Millainen nainen sivuutetaan naisporukassa?

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 07:23"]

Mulla on sama juttu, en tunnu naisporukoihin pääsevän sisään. Töissä kutsuivat minua pari kertaa mukaan syömään ja yritin olla mukana, puhuivat jostain tv-sarjoista, kuin ne olis oikeita ihmisiä ja pohtivat miksköhän ne tekee niin kuin tekee. Itse en jaksa/ehdi juuri katsoa telkkua.

Menin sitten syömään miesten kanssa ja jäin sille tielle.

[/quote]

Ei viitti ruokista pilata sillä, miksen seuraa emmerdalea tai miksen ole pessy ikkunoita jo...

Itse olen nainen joka ei viihdy naisporukoissa, en tunne oliani kotoisaksi enkä jaksa jutella naisille typillisistä asioista kuten resepteistä, lapset sitä ja tätä, tv-ohjelmista, vaatteista, siivouksesta, meikeistä jne. Ja juoruilusta. Miesten kanssa voi olla rennompi, mutta kun puhutaan porukoista, töissä on parasta sekaporukat, missä seka miehiä etä naisia. Ongelma voi siis olla itsessä eikä muissa ja sen takia et koe kuuluvasi porukkaan,

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 12:28"]Ryhmiäkin on niin paljon erilaisia. Mutta jos kyse on esim. työpaikasta, jossa ihmiset ovat hyvin eri-ikäisiä, eri luonteisia ja erilaisista taustoista, niin yhteisiksi puheenaiheiksi päätyvät helposti jotkut kevyet asiat, joihin ehkä suurin osa voi ottaa osaa. Ei mitkään kovin omaan elämään liittyvät asiat ja vain parille ihmiselle yhteiset asiat, sillä sitten moni jäisi ulkopuolelle. Näitä yhdistäviä asioita ei työn lisäksi välttämättä ole paljoa.
[/quote] ... Niin jäljelle jäävät helposti tv ohjelmat, jotka eivät kaikkia kiinnosta välttämättä niin super paljon, mutta jotka ovat mielekkäämpi vaihtoehto, kuin puhumattomuus. Ne ovat myös melko neutraali puheenaihe, sillä politiikka, raha ym. aiheet saattaisivat turhaan aiheuttaa ristiriitoja työkaverien kanssa. Samoin voimakkaiden asenteiden esiin tuominen jne. Väljä olosuhteiden pakosta syntynyt ryhmä tarvitsee kevyet puheenaiheet, jotka kuitenkin lisäävät vuorovaikutusta eri ihmisten välillä. Nämä kevyetkin keskustelut kuitenkin viestivät, että halutaan olla toisten kanssa tekemisissä, vaikka mitään yhdistäviä asioita ei juurikaan olisi. Silloin ollaan valmiita kiinnostumaan näistä yhteisistä keskusteluista, eikä välttämättä oletetakaan, että siitä ryhmästä tulisi koskaan kovin tiivis sen kokoonpanon vuoksi.

Ulkopuolelle saattavat jäädä ne, jotka yrittävät liian voimakkaasti saada ryhmän keskustelut tietynlaisiksi. Esimerkiksi jos joku haluaisi aina puhua tieteestä hyvin asiapitoista keskustelua ja siinä ryhmässä olisi monia henkilöitä, joita tällainen aihe ei juurikaan kiinnostaisi. Tällaisessa tapauksessa ryhmäläiset ehkä muutamia kertoja mukautuisivat aiheeseen vaihtelun vuoksi ja siksi, että se on ihan kiinnostavaa. Mutta koska heitä ei henkilökohtaisesti aihe kiinnostaisi paljoa, eivät he jaksaisi keskustella siitä säännöllisesti. Tässä tapauksessa tiedekeskusteluja rakastava ihminen saattaisi pyrkiä sitkeästi saamaan yhä uudelleen keskustelua aiheesta, sillä muutaman kerranhan muutkin olivat siitä kiinnostuneet ja kyseinen henkilö haluaisi sen jatkuvan. Tämä saattaisi ärsyttää muita, sillä he itse todennäköisesti joustavat lempiasioidensa keskusteluista, jos tietävät, että ryhmän jäsenet eivät ole niistä niin kiinnostuneita.

Luuleeko joku, etteivät miehet puhu tv-sarjoista? Kyllä ne Game of Thronesista puhuu, ja myös juoruavat työkavereista.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 09:00"]

Itse en päässyt yhteen ryhmään mukaan ja mietin että miksi. Syy taisi olla se, että ne muut oli ylipositiivisia ja ns. tyhjän naurajia.. Itse olin tosikompi ja sanoin myös negatiiviset mielipiteet ulos. Eli eivät halunneet kuunnella mun juttuja. Eipä ole tullut enää kutsuja minnekään.

[/quote]Eli sinä olet valitettavasti ollut se "ilonpilaaja ja valittaja" vaikka et itse niin ajattelekkaan. Ei silloin kun pidetään hauskaa haluta vatvoa negetiivisia ja huonoja puolia asioista. Vakavat kekustelut käydään muulloin kuin silloin kun halutaan pitää hauskaa.Täytyy olla tilannetajua niin paljon,että ei rupea turhan vakavaksi kesken ilonpidon:)

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 11:16"]

Riippuu tietysti millaisia ihmisiä olet kaveripiiriisi kerännyt, mutta ulkopuolelle tuntuvat jäävän ne ketkä eivät juo, seuraa salkkareita, temptation islandia, bb:tä ja joilla on selviä väestöstä eroavia aatteita tai ajatuksia (esim. kasvissyönti). Eipä hirveästi tee mieli tämmöisissä porukoissa viettää aikaa, mutta onneksi kaikki voivat itse valita minkälaisten ihmisten kanssa haluavat jakaa elämäänsä. Mua ei haittaa jos joku tykkää salkkareista tms. mutta kunhan voisi joskus keskustella muustakin eikä järkyty jos en itse seuraa niitä. Ennen kuin joku alkaa mussuttaa, että kasvvissyöjistä ei tykätä koska he tuputtavat ideologiaansa, niin ei kaikki kasvissyöjät ole samasta muotista tehty. Niin kuin ei ole ihmiset muutenkaan.

[/quote]Minkälaisissa piireissä te liikutte? Ei minun tuttavista kukaan puhu tv ohjelmista. Ja kasvissyöntiä ei kukaan katso kieroon jos ei siitä joka käänteessä itse tee numeroa. Ja keskusteleeko oikeasti joku aikuinen ihminen salkkareista. Itsekin kyllä niitä paremman puutteessa seuraan, mutta en koskaan ole niistä sanakaan kenenkään kanssa keskustellut.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 07:48"]Sellainen joka on jotenkin uhka tai häiriö ryhmädynamiikalle. Esim ei puhu samoja mitä muut (vaikka hauku ihmisiä) tai ei tunnusta ryhmänjohtajan arvovaltaa. Voi myös olla että häntä pidetään jotenkin alempiarvoisena ja halutaan näyttää hänelle paikkansa.
[/quote]

Tässä on musta aika hyvin (sosiaalipsykologinen näkökulma?) kiteytettynä mahdolliset syyt.

Minä en oo koskaan kuulunu mihinkään porukkaan. On pari hyvää ystävää joita näen harvakseltaan pitkien välimatkojen ja työkiireiden vuoksi, mutta paljon pidetään yhteyttä soitellen ja meilaillen. Silti koen olevani yksinäinen. Työporukka on ollut sama jo vuosia... silti minua ei kutsuta illanviettoihin. Uusien tuttavuuksien kanssa (esim. Harrastuspiireistä) en etene säästä juttelua pidemmälle. Se on outoa... en ole ujo/ulkoisesti kumma tapaus.
Kohta alkaa kesäloma. Kärsin kun näen uloisia ystäväporukoita puistossa, kaveruksia lenkillä tai rannalla ottamassa aurinkoa...

Iloisia, tarkoitan...

Ryhmässä on yleensä tärkeää osallistua. Jos pohdit ja analysoit puheena olevaa aihetta liian pitkään muodostaaksesi mielipiteesi, voi keskustelu olla siirtynyt jo seuraavaan aiheeseen. Et siis osallistu keskusteluun, koska olet aina vähän myöhässä. 

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 10:30"][quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 07:23"]

Mulla on sama juttu, en tunnu naisporukoihin pääsevän sisään. Töissä kutsuivat minua pari kertaa mukaan syömään ja yritin olla mukana, puhuivat jostain tv-sarjoista, kuin ne olis oikeita ihmisiä ja pohtivat miksköhän ne tekee niin kuin tekee. Itse en jaksa/ehdi juuri katsoa telkkua.

Menin sitten syömään miesten kanssa ja jäin sille tielle.

[/quote]Kyllä naiset puhuu muustakin kuin tv-sarjoista. Itsekään en tv katso, mutta sen takia ei ole tarvinnut naisporukoita jättää. Mitähän ne miehet sitten puhuu? Ei taida olla kovin laajat jutunaiheet sielläkään?  Jotenkin en voi olla ihmettelemättä naisia jotka viihtyy VAIN miesporukoissa.
[/quote]
Miesten aiheet ovat keveämpiä, ei tarvitse pohdiskella esim. ihmissuhdeongelmia juurta jaksaen.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 07:23"]Mulla on sama juttu, en tunnu naisporukoihin pääsevän sisään. Töissä kutsuivat minua pari kertaa mukaan syömään ja yritin olla mukana, puhuivat jostain tv-sarjoista, kuin ne olis oikeita ihmisiä ja pohtivat miksköhän ne tekee niin kuin tekee. Itse en jaksa/ehdi juuri katsoa telkkua.

Menin sitten syömään miesten kanssa ja jäin sille tielle.

 
[/quote]itseäni kiinnostaa kaikki muu elämässä paitsi ns. naiselliset touhut, kuten vaatteista ja meikeistä välittäminen tai tiettyjen sarjojen seuraaminen. Olen kiinnostunut politiikasta ja tieteistä sekä kulttuurista. Hengenheimolaisia tässä pikkukaupungissa ei paljon ole ja ystäväklikit ovat todella tiiviitä ja kymmeniä vuosia vanhoja.

Kun ollaan keski-ikäisiä perheellisiä suurin osa, monesti työpaikoilla puhe menee lapsiperhe-elämään ja silloin nuoremmat sinkut kolmikymppiset jäävät helposti vähän ulos.

Tästä suomin itseäni, että itselläkin saattaa helposti puhe mennä lounaalla lapsiin ja vahingossa jättää ulos osan porukkaa vaikka olen ihminen, joka ei tahallisesti halua ketään loukata.

Muuten ulosjäämiselle on varmaan eri perusteita riippuen porukoista, luulen että joistain piireistä voi jäädä helpommin ulos niillä perusteilla, mitä ihmiset kadehtivat eniten maailmassa. Lahjakkuus tai ulkonäkö tai kiva luonne, on kaikille kiva.

Ihmisethän tykkäävät olla samantasoisten kanssa ja joillekin voi tulla epämukava olo, jos vaikka huomaavat että joku ei alakaan jauhaa peetä kun joku poistuu? Mutta nämä porukat lienevät jotain mammapiirejä tai puistopiirejä tällaiset?

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 14:48"]Kun ollaan keski-ikäisiä perheellisiä suurin osa, monesti työpaikoilla puhe menee lapsiperhe-elämään ja silloin nuoremmat sinkut kolmikymppiset jäävät helposti vähän ulos.

Tästä suomin itseäni, että itselläkin saattaa helposti puhe mennä lounaalla lapsiin ja vahingossa jättää ulos osan porukkaa vaikka olen ihminen, joka ei tahallisesti halua ketään loukata.

Muuten ulosjäämiselle on varmaan eri perusteita riippuen porukoista, luulen että joistain piireistä voi jäädä helpommin ulos niillä perusteilla, mitä ihmiset kadehtivat eniten maailmassa. Lahjakkuus tai ulkonäkö tai kiva luonne, on kaikille kiva.

Ihmisethän tykkäävät olla samantasoisten kanssa ja joillekin voi tulla epämukava olo, jos vaikka huomaavat että joku ei alakaan jauhaa peetä kun joku poistuu? Mutta nämä porukat lienevät jotain mammapiirejä tai puistopiirejä tällaiset?

 
[/quote]Keski-ikäisten tavisnaisten elämä tuntuu olevan kuin samasta muotista tehty. Varsinkin niillä, joilla on lapsia. Ne, jotka eivät elä samankaltaista elämää, joutuvat hakemaan seuransa ja ystävänsä muualta, ehkä netin kautta. Konformismi eli sopeutuminen samanhenkisyyteen ei minulta kovin hyvin onnistu. Olen aina ollut mielestäni ns.outo lintu.En ikinä perinteisen feminiininen ja olen kärsinyt siitä nuorena alemmuudentuntona kovasti. Ymmärrän hyvin nuoria, joilla on valtavat paineet nykyään ulkonäöstään yms hyväksytyksi tulemisesta ja kannustan omaa tytärtäni kovasti ja kehun häntä omana itsenään.

Keräsin :)

kateus:
-fiksumpi
-kauniimpi
-uhaksi koettu

ryhmän maineen pilaava:
-ruma
-lihava

eri aaltopituudella:
-juoruamaton/juoruava
-tv-sarjoista kiinnostumaton
-vaatteista ja meikeistä kiinnostumaton
-sinkku
-epäkiinnostavista aiheista keskusteluja avaava

ryhmädynamiikka:
-ei tunnusta johtajan arvovaltaa
-näkee arvonsa eri tavalla kuin muut

keskustelutyyli:
-hitaasti reagoiva
-yksityiskohtiin tarttuva
-analysoiva

negatiivisesti tunnelmaan vaikuttava:
-murjottava
-draamaileva
-pahansuopa
-liian vakava
-itsekeskeinen
-teennäinen ja epämukava

ei anna ryhmälle mitään:
-hiljainen
-ei kerro itsestään mitään
-ei kiinnostunut muista
-ei ilmaise tunteitaan

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 09:00"]

Mulla oli n. parinkympin molemmin puolin samankaltainen ongelma, porukkaamme kuului 5 tytön heitukkaa ja yhtään leuhkimatta osasin puhua miesten kanssa jääkiekosta, autoista, kaikesta mikä mielletään "äijien jutuiksi", tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä että olen kasvanut perheessä jossa paljon poikia ja minä ainut tyttö. Olen perillä päivän polttavista puheenaiheista ja hymyilevä persoona. En ole mikään missi-tyyppi, mutta naisellisia muotoja löytyy, en pidä itseäni rumana ja olen hymyilevä persoona. Lisäksi tuo aiemmin mainittu selän takana toisista jauhaminen ei kuulunut minun toimenkuvaan. Liekkö siis nämä syynä siihen etten sopinut porukkaan, tai voi olla että minut koettiin tavallaan uhkana. Ja riippuuhan tuo myös iästä, kyllä kaksikymppisenä nainen on yleensä aika pintaliito pissaliisa, iän mukaan sitten tulee järkeäkin päähän.

[/quote]

Minäkin olen kasvanut hyvin miesvaltaisessa suvussa (kaikki ikäiseni sukulaiset on miespuolisia). Silti tulen toimeen muiden kanssa sukupuoleen katsomatta, koska kohtaan ihmiset ihmisinä enkä sukupuolensa edustajina. Eri asia jos en ihan puhtaasti henkilökemioiden perusteella tule toimeen, mutta ei kaikkien kanssa voi tullakaan.

Mielenkiintoista kun special snowflaket kuittaavat naisten välisen keskustelun meikkeinä ja laukkuina, että "kyllä minun mielenkiinnonkohteeni ovat ylevämpiä ja siksi minua vihataan, AINOASTAAN MIEHET ymmärtävät minua". Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kaunistautumista pidetään feminiinisenä asiana ja siksi tässä mieskeskeisessä yhteiskunnassa ns turhana ja typeränä asiana. Siinä ei ole mitään hävettävää, että pitää niistä asioista joista pitää. Paljon nolompaa on kaikin keinoin yrittää eriyttää itsensä muista jotenkin paremmaksi.

Itse en ole vielä kertaakaan elämässäni törmännyt naisporukkaan, jossa keskustelunaiheet rajoittuisivat pelkästään kaunistautumiseen, miehiin ja juoruiluun. Meikit ja politiikka tai maailmankaikkeuden ihmettely eivät todellakaan sulje toisiaan pois, ja tekee kaikille osapuolille haittaa käyttäytyä niin kuin näin olisi.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 14:47"]

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 07:23"]Mulla on sama juttu, en tunnu naisporukoihin pääsevän sisään. Töissä kutsuivat minua pari kertaa mukaan syömään ja yritin olla mukana, puhuivat jostain tv-sarjoista, kuin ne olis oikeita ihmisiä ja pohtivat miksköhän ne tekee niin kuin tekee. Itse en jaksa/ehdi juuri katsoa telkkua. Menin sitten syömään miesten kanssa ja jäin sille tielle.   [/quote]itseäni kiinnostaa kaikki muu elämässä paitsi ns. naiselliset touhut, kuten vaatteista ja meikeistä välittäminen tai tiettyjen sarjojen seuraaminen. Olen kiinnostunut politiikasta ja tieteistä sekä kulttuurista. Hengenheimolaisia tässä pikkukaupungissa ei paljon ole ja ystäväklikit ovat todella tiiviitä ja kymmeniä vuosia vanhoja.

[/quote]Ei naisen ainoat puheenaiheet suinkaan ole meikit ja vaatteet tai tv sarjat. Kyllä sitä puhutaan lapsista ,ruuasta, harrastuksista, miehistä ja vaikka mistä. Nuo vaate ja meikkijutut kuulostaa ihan teinien jutuilta ja sitä ne varmaan onkin.

Siis oikeasti, missä piireissä edes puhutaan meikeistä? Toki joku saattaa joskus sanoa, että pitäisi ostaa uusi ripsiväri tai meikkivoide, mutta ei siitä mitään pitkää keskustelua yritetä saada aikaan.