Jos saisit omaksi lapsuudenkotisi nyt
Mitä tekisit siellä ja lähialueella. Nukkuisitko hyvin makuuhuoneessa, minkälainen tunnelma olisi.
Kommentit (50)
Se talo on myyty jo aikoja sitten, etten mitenkähän se sitten minulle päätyisi mutta jos niin kävisi jonkun sattuman kautta niin sitten varmaan antaisin sen vanhemmilleni.
Kyllä kelpaisi kolme huonetta ja keittiö Helsingistä arvoalueelta. Ei vaan ole mitään realistisia mahdollisuuksia saada. Jos myisin omakotitaloni täällä Hämeenlinnan suunnalla, saisin korkeintaan vaatimattoman kaksion jostain Vantaalta. Helsingistä en välttämättä edes yksiötä.
Hirsitalo ja rantasauna järven rannassa, ei naapureita näköetäisyydellä. Kelpaisi kyllä, jollei sitten se venakko joka osti sen aikoinaan ole tuhonnut sitä kovin pahasti.
Osake kaksio helsingissä. Möisin sen.
Elementtikuutio kuolevalla paikkakunnalla.
Yrittäisin värvätä puhelimitse paikallisen välittäjän myymään, ettei minun tarvitse kertaakaan käydä tuolla.
Hmm, vaikea kysymys. Tontti on ihana, talo peruskorjauksen tarpeessa ja muistot vähintäänkin ahdistavia.
Periaaatteessa järkevintä olisi rempata kodista yhtä ihana kuin puutarhasta ja muuttaa itse taloon. Talo sijaitsee mukavassa kaupunginosassa keskisuuressa kaupungissa, mutta valitettavasti muistot ovat niin ahdistavia, että en pystyisi asumaan talossa kuitenkaan.
Taloudellisesti olisi järkevää tehdä peruskorjaus ja pintaremontti, ja myydä talo sen jälkeen. Helpointa olisi pistää heti myyntiin, vaikka kauppahinta jäisi kyllä pieneksi.
Kaksio alkovilla Helsingin ydinkeskustassa. Ei mitään hinkua sinne!
Sain perintönä kotitaloni. Se on ensimmäisiä rakennettuja matalakattoisia taloja. On myös rakennettu niin lähelle järveä, että enää niin ei voisi tehdä. Onhan tuosta ollut riesaakin ja ylläpitokuluja yllin kyllin.
Lapset siellä käy perheineen joskus. En vaan pysty luopumaan.
Ääh. En halua.
Siellä kasvoi sieniä vessassa.
Nykyiset omistajat ovat remontoineet sen, mutta tuskin ovat kosteusvahinkoja saaneet korjattua.
Sain jo. Isoja remontteja tehty pari, ja rantasaunan teko ensi kesänä. Muutaman kerran olen miettinyt oliko mitään järkeä, maalla hirveästi hommaa ja jaksetaanko varmasti. Mutta silti olen onnellinen täällä, ja tykkään touhuta pihassa.