Kun kumppani muuttuu
Aluksi, kun tapasimme n. 4 vuotta sitten oli hänen ulkonäkönsä minulle vähän "ei niin hyvä" ja pohdiskelin, että voiko tästä tulla mitään... Kuitenkin hänen upea luonteensa sai hänet näyttämään seksikkäältä ja kuumalta ja ulkonäkö jäi sivuseikaksi. Nyt luonne on muuttunut ärsyttäväksi ja on tullut ilmi sellaisiakin asioita, joita hän hänestä uskonut ja koen hänet ulkoisestikin hyvin vastenmielisenä ajoittain. Ero taitaa siis olla ainoa vaihtoehto...
Kommentit (12)
Eli siis mies ei täyttänytkään kaikkia odotuksiasi?
Sanoit sen itse ap. Tiedät miten toimia.
Kysy itseltäsi miksi olet kumppanisi kanssa ? Mitä sinun elämästäsi poistuu jos häntä ei ole, ja onko nämä sellaisia asioita jotka liittyy kumppanuuteen /parisuhteeseen vai kenties toissijaisia asioita , esim.materiaa tai arjen etuja ( tyyliin jos eroan joudun kulkemaan itse yksin autolla pitkän työmatkan tms).
Tee lista niistä asioista, jotka ovat parisuhteeseen liittyviä ja niistä, jotka on toissijaisia ja ulkoisia hyötyjä miksi olet jäänyt suhteeseen. On loogista, ettet huomioi näitä toissijaisia syitä ollenkaan syiksi olla eroamatta, koska nämä on asioita mitä ihmisen tulee itsenäisenä ihmisenä hankkia itse jos ne haluaa eikä heittäytyä toisen varaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis mies ei täyttänytkään kaikkia odotuksiasi?
Niin no, on tapahtunut sellaisia asioita, joita en olisi hänestä uskonut ja hänen upea luonteensa ei ole enää entisellään. Hän on paljastunut hyvinkin epärehelliseksi ja ylimieliseksi ihmiseksi. Aluksi hän ei täyttänyt ulkoisesti mieltymyksiäni, mutta hänen luonteensa muutti hänet ulkoisesti miellyttäväksi. Nyt ei ole enää jäljellä sitä luonnetta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mikä oli aloituksen pointti?
En tiedä. Joku vertaistuki? Halusin vaan avautua? Ap
Ihmiset muuttuu. Parisuhde muokkaa ihmistä, tuo sellaisia puolia näkyviin mitä ei muuten pääsis näkemään, hyvässä ja pahassa. Eroaminen ei oo kivaa, mutta se voi silti olla hyvä vaihtoehto
myös alun maskaaminen ja lapsuuden tausta voi luoda kuormaa kumppanille, kun tämä toinen muuttuukin täysin. epävakaus ja oman itsensä etsiminen. voisiko a.kirjo.omaisuudet olla avainsana...
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mikä oli aloituksen pointti?
En ole Ap mutta olen ollut vuosia sinkku ja onnittelen taas itseäni, että en ole päätynyt kenenkään naisen kanssa parisuhteeseen. parempi jatkaa sinkkuna kun niin usein ja monesti saa tältä palstalta lukea kuinka parisuhteen myötä meistä miehistä muodostu hyvin vastenmielisiä ja avuttomia olioita. Kun ei kai ole selitettävissä, että ni-in moni olisi vain ollut alun alkaenkin halukas ja valmis elämään tällaisten miesten kanssa parisuhteessa ajatuksella, että suhteen myötä he kyllä voivat muuttaa ja tehdä miehestään sen mitä haluavat. - Vaikka tosinaan täällä kirjoiellaa miehistä muodossa pakkaus tyyliin ei voi olla noin täydellinen pakkaus. Anaten ymmärtää, että kyllä siinä miehessä täytyy olla tilaa sille, että nainen voi tai joutuu häntä vielä muovaamaan saadakseen haluamansa.
Pitkässä juoksussa kumppanin omituisuuksiin ja ulkonäköön tottuu eikä niillä ole väliä jos on muuten hyvä ja muut asiat sujuvat. Uskollisuus ja rehellisyys ovat ne tärkeimmät kuitenkin. Ilman niitä ei mistään tule mitään jos ei voi luottaa 100%.
Jos se on epärehellinen, niin sitä seikkaa ei poistaisi edes miesmallin olemus. Luottamus on parisuhteen perusta ja kun sitä ei ole, koko talo sortuu.
Ainahan suhteen alussa jokainen esittää ne parhaat puolensa kunnes on saatu saalis ansaan ja viimeistään puolen vuoden päästä naamiot riisutaan.
*joita en hänestä uskonut siis.