Nuorten toimittajien äidinkielen taso…

Kommentoin eilen toiseen ketjuun tämän jo, mutta mitä muuta voi odottaa "toimittajilta", jotka kopioivat juttuaiheita vauvapalstalta?

Tuo nyt varmaan on iha huolimattomuusvirhe, eli että käyttää postilaatikko-sanaa, josta ei yleensä postia putoa vaan se otetaan sieltä. Ingressissä toimittaja puhuu postiluukusta, josta lasku "tippui".

No, tämä "tippua"-verbiin voisi tässä kiinnittää huomiota, se on nykyään levinnyt yli alkuperäisen merkityssisältönsä, joka on toistuvaa tippumista tai toisensa jälkeen tapahtuvaa (esim. marjat pensaasta tippuvat tai heinät kuormasta). Kun taas hetkellisestä, kerrallisesta putoamisesta käytetään tipahtaa-sanaa, joka sekin on tosin puhekielisempi kuin pudota. Eli postilaatikosta putosi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin nähdä, kuinka virheetöntä tekstiä palstalaiset tuottavat kirjoittaessaan vaikkapa viisi tai 10 verkkojuttua työvuoron aikana. Aiheet vaihtelevat politiikasta ulkoavaruuteen.

Samaan aikaan soitellaan haastateltavien perään, vastaillaan puhelimeen ja yritetään vastata sähköposteihin.

Ennen tuntui onnistuvan. On siihen joku muukin syy kuin lisääntynyt kiire.

Toimitukset olivat ennen suurempia eikä verkkoa ollut. Printtilehteä tehtiin huomattavasti suuremmalla toimittajamäärällä kuin nykyään. Toimittajien määrä on vähentynyt, mutta sisältöjä pitää tehdä moneen kanavaan.

Ennenkin oli kirjoitusvirheitä. Niitä nimitettiin vitsikkäästi painovirheiksi toimituksissa. Niitä ei vain voinut haukkua somessa kuten nykyään.

Kirjoitusvirheet ovat oma juttunsa, mutta täysin väärin kirjoitettu kieli on se mitä nykyään näkee jatkuvasti. Tarkoitan nyt tasoa "he meni kauppaan".

Hyvä huomio. Lausetason virheet yleistyvät, puhekielisyys tunkee kirjakieleen.

Pikkuseikoista jatkaakseni, myös esimerkiksi omistusliite on katoamassa. Ennen kirjoitettiin: "hänen asuntonsa". Nyt kirjoitetaan: "hänen asunto". 

Itse asiassa asunnon omistussuhde käy ilmi jo pronominista "hänen", joten liite -nsa on turhaa toistoa. Kielenkäyttäjät näköjään tässä hylkäävät tarpeettoman kielenaineksen.

Luulen, että kiire tuottaa toimittajien työssä huolimatonta kieltä. Kirjoitan itsekin julkisia tekstejä silloin tällöin, ja kielivirheiden huomaaminen tapahtuu prosessin kuluessa moneen kertaan: aina löytyy uutta korjattavaa, koska omalle tekstilleen hieman sokeutuu. Lisäksi huomio on tekstiä tarkastellessa myös sisällössä, joka onkin ensisijainen. Jos se työstämisprosessi jää ajan puutteen takia vähän kesken, jää niitä kielivirheitä hyvällekin kirjoittajalle, saati huonolle.

Olennaista on osata valita tekstin "laatu" tilanteen ja vastaanottajien mukaan. Jos joku tekee kielivirheitä täällä, ei hetkauta minua. Tänne kirjoitetaan nopeasti, ja kirjoittajat tulevat kaikenlaisista taustoista. Eri asia kun kirjoittaa omalla nimellä lehteen tai nettiin.

Otsikossa kyllä lukee, että postiluukusta putosi ja sehän on oikein.

Vai onko jälkikäteen korjattu

En tiedä ovatko asialla nuoret toimittajat, mutta HS:n nettilehden kaikille lukijoille avoimissa uutisissa taitaa näkyä kiire, sillä nykyään kyllä harvinaisen usein näissä uutisteksteissä on virkkeitä, joissa kirjoittajan ajatukset ovat selkeästi menneet sekaisin. 

Tämänaamuisissakin jutuissa tällaisesta esimerkki, en vain enää muista mikä juttu oli kyseessä, joten en voi sitä hakea esimerkiksi.

Samaan tapaan kuitenkin kuin tuohon omaan lauseeseeni olisi voinut sattua: joten en pääse voi sitä hakea esimerkiksi.

Menee vielä jossain iltasanomissa, mutta kun hesarikin on täynnä kirjoitusvirheitä, niin se jo risoo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä ketju täyttyi nopeasti kirjoittajista, jotka AIVAN VARMASTI kirjoittavat paremmin kuin mokomat tytönheitukkatoimittelijat, mutta joiden omat viestit vilisevät virheitä :D

En ole äidinkielen opettaja, enkä kirjoita työkseen, mutta tiedän silti, että Etelä-Korealainen on väärin kirjoitettu.

P.o. enkä kirjoita TYÖKSENI

Huomasin virheeni jälkikäteen ja kuten sanottua, en ole äidinkielen opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin nähdä, kuinka virheetöntä tekstiä palstalaiset tuottavat kirjoittaessaan vaikkapa viisi tai 10 verkkojuttua työvuoron aikana. Aiheet vaihtelevat politiikasta ulkoavaruuteen.

Samaan aikaan soitellaan haastateltavien perään, vastaillaan puhelimeen ja yritetään vastata sähköposteihin.

Lainaan itseäni ” Lisäksi lainataan surutta amerikkalaisia lähteitä, joissa kerrotaan antibioottien määrän hurjasta kasvusta. Toimittajalla ei vain valitettavasti ole kompetenssia ja/tai ymmärrystä kirjoittaa siitä, kuinka asiat hoidetaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Saati kirjoittaa siitä niin, ettei asiasta jää mitään epäilystä. Katsotaan liikaa indie-rahoitteisia Netflix-sarjoja, johon pääsee kaikenlaista guanoa. Vailla mitään itsekritiikkiä. Olen todella huolissani.”

Uskon, että on kiire, mutta kyllä muuten sapettaa, kun joka vuosi samat ISOT asiavirheet vilahtelevat niin Hesarissa kuin valtakunnallisessa, verovaroin maksetussa mediassa. Sama koskee kasvinsuojeluaineita.

Ja sitten pakko lisätä tähän eiliseen kommenttiini, että olipa erinomaisesti kirjoitettu ja taustoitettu Helsingin Sanomien uutinen rokotekriittisyydestä ja disinformaatiosodasta https://www.hs.fi/nyt/art-2000008475401.html

Ihan siksikin, koska kyllä Hesarissa on kuitenkin mielestäni ollut myös laadukkaitakin uutisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin nähdä, kuinka virheetöntä tekstiä palstalaiset tuottavat kirjoittaessaan vaikkapa viisi tai 10 verkkojuttua työvuoron aikana. Aiheet vaihtelevat politiikasta ulkoavaruuteen.

Samaan aikaan soitellaan haastateltavien perään, vastaillaan puhelimeen ja yritetään vastata sähköposteihin.

Ennen tuntui onnistuvan. On siihen joku muukin syy kuin lisääntynyt kiire.

Toimitukset olivat ennen suurempia eikä verkkoa ollut. Printtilehteä tehtiin huomattavasti suuremmalla toimittajamäärällä kuin nykyään. Toimittajien määrä on vähentynyt, mutta sisältöjä pitää tehdä moneen kanavaan.

Ennenkin oli kirjoitusvirheitä. Niitä nimitettiin vitsikkäästi painovirheiksi toimituksissa. Niitä ei vain voinut haukkua somessa kuten nykyään.

Kirjoitusvirheet ovat oma juttunsa, mutta täysin väärin kirjoitettu kieli on se mitä nykyään näkee jatkuvasti. Tarkoitan nyt tasoa "he meni kauppaan".

Hyvä huomio. Lausetason virheet yleistyvät, puhekielisyys tunkee kirjakieleen.

Pikkuseikoista jatkaakseni, myös esimerkiksi omistusliite on katoamassa. Ennen kirjoitettiin: "hänen asuntonsa". Nyt kirjoitetaan: "hänen asunto". 

Itse asiassa asunnon omistussuhde käy ilmi jo pronominista "hänen", joten liite -nsa on turhaa toistoa. Kielenkäyttäjät näköjään tässä hylkäävät tarpeettoman kielenaineksen.

Luulen, että kiire tuottaa toimittajien työssä huolimatonta kieltä. Kirjoitan itsekin julkisia tekstejä silloin tällöin, ja kielivirheiden huomaaminen tapahtuu prosessin kuluessa moneen kertaan: aina löytyy uutta korjattavaa, koska omalle tekstilleen hieman sokeutuu. Lisäksi huomio on tekstiä tarkastellessa myös sisällössä, joka onkin ensisijainen. Jos se työstämisprosessi jää ajan puutteen takia vähän kesken, jää niitä kielivirheitä hyvällekin kirjoittajalle, saati huonolle.

Olennaista on osata valita tekstin "laatu" tilanteen ja vastaanottajien mukaan. Jos joku tekee kielivirheitä täällä, ei hetkauta minua. Tänne kirjoitetaan nopeasti, ja kirjoittajat tulevat kaikenlaisista taustoista. Eri asia kun kirjoittaa omalla nimellä lehteen tai nettiin.

Vaikuttaa todella kiireiseltä hommalta kun pitää seurata julkkisten some-tilejä ja kirjoittaa juttuja siitä mitä ne on postanneet ja mitä muut julkkikset kommentoineet niihin.