Taas mä loukkaannuin, kai sitten turhasta.
Mun äiti ja isä ei oo koskaan käyny meillä. Me käydään siellä sillon ku pystytään, pari-kolme kertaa vuodessa, ollaan aina sitten kerralla pitempi aika. Mulla on ens viikolla loma ja pyysin sitten äitiä tulemaan meille, tiesin, että isä ei ehdi. Ei se kuulema äitikään ehdi, kun isä ei pärjää kotona yksin. Mä loukkaannuin niin paljon.
Jotenkin tuntuu niin tyhmältä. Pitkä matkahan tässä välillä on, mutta ihan yhtä pitkä se on molempiin suuntiin. Meillä ei oo autoa itsellämme, vaan me kuljetaan kaikkine kimpsuinemme ja kampsuinemme junalla ja bussilla sinne. Eikä se meillekään ihan yksinkertaista oo.
Kommentit (4)
Ymmärrän kyllä, että harmittaa. Olisihan se kohtuullista, että puolin ja toisin vieraillaan. Pyysikö äitisi sinua lomalla sinne käymään? Aiotko mennä?
Jos kyse on täysin terveistä eikä ihan ikälopuista vanhemmista, niin sanoisin varmaan suoraan asiasta. Että se loukkaa, kun eivät voi koskaan tulla kylään.
on helppo ajella tuttuja teitä, mutta pk-seudulle muutettuani jotkut vanhemmat sukulaiset ei käy kylässä, kun kehäykkösen sisäpuolta pitävät suurkaupunkina. Eivät uskalla "helsingissä" ajella. Julkisilla kulkeminen ei lähtöpaikasta onnistu, ja autoa ei nyt uskalleta jättää kotikaupunginkaan rautatieaseman parkkipaikalle pariksi yöksi.
Liikenteen pelkäämisen lisäksi voi olla vanhemmillasi sellaisia kremppoja, ettei halua lähteä autoon istumaan pitkäksi aikaa. (huoltoasemille ei pysähdytä vessakäyntiä varten, sehän maksaa se kahvikupillinen - ja ilman sitä eivät kehtaa käydä vessassa...)
minkä ikäisiä vanhempasi