Lue keskustelun säännöt.
En varmaan koskaan kykene normaaliin parisuhteeseen, en ymmärrä itseäni
17.05.2015 |
Ihastun helposti, eikä minulle ole sinäänsä mikään ongelma olla miesten kanssa tai puhua heille. Olen ihan söpö, tälläinen tosi nuoren näköinen ja tyttömäinen. Ottajia olisi, siitä ei ole nyt kyse.
Olen ollut elämäni aikana kahdessa parisuhteessa, joista molemmat olisi kyllä voinut jättää kokematta. Ensimmäisen kanssa seurustelin 3-vuotta, kun päädyin 17-vuotiaana suhteeseen kun ajattelin että sama kai se on olla tämän kanssa. No ei ollut, koko suhde oli ihan kamala, mies oli ihmeellinen syyllistäjä ja lopulta päätyi pettämään minua jonkun teinitytön kanssa (oli silloin reippaasti yli parikymppinen)
Seuraavaan suhteeseen päädyin koska olin yksinäinen. Ihastuin mieheen ihan liikaa, mutta hän ei halunnut parisuhdetta. Roikuin sitten tunteiden puolesta yksipuolisessa "suhteessa" (ei ollut edes seksisuhde, koska mies ei loppuvaiheessa enää edes halunnut seksiä kanssani) monta kuukautta.
Nykyään en oikein päästä ketään lähelleni. Minua jotenkin alkaa ahdistamaan jos huomaan miehessä merkkejä että olisi ihastunut minuun. Käyttäydyn niinkuin en huomaisi mitään. Jos mies alkaa osoittamaan ihan selkeästi että on kiinnostunut minusta, flirttailee tms. niin silloin ahdistun ihan oikeasti ja otan reippaasti etäisyyttä. Vaikka olisin itsekin kiinnostunut miehestä.
Nyt olen tutustunut oikeasti todella mukavan oloiseen mieheen, joka on kiltti, samanlainen kuin minä ja muutenkin ihana. :( On alkanut osoittaa kiinnostusta ja minä tapani mukaan ahdistun ja otan etäisyyttä.
En ymmärrä itseäni. Mitenhän tästä tunteesta pääsisi eroon? En usko että johtuu siitä etten ole vain tavannut "sitä oikeaa", kun teilaan oikeasti todella hyviä kumppaniehdokkaita..
Minulla oli vähän hankala lapsuus ja 14-vuotiaana minua yritettiin hyväksikäyttää. En tiedä johtavatko nuo traumat juurensa tuosta, kun kuitenkin olen aiemmin kyennyt kahteen parisuhteeseen..
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 00:50"]
Ikäsi?
[/quote]
23 vuotta.
ap
Oot vielä tosi nuori, ehkä muutama vuosi yksineloa on sulle vaan hyväksi ja tarvit sitä, kyllä ahdistus varmaan katoaa iän myötä.
23 ja kaksi suhdetta takana? Kohta alkaa tavara olemaan jo aika käytettyä.
T. Mies
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 00:57"]23 ja kaksi suhdetta takana? Kohta alkaa tavara olemaan jo aika käytettyä.
T. Mies
[/quote]
Hyi vittu mikä peräreikä taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitoutumispelko. Pari vuotta yksin ja jos vielä tuntuu siltä niin sitten voit miettiä mistä johtuu. Uskon, että menee ohi ajan kanssa. Älä väkisin pakota itseäsi olemaan keneenkään kanssa. Treiffeillä voi toki käydä, jos vaikka kiinnostuisitkin.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 00:57"]
23 ja kaksi suhdetta takana? Kohta alkaa tavara olemaan jo aika käytettyä.
T. Mies
[/quote]
En komppaa..kuinka käytetty vehje on itselläsi? Ap ehdit vielä löytää hyvän miehen itsellesi:) tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän mitä tarkoitat :( On ihan kamalaa jos olet jo pidemmän aikaa haaveillut jostain miehestä ja viimein hän alkaa osoittaa olevansa kiinnostunut. Sitten aivoihin iskee joku perääntymissignaali ja se juttu olikin siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuo on teistä sitoutumiskammoa, kun kyse on alkuvaiheen ihastuksen merkkien aiheuttamasta pakokauhusta ja ilmeisesti AP kuitenkin haluaisi suhteeseen yhden ihmisen kanssa?
SIitä oon samaa mieltä, että olet nuori ja voit hyvin mietiskellä asioita ja olla ihan rauhassa sinkku ilman mitään miesviritelmiä. Mutta jos nyt olet kuitenkin kiinnostunut tuosta miehestä ja uskot että se on sellainen kiltti, ja itse haluaisit sitä tapailla mutta et vaan uskalla... Niin mitä jos laittaisit sille vaikka viestin, jossa vähän selität asiaa. Sanot vaikka että olet ollut huomaavinasi että hän saattaa olla kiinnostunut, ja itsekin pidät hänestä. Mutta aikaisempienhuonojen kokemusten vuoksi huomaat käyttäytyväsi päin vastoin. Voit sanoa että sinun pelkosi ei johdu hänestä etkä tarkoita olla torjuva, tai sitten voit sanoa että halusit vain kertoa ettei hän ihmettele miksi otit etäisyyttä.
Sitten voit miettiä haluatko mennä pelkoasi päin, siis niissä tilanteissa kun tulee ahdistuksen tunne ja haluaisit lievittää sitä ottamalla etäisyyttä, teetkin sitä tunnetta vastaan. Tai annat tunteen tulla, mutta et tee sen mukaisesti. Tunteet tulee ja menee.
Kannattais kyllä tehdä asialla jotain NYT eikä odottaa että menee itsestään ohi, jos menee. Ite tein iässäsi sen virheen, että annoin vaan olla, ja nyt olen 30v ja edelleen ilman suhdetta. Enää en edes osaisi olla kenenkään kanssa, vaikka ikävuodet 17-21 olin koko ajan suhteessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 16:04"]
Pidemmän päälle kukaan mies ei jaksa tuota. Yksikään nainen ei ole tuollaisen vaivan arvoinen.
[/quote]
Totta
Pidemmän päälle kukaan mies ei jaksa tuota. Yksikään nainen ei ole tuollaisen vaivan arvoinen.
Ootko varma ettet tykkää tytöistä?