtää.

John Galt = Lucifer

Monikin on valmis siirtämään yhteiskunnan rahoja köyhien auttamiseen. Auttamishalu loppuu kuitenkin nopeastikin jos pitäisi antaa omista rahoista. Silloin voidaan antaa SPR:n keräyspataan jotain tai lahjoittaa vanhat lastenvaunut mutta kukaan ei anna naapurille joka päivä ruokaa vaikka olisi miten työtön tai pakolainen.

up