Mitkä piirteet omissa vanhemmissa ärsyttää?

Äiti on kuollut, joten jotenkin niitä kaikkia piirteitä muistelee lämmöllä ja huumorilla, niitä huonompiakin. Isässä taas ärsyttävintä on se, että hylkäsi perheensä, joten en edes tunne häntä. 

Isä:
- juo liikaa eikä muutenkaan pidä huolta terveydestään
- eikä ulkonäöstään (ois kiva, jos se löytäis jonkun)
- puhuu hyvin vähän
- ei ole isämäinen

Äiti:
- syö hyvin huonosti ja elää muutenkin epäterveellisesti
- on marttyyri terveyden ja raha-asioiden suhteen
- ei pidä muhun yhteyttä oma-aloitteisesti, eikä koskaan tule kylään :(
- usein makaa koko päivän vaan kotona sohvalla
- huono huumorintaju, kertoo typeriä vitsejä ja ilmeilee julkisilla paikoilla

Ihan ok vanhemmmat kuitenkin. Kaikkia ärsyttäviä piirteitä en listannut, koska ne ei ärsytä enää nyt, kun en asu kummankaan luona.

Tyhjän jauhaminen, jaarittelu ja toisten ihmisten asioista puhuminen (joita en edes tunne)

Juoppoluusereita, jotka eivät ole osanneet käyttää rahaa.

Siksi meillä ei lapset näe minua koskaan kännissä ja elän hyvin pihisti/säästeliäästi, vaikka tuo rouva yrittääkin vikitellä "kaikkeen kivaan" maksajaksi. Ei minua seksillä tai sen pihtaamisella saa taipumaan tuollaiseen...

Kävivät ahneuksissaan töissä. Olisin arvostanut enemmän jos eivät olisi myyneet itseään viikosta toiseen.

Se että äitini lärpätti henkilökohtaisia asioitani muille. No enää se ei onnistu...

Elävät jossain muinaisajassa, jossa mikä tahansa humanisti pääsi järkeviin töihin, olihan hänellä sentään korkeakoulututkinto, ooh ja aah. Ja virka,kesti eläkeikään asti. Ja nyt märistään, että nuoret sitä ja tätä, vaikka eivät edes tajau miten eri maailmassa ja todellisuudessa nuoret elää.

Äiti juoruaa ilkeästi kaikista, haukkuu ja arvostelee tuttuja ja tuntemattomia. Suuttuu kun en ala haukkumaan ketään. Yrittää kontrolloida kaikkia läheisiään, myös minua. Yrittää saada apujoukkoja tukemaan manipulointiyrityksiään.
Isäni kuoli kun olin lapsi. Harmittaa kun en ehtinyt tutustua häneen.

Mulla on itsekkäät vanhemmat, lapsi oli jossain sijalla 8., ennen tulivat minä itse, ura, näyttävät puitteet, korkeakulttuuri, väitöskirjaprojektit, muoti, seikkailut rakastajien ja rakastajattarien kanssa, matkustaminen jne. En kokenut olevani heille tärkeä ennen kuin tulin sen ikäiseksi että minusta saattoi olla ylpeä heidän mieleisissään asioissa: tytär pääsi lääkikseen... 

Isä on kuollut jo viinan takia, ja äitini tekee hidasta kuolemaa alkoholin takia. On verenpaineen kanssa ongelmia, on kilpirauhasen vajaatoiminta ja nyt sydäntä sekä maksaa aletaan tutkia. Se ämmä vaan ei tajua että tuo sen tissuttelu on oikeesti perseestä ja aiheuttaa vaikka mitä. Hän on ylipainoinenkin vielä.

Äiti kailottaa kovalla äänellään julkisilla paikoilla. Ei ole mikään penaalin terävin kynä, joten saman asian saa selostaa monta kertaa ja vääntää välillä rautalangasta, ennen kuin ymmärtää. Juoruaa ja kertoo työasioitaan vapaa-ajalla (sellaisiakin, joista olisi vaitiolovelvollinen). Saattaa esim. lenkiltä kotiin tullessaan ilmoittaa, että "tulin". Jos kukaan ei reagoi, jää toistamaan "Tulin! Tulin! Tulin! Tulin! Tulin! Tulin! " ikuisiksi ajoiksi, ennen kuin joku vastaa jotakin. On helvetin utelias. Jos mainitsen puheessani jonkun ihmisen, niin äiti takertuu siihen ja kyselee ko. ihmisestä kaiken siviilisäädystä suunnilleen kengän kokoon. Ärsyttää edes vastailla, koska mielestäni kavereitteni asiat ja elämäntilanteet eivät äidille kuulu. Välillä ärähdän aika tylystikin, että ei ole oleellista kertomani jutun kannalta tietää, seurusteleeko Maija vai ei ja että minkä nimiset vanhemmat hänellä on.

Isässä ärsyttää se, että hän on niin hiljainen. Ei siinä muuten mitään vikaa ole, mutta esim. jos hänelle kertoo jonkun asian, ei hän välttämättä kommentoi mitään, jolloin saa miettiä, kuuliko hän edes. Joskus vastauksena on korkeintaan tylyn kuuloinen "jaa". Olen tullut tulokseen, ettei isää välttämättä kiinnosta asiani, joten mieluiten puhun äidin kanssa. Vaikka sitten joudunkin kyselytulvan uhriksi, mutta kiinnostaapa edes. :D

Molemmissa ärsyttää tietty sivistymättömyys. Ei sillä että itsekään olisin kauhean sivistynyt, vaan ihan tavallinen pieneltä kylältä lähtöisin oleva juntti, mutta vanhemmista se paistaa vielä enemmän. :D

Minulla on ihanat vanhemmat, mutta joskus ärsyttää äidin tapa arvostella muitten ulkonäköä. Tekee sitä tosi paljon, varmaan ihan huomaamatta. "Olipas sillä ruma hymy", saattaa sanoa esim. jostain näyttelijästä. Meitä lapsia kyllä aina kehuu, ei ole varmaan ikinä sanonut mitään negatiivista ulkonäöstä. 

[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 10:11"]Piirteet jotka huomaan perineeni!
[/quote]
Niin totta. Samoin muissa ihmisissä ärsyttää ne ärsyttävät piirteet miljoona kertaa enemmän, kun tietää itselläkin olevan just samoja piirteitä.

Isä on tosi äkkipikainen ja ehkäpä jopa narsisti. Nälvii ja haukkuu, suuttuu ihan pienestäkin. Ikinä ei ole millään tavoin kannustanut ketään meistä lapsistaan esim koulutiellä tai harrastuksissa. Juo myös mielestäni liikaa, joka viikonloppu perseet olalle. Eikä ole yhtään 'isällinen', siinä missä äiti avustaa rahallisesti/ruokakassilla jos on tiukka paikka, niin isä taas veloittaa meiltä lapsista IHAN KAIKESTA. Omaan ensimmäiseen kotiin tarvitsin yöpöytää ja porukoilla oli yksi ylimääräisenä (varmaan ainakin 10v vanha), äiti olisi antanut ilmaiseksi, isä halusi siitä itselleen useita kymppejä. Ostin kokonaan uuden kaupasta. Isän kanssa ei ollakaan enää juuri väleissä, tai tullaan kyllä jotenkuten toimeen, mutta ei pidetä yhteyttä.

Äidin kanssa oon nykyään läheisempi ja äiti on ihana, mutta on siinäkin ärsyttäviä piirteitä. Mm sen kälättäminen ärsyttää välillä, sillä on siis aina ihan hirveästi asiaa ja se ärsyttää, kun itsellä olisi jotain mielenpäällä ja toinen melkein huutaa omia juttujaan päälle. Äidissä ärsyttää myös se, että hänelle ei voi puhua luottamuksellisesti. Parisuhdekuviot kantautuu heti kaikille sukulaisille ja jos joskus valitan sisaruksistani, niin kertoo heti heille...

Äiti ei osaa jättää rauhaan, vaikka hänelle sanoisi kohteliaastikin useampaan kertaan, että nyt ei ole hyvä hetki, minulla on huono päivä, älä ahdistele. Kärttää jotain asiaa aivan loputtomiin, eikä ymmärrä sanaa ei, vaan suuttuu lopulta kun hänelle ärähtää, koska olen kuulemma epäkohtelias, enkä ota häntä huomioon... Inhottavimmat kommentit ulkonäöstäni olen myös kuullut äidiltäni, eikä hän edes ymmärrä sanoneensa mitään väärää. Ei muissakaan tilanteissa suostu näkemään vikaa itsessään. On siis sosiaalisesti aavistuksen lahjaton, mutta yrittää kuitenkin luonnollisesti parhaansa.

isä on aina myöhässä, mutta ei kuitenkaan siedä samaa muilta. man flu on hänellä myös aivan mahdoton tauti.

Eivät seuraa aikaa vaan jämähtäneet jonnekkin 70 luvulle. Eivät ole pitäneet fysiikastaan huolta vaan auto on ainut millä liikutaan. Ovat jäykkiä ja vaikka olen 40+ en saa edes voi vi..ttua päästää suustani ja jos vahingossa livahtaa niin järkyttyneenä torutaan.... En oikein viihdy heidän seurassaan koska en voi olla oma itseni. Ovat pihejä ja eivät ikinä osta mitään uutta. Muistavat kaiken väärin ja eivät sitä myönnä. Äitini puhuu kaikille asioistani ja keksii puolet lisää.

Ei mikään, alkoholia meillä ei ole vanhempien aikana siedetty enkä siedä sitä itsekään, ei olla uskovaisia.

Kiitos siitä heille että osasivat pitää kuria, josta johtuen me mukulat ollaan osattu elää sivistyneesti ja siivosti.

Piirteet jotka huomaan perineeni!

Olen käynyt nämä asiat terapiassa läpi niin moneen kertaan, etten jaksa enää ajatella koko asiaa. En tarkoita tätä ylimielisenä vastauksena ap:lle, mutta koen helpottuneisuutta, että en enää ärsyynny vanhempieni ärsyttävistä piirteistä. Nykyään asetun niiden tunteiden ulkopuolelle tai yläpuolelle. En anna vanhemmilleni enää liikaa valtaa elämässäni. Päätän omasta elämästäni itse.

Mua ärsyttää kaikenlainen muiden ihmisten vähättely. En tiedä, ovatko kateellisia vai mitä se on, mutta juuri kenenkään saavutuksia ei vilpittömästi arvosteta vaan aina pitää jollain tavalla vähätellä tai sanoa jotain ikävää.

Isäni on joissain asioissa ärsyttävän pihi. Vaikka olisi hyvin varaa johonkin ihan tarpeelliseen, ei voi ostaa. Ärsyttää sellainen ajattelu, että kaikki pitäisi saada ilmaiseksi. Tarvitsi esim. hiljattain kotisairaanhoitoa ja se oli ihan kamalaa kun siitä piti jotain maksaa (vaikka talous ei ole niin tiukalla, etteikö sitä summaa olisi ihan hyvin varaa maksaa). Lopettikin sitten palvelun liian aikaisin, kun oli niin "kallista".