Suuri välituntileikkien muisteluketju - kootaan yhteen ruuduttomat ajanvietetavat
Mitä te leikitte ja pelasitte lapsena, kun ei ollut mitään järjestettyä ohjelmaa? Koetetaan muistaa ja kuvailla nekin, jotka ovat jo unohtuneet ja kadonneet. Kerrotaan myös ”säännöt” mahdollisimman tarkasti - samaa leikkiä on voitu leikkiä eri säännöillä eri aluilla ja eri aikoina.
Laitoin otsikkoon välitunnin siksi, että se ehkä herättää nämä muistot monelle, mutta ei tarvitse pysyä vain niissä. Kerätään ylös mahdollisimman monta tapaa viihtyä ilman ruutuja tai kaupallisia tuotteita.
-Arvontaruusu: tehtiin paperista neliosainen origami. Arvonnan/ennustuksen kohteen piti valita numero, ja origamin asentoa vaihdettiin niin monta kertaa. Lopulta näkyviin jäi neljä eriväristä luukkua, joista piti valita yksi. Alla oli ennustus tai henkilökohtainen kysymys, johon piti vastata.
-Läpsy. Kaksi osallistujaa juoksi nopeasti kahden puun, tolpan tai kiven ympäri. Jahtaajan piti saada toinen kiinni. Katselijat pitivät kämmentään ojennettuna juoksijoita kohti, ja kun jahdattava väsyi, hän läppäisi katselijan juoksemaan tilalleen, ja silloin hänestä tuli jahtaaja.
-Naruhyppelyleikki Kiinalaiset. Hypättiin toisten pyörittäessä naua vuorotellen 1-7 hyppyä seuraavissa asennoissa.
1: yksi käsi lanteilla
2: molemmat kädet lanteilla
3: kädet selän takana
4: kädet ristissä edessä
5: käsillä kiinni housujen sivuista
6: ympäri pyörähtäen
7: kaikki edelliset peräkkäin
-Puujalka: nostettiin silmät kiinni maassa makaavan leikitettävän jalka pystysuoraan ylös ja pideltiin pari minuuttia. Jalka laskettiin hitaasti suorana alas, jolloin tuntui että se meni maan läpi.
Kommentit (249)
En ole lukenut koko ketjua mutta vanha kunnon maanvalloitus on ollut oma suosikkini myös aikuisena, kun on pitänyt leikkiä lasten kanssa. Otetaan lyhyt kepukka ja piirretään seisoessa hiekkaan jalkojen ympärille ympyrä. Pelaajat asettuvat tasaisin välimatkoin ja sitten heitetään kepukkaa järjestyksessä seuraavalle, joka yrittää potkaista kepukan mahdollisimman pitkälle ja saa piirtää kepukan putoamispaikalle saakka sellaisen kapean valloitetun maa-alueen, jolla juuri mahtuu kävelemään. Hauskinta tietysti on, jos onnistuu potkaisemaan kepukan niin, että pääsee katkaisemaan jonkun toisen maat. Ainakin alle kouluikäiset jopa innostuvat tuosta leikistä vähäksi aikaa. Ja nythän se on jopa ajankohtainen leikki, jota erään pressan olisi pitänyt leikkiä enemmän lapsena.
Meillä oli kampitusta ja huuhtelua. Kampitus oli sitä kun kampattiin joku hikke nurin. Välitunnilla ei voitu enempää mutta illemmalla saatettiin vähän monottaakin.
Huuhtelu oli sitä kun jonkun nuoremman tainhikemmän pää työnnettiin vessanpönttöön ja sitten huuhdeltiin.
Piponheitto, repunheitto oli kivoja myös mutta muutamaa vuotta myöhemmin salkkukeilaus kun nörät rupes kanniskelemaan asiakirjasalkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keisari seisoo palatsissa
Tämä mullekin tuli mieleen.
Ruut ruut kello löi jo ykstoista, keisari seisoo palatsissaan... Musta multa, valkea varsa...
Välistä puuttuu pätkä, loppu oli, että kuka tulee viimeseks, se on kuolemaks.
Meillä tän nimi oli Hura-hura häitä, en muista miten leikki meni, mutta loru meni näin:
Hura-hura häitä, kello löi jo kakstoista, keisari seisoo palatsissaan. Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta, se kun tulee viimeiseksi, ompi kuolema.
Tämä 70-luvulla Helsingissä.
Joku kysyi Hailii hailoo -leikistä. Uskon, että oli sellainen missä alku niin kuin kuvaillut. Joku heittää pallon korkealle ilmaan ja joku valittu lapsi ottaa sen kiinni ja jää siihen kohtaan seisomaan. Muut juoksevat kauas ja pysähtyvät kunnes pallon kiinniottaja huutaa seis. Pallolapsi ottaa kolme pitkää askelta kohti lähintä lasta. Lapsi laittaa kätensä eteensä ympyräksi niin kuin koriksi (kuin kannattelisiisoa mahaa) ja pallolapsi yrittää heittää pallon käsien välistä. Joku tämmöinen oli Seinäjoella lapsuuden pihoilla suosittu leikki 70-luvulla mutta ei ollut Hailii hailoo -niminen silloin.
Tämä on hauska ketju! Monia tuttuja leikkejä on täällä mainittu. Nykyajan hurahura häitä oli meillä näin:
Rumprump rullaa, rekarekarellaa. Heikastoopeli heikallaan. Sä vartso nyt, sä vartso nyt. Aaveskippari kalliolta röönaa, Rösakutti aaveskippari röskaytti rö.
OLIPA VAIKEA KIRJOITTAA 😂.
Jännä, kun nämä ovat niin erilaisia eri puolella Suomea.
Vierailija kirjoitti:
No sit tää, että kuka pelkää mustaa miestä.
Tänä päivänä lapset saisivat varmaan syytteen rasismista jos tuota leikkisivät.
Nimimuutos leikille: Kuka pelkää väritöntä henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peili, yksi pyörittää kädestä toista ja kun irrottaa käden, täytyy jäädä siihen asentoon.
Kuka pelkää mustaa miestä.
Viimeinen pari uunista ulos.
Ihan vain hippaa.
Valokuvaaja oli se, jossa yksi pyörittää kädestä toista ja pitää jäädä siihen asentoon
Taitaa olla paikkakuntakohtainen nimitys, kuten hippa on toisaalla naatta.
Tai natta tai nippi.
Vierailija kirjoitti:
Istuttiin lumikasassa tekemättä mitään.
Jos tuli vähänkin lunta, jokainen kokosi sen pieneksi keoksi ja tiivisti jalkojen avulla liukkaaksi kumpareeksi. Siinä sitten sätkittiin ja temppuiltiin koko välitunti. Korkeilla lumivalleilla leikittiin kukkulan kuningasta. Myös turnajaisia, joissa kaveri reppuselässä huudettiin:ei väistytä,ei väistytä.
Jotkut leikki tätä:
Hura hura häitä, Kello löi jo kakstoista, Keisari seisoo palatsissa. Niin musta kuin multa, ja valkea kuin varsa, Se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolemaks.
Moni on muistelut tätä Hura hura häitä riimiä. Tässä minun versio:
Hura hura häitä
kello löi jo kaksitoista
keisari seisoo palatsissa.
Musta kuin multa
valkeampi lunta
minkävuoksi sotamies on parempi kuin herra.
se kun tulee viimeiseksi sen on kuolema.
Muistelen että televisiosta olisi tullut 50- luvulla tai heti 60- luvun alussa tähän pohjautunut lastennäytelmä? Tuntuu että kumpuaa vanhoista kansansaduista, sellaisista joissa lähdetään onneaan koettamaan ja päädytään (visaisten kysymysten päätteeksi niinkuin esim oopperassa Turandot) prinsessan ja puolen valtakunnan onneliseksi omistajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Peili, yksi pyörittää kädestä toista ja kun irrottaa käden, täytyy jäädä siihen asentoon.
Kuka pelkää mustaa miestä.
Viimeinen pari uunista ulos.
Ihan vain hippaa.
Peili noin? Mikä peli oli se, kun mentiin riviin ja yksi meni selkä muihin päin. Nämä rivissä seisojat alkoi hiljalleen lähestyä tätä selin olevaa ja tämä selin olija sitten yhtäkkiä aina kääntyi. Jos näki jonkun liikkuvan. Joutuiko se nähty pelistä pois vai tähän selinolijaksi?
Yläluokkalaisilla omat pelinsä. Mentiin ison kiven taakse ja saatiin kosketella tyttöjen hiljalleen kehittyviä tissejä ja kenties jopa ensimmäiset haparoivat seksuaaliset heräämiset ja kokemuksetkin. Myös maalaiskoulussa kun oltiin, tiirattiin tyttöjen vessan alta, kun tytöt, vanha piika keittäjä sekä alaluokan naisopettaja kävivät tarpeillaan. Nähtiin monenmoista!
Joitain noita em. leikkejä ala-asteella leikittiin, missä oli myös tytöt ja pojat mukana (silloin ei ollut muita sukupuolia keksitty vielä).
Me pojat kuitenkin aloimme pelata jalkapalloa jokaisella välitunnilla.
Pari vuotta minua vanhempi serkkutyttö jo yläasteelle mentyään kysyi että leikitäänkö me välitunnilla? Hän kertoi että yläasteella ei leikitä enää, seisotaan vaan pihalla ringissä ja syljeskellään. Se järkytti minua!
Nykynuoret varmaan juo välkällä kaljaa ja vetää röökiä (tai muita aineita).
Yleisin välitunnin viettotapa lukiossa: seisoskelu.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ihanaa lukea näitä. Melkein haistan sen keväisen koulunpihan (inhottavan) tuoksun, kun märkä maa alkaa paljastua sulavan lumen alta
Meillä oli talvella pieni luistinrata ja keväällä siiehen ilmaantui jonkinmoisia kellertäviä "kuplia", joissa mainittu tuoksu oli erityisen vahva. Joku neropatti keksi hangata siihen lapasiaan ja haisteluttaa niitä lapasia kavereille. Tämä saavutti hetkeksi aikaa suuren suosion ja varmaan oli kotona vanhemmilla ihmettelemistä.
Kun oli kesäkeli, tai ainakin melkein, pojat pelasivat pesäpalloa ja tytöt neljää maalia. Välitunti oli muistaakseni varttitunti ja siinä kyllä kummasti ehti.
Meillä leikittiin 50 luvun lopulla alaluokilla välitunneilla piirileikkejä. Me rakennamme isännälle talon, rakennamme isännälle hyvän talon, isäntä se ottaa emännän, jne. emäntä lapsen, lapsi piian, piika rengin ja renki taas isännän. Aina haetut pyörivät keskellä ja muut ympärillä. Oli paljon lapsia ja isot ringit, niin nämä leikit onnistuivat. Oli myös sellainen piirileikki kuin Kotini on Riio Raa. Itse kyllä aina luulin, että se on Triola. Hauskaa oli myös uittaminen, seisottiin paririvissä vastakkain kädet yhdessä, esim. 10 paria. Heitettiin yhtä vatsallaan koko rivin mitta eteenpäin, paririvin päässä oli vastaanottaja. Hurjaa, mutta hauskaa. En muista että olisi vahinkoja sattunut.
Lisäksi peiliä, meillä otettiin erilaisia askelia, vauvan askelia, jättiläisen loikkia ym. piti olla jähmettyneenä kun selin oleva kääntyi. Myös Viimeinen pari uunista ulos ja Hura hura häitä ovat tuttuja. Maaleikki oli kiva, samoin Kirkkis ja Kymmenen tikkua laudalla.. Hypättiin ruutua, sitä sanottiin meillä kinkkaamiseksi. Koulun pihalla oli hurjat salkokeinut, missä oli paksut narut joista roikuttiin hurjassa keskipakoisvoimassa.
Ketään ei kiusattu ja oli kuin sanattomat säännöt, mitä kaikki noudattivat.
Ei ollut vapaa-ajan ongelmia, vaikkei ollut edes telkkaria tuolloin vielä.
Ruutuhyppely, kirkonrotta eli kirkkis,
poliisia ja rosvoa eli polee ja rofee
Nojailtiin koulupihan aitaan, katseltin liikennettä ja ajateltiin, että tämä ei ole ihmisen paikka. Sinniteltiin kuitenkin, osa toivoen ja ajatellen, että jos sinnittelee riittävän menestyksellisesti riittävän pitkään, pääsee kaaauuuuaas siitä paikasta. Osa pääsikin, osa jäi samaan kuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis täh? Joku tehnyt muutakin kun TV ja kännyn tuijotus.
Kun on riitävän vanha, ei ollut kännyjä ja TV oli mustavalkoinen, eikä siitä tullut ohjelmaa 24/7.
Meillä oli tapana hypätä narua ja twistiä tyttöjen kanssa. Joskus koko kylän mukulat kerääntyi meidän talon päätyyn pellolle pelaamaan pesäpalloa, mailoja oli yksi ja räpylöitä kaksi ja pallo oli muistaakseni tennispallo. Hyvin ja sovussa peli sujui silti.
Sitten oli sellainen leikki, mille en muista nimeä, mutta siinä kierrettiin talo ympäri mahdollisimman nopeasti, mutta niin, että yksi henkilö ei nähnyt liikettä. Sitä leikittiin usein, mutta säännötkin on vähän hukassa.
Iso osa tässä ketjussa luetelluista leikeistä on tuttuja. Nousee mieleen kivoja muistoja alakouluajoilta.
Ihana ketju, monet leikit tulivat elävästi mieleen, esim. hailiihailoo oli unohtunut. Myös jankutus ei väistetä, jos ei tunneta, mitä silloisen bestiksen kanssa leikittiin. Itse muistan nämä kaikki leikit nimenomaan lähiökerrostalon pihalta, en välitunneilta.
Vielä ei ole mainittu neppiksiä. Pieniä, muovisia kilpa-autoja, joille tehtiin rata ja autoja liikuteltiin näpäyttämällä.
Oho, olen nostanut tätä melkein tasan vuosi sitten viimeksi.
Olisiko linjoilla tänä keväänä vielä sellaisia, jotka muistavat jonkun leikin jota tässä ei ole mainittu?
Tuleeko mieleen lisää naruhyppelyleikkejä ja -loruja?