Lue keskustelun säännöt.
Mies ei mieti tulevaisuutta yhtään
18.05.2015 |
Ihan kamala tilanne! Mies ei osaa yhtään miettiä perheemme tulevaisuutta. Hänellä ei ole yhtään kunnianhimoa, ei mitään tavoitteita tulevaisuudessa. Yritän maalata tulevaisuutta ja asettaa kohtuullisia välitavoitteita, hän ahdistuu ja torjuu vision. Hän elää päivä kerallaan, ei mieti lasten päivähoitoasioita, tulevia kouluja tai harrastuksia. Ei halua autoa, ei kunnon asuntoa. Mikä lie nuoruus jäänyt päälle, ei ymmärrystä siitä, että omaan elämään pystyy vaikuttamaan omilla valinnoilla. Onko mitään tehtävissä. Monta vuotta olen yrittänyt saada tolkkua tilanteeseen. Tuntuu, että itse sairastun täysin tilanteessa, jossa en pääse vaikuttamaan omaan ja lasten tulevaisuuteen tarpeeksi.
Kommentit (23)
Hetkessä eläminen on hieno taito, ap:n kannattaisi opetella se myös eikä pelätä tulevaa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 07:47"]
Hetkessä eläminen on hieno taito, ap:n kannattaisi opetella se myös eikä pelätä tulevaa koko ajan.
[/quote]
Juuri näin. Ymmärrän ap:n halua pitää ohjat käsissään, koska se ilmeisesti tuo hänelle turvallisuudentunnetta. Tosiasia kuitenkin on, että maailma muuttuu koko ajan ja yhä harvempi asia on pysyvää. Hetkessäeläjien on helpompi sopeutua uusiin, joskus yllättäviinkin muutoksiin kuin sellaisen, joka on kovin tarkkaan naulannut suunnitelmansa kiinni. Suunnitelmia on silti ihan hyvä olla, mutta ei mitään kiveenkirjoitettuja suunnitelmia. Eikä varsinkaan asioista, joista päättää joku muu.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 07:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 07:18"]
Läheskään kaikki ihmiset eivät ole kunnianhimoisia. Monille riittää se, mitä heillä on. Ehkäpä miehesi luottaa siihen, että asiat järjestyvät ilman stressaamistakin. Lapsi menee siihen hoitopaikkaan, johon pääsee. Yleensä miehille ei ole väliä, onko kyse perhepäivähoitajasta vai päiväkodista. Lapsesi tulee myös pääsemään kouluun, ei siitä tarvitse etukäteen stressata. Harrastusten suhteenkin voi aikanaan kysyä lapselta, mitä tämä haluaisi harrastaa. Jos asutte alueella, jossa on kohtuullisen hyvin toimiva julkinen liikenne, niin autohan on vain yksi turha kuluerä. Mies voi myös olla ihan tyytyväinen nykyiseen asuntoonne. Jos isompaan haluat, voit alkaa etsiä sellaista itsekin ja sen jälkeen ehdottaa miehelle asuntoesittelyssä käyntiä tai, jos miestä ei kiinnosta sekään, käy itse. Jos haluat omistusasunnon vuokra-asunnon sijasta, mutta mies ei halua, niin mies voi olla ihan järkeväkin. Ei kaikki halua omistusasuntoa ja asuntolainaa varrsinkaan aikana, jolloin maan talous on huonolla tolalla ja yt-neuvottelut voivat olla milloin tahansa edessä. Vuokralla asuessa on mahdollisuus saada asumistukea vuokraan, jos vaikka molemmat jäisitte työttömiksi. Omistusasunnossa asumistukea voi saada ainoastaan yhtiövastikkeeseen ja asuntolainan korkoihin, mutta ei itse lainanlyhennykseen.
Omaan elämään voi vaikuttaa omilla valinnoilla, mutta ehkä miehesi on ihan tyytyväinen nykyiseen asuntoonne ja elämäänne. Vuosien päässä olevia asioita ei tarvitse vielä tässä vaiheessa murehtia. Eikä ainakaan asioita, jotka järjestyvät joka tapauksessa kuten päivähoito, koulu ja harrastukset.
[/quote]
Kuulostaa fiksulle. En tiedä, ehkä sitten nipotan liikaa. Pitäisi varmaan vaan heittäytyä. Olen vaan tottunut siihen, että on asioita mitä kohti kuljetaan ja se on "se juttu" elämässä. Suurempaa stressiä tulevaisuudesta ei tule, kun on jo tehty alustavia suunnitelmia eri tilanteiden varalle ja langat elämässä pääosin omissa käsissä. Ei tarvitse elää kriisistä toiseen. Pitää yrittää vielä muuttaa omaa käytöstä ja katsoa tuntuuko erilaiselta.
[/quote]
Ehkä nipotat liikaa. Tarkoitan siis, että haluat tehdä jo nyt sellaisia suunnitelmia, jotka eivät välttämättä koskaan edes toteudu. Otetaan vaikka esimerkiksi tuo päivähoito. Voit miettiä, haluatko lapsesi päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle vai palkkaatteko hoitajan kotiin. MUTTA... ehkä siinä vaiheessa, kun asia on ajankohtainen, teillä ei enää olekaan varaa palkata hoitajaa kotiin. Et voi nyt päättää, mihin päiväkotiin lapsesi haluat, koska lapsesi menee siihen päiväkotiin, josta asian ollessa ajankohtainen löytyy paikkoja. Eikä se ole välttämättä juuri se päiväkoti, johon olisit lapsesi halunnut. Kouluasiakin on sellainen, että kuntien koulupiirit voivat vielä muuttua, kouluja voidaan lakkauttaa (kunnillehan tulee 2 miljardin säästötavoitteet) eikä koulua, johon lapsesi NYT haluaisit, ole välttämättä vuosien kuluttua edes olemassakaan. Lapsesi pääsee varmasti kouluun ja voihan olla, että pääsee johonkin sellaiseen kouluun, jota ei ole vielä rakennettukaan. Jos nyt haaveilet, että lapsesi alkaa harrastaa viulunsoittoa tai jalkapalloa, niin entäpä jos lapsesi ei ole lainkaan musikaalinen tai liikunnallinen tai häntä ei yksinkertaisesti kumpikaan noista kiinnosta vaan haluaakin alkaa harrastaa tanssia? Varmasti joku lasta kiinnostava harrastus löytyy sitten, kun asia on ajankohtainen. Lapsen ei tarvitse juurtua vielä yhtään mihinkään. Voihan olla, että työtilanteidenne vuoksi tulette muuttamaan kokonaan toiselle paikkakunnalle tai jopa ulkomaille. Silloinkin tutut nurkat ja kaverit jäävät ja tilalle tulee uudet nurkat ja uudet kaverit.