Yölliset haaveilut ja mahtipontiset ajatukset estävät minua nukkamasta kun pitäisi. Rasittavaa. Miten rauhoittua?

Onhan nuo ajatukset siis ihan hyviä ja varmasti voisivat helpottaa tilanteeseen mutta ne vyöryvät ihan yli. Menen jonnekin todella syvälle haavemailmaan toteuttamaan omaa firmaani kun ensin kyseessä oli vain erään työpaikan haku, siitä sitten lähti ajatukset laukalle. Hyvin tyypillistä. 

Kun tuollainen tila tulee, niin en saa kertakaikkiaan nukutuksi. Ei minua edes väsytä kovinkaan paljoa vaan pyörin sängyssä, välillä kuunnellen äänikirjoja, jotta nukahtaisin mutta levottomuus sen kun yltyy. Jalat vispaavat ja jonkinlainen stressitila on päällä, pakko ajatella, pakko ratkoa. Mieleni ei rauhoitu, 

Melkein parempi ettei nuku ollenkana, muuten myöhästyn oikeista elämäni aikatauluista. 

Ap

Voisit kokeilla kofeiinittomuutta, eli juo kahvia yms. vain aamupäivällä. Sitten kuuriluontoisesti melatoniinia aina ennen nukkumaanmenoa samaan aikaan joka ilta. Ajatusten kohdalla en voi auttaa koska teen tuota samaa itsekin, tosin en ihan noin intensiivisesti kuin sinä. Sinun täytyy opetella rauhoittamaan ajatuksesi jotenkin jo ennen nukkumaanmenoa. Kokeile myös vaihtaa nukkumapaikkaa jos sängyssä tulee pyörittyä liikaa, itse menen joskus sohvalle nukkumaan ja jotenkin se auttaa tuohon.

Kuulostaa bipolaariselta mielialahäiriöltä.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa bipolaariselta mielialahäiriöltä.

Tämä. Ajoittaisuus tosiaan viittaisi myös tähän. Maniavaihe menossa.

Mulla on samaa, kaipa se jonkinlaista maniaa on. Raskas liikunta pari tuntia ennen nukkumaanmenoa toimii itselläni parhaiten.

Usein vain hyväksyn tilanteen ja annan palaa. Visiot on tärkeitä elämän mielekkyyden kannalta.

Meinasin myös sanoa, että onko mahdollista, että sinulla olisi taipumusta bipolaariseen? Kuulostaa nimittäin todella paljon maniavaiheelle tyypilliseltä oireilulta, ja tämä ajankohtakin täsmää. Mania käynnistyy usein juuri keväällä kun valo lisääntyy.

Tämä on kirjoitettu rakkaudella ja ystävyydellä, oikeasti. Mania on sen kokeneiden mielestä etenkin alkuun jopa ihana ja euforinen kokemus, mutta bipolaarisella häiriöllä on kääntöpuolensa.

Ehkä se ei ole maniaa, ehkä se on vain jotain ohimenevää - mutta jos olet kohtuullisen nuori ja etenkin, jos sinulla on historiaa myös synkissä vesissä kulkemisesta, voisi olla sinulle itsellesi paras teko käydä keskustelemassa asiantuntijan kanssa jo nyt, kun ollaan positiivisen puolella.

Vierailija kirjoitti:

Voisit kokeilla kofeiinittomuutta, eli juo kahvia yms. vain aamupäivällä. Sitten kuuriluontoisesti melatoniinia aina ennen nukkumaanmenoa samaan aikaan joka ilta. Ajatusten kohdalla en voi auttaa koska teen tuota samaa itsekin, tosin en ihan noin intensiivisesti kuin sinä. Sinun täytyy opetella rauhoittamaan ajatuksesi jotenkin jo ennen nukkumaanmenoa. Kokeile myös vaihtaa nukkumapaikkaa jos sängyssä tulee pyörittyä liikaa, itse menen joskus sohvalle nukkumaan ja jotenkin se auttaa tuohon.

Kyllä jokin maadoittumistapa tässä täytyy keksiä. 

Olen muutenkin levottoman oloinen mutta silti passiivinen, jumissa. Sitten iltaa kohti mieleni sen kun yltyy ja lähtee tuo ratkomisprosessi päälle. Kofeiinin kulutusta pitäisi kyllä oikeasitkin vähentää. 

Ei niinkään se aika vaan määrä. Joinko eilen kahden aikoihin viimeisen kupillisen. Olin juonut aamusta asti useamman kupin. Kai se on tämä ruokavaliokin, kroppa on herkempi kofeiinille. 

Tuo nukkumapaikan vaihdos voisi myös toimia. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meinasin myös sanoa, että onko mahdollista, että sinulla olisi taipumusta bipolaariseen? Kuulostaa nimittäin todella paljon maniavaiheelle tyypilliseltä oireilulta, ja tämä ajankohtakin täsmää. Mania käynnistyy usein juuri keväällä kun valo lisääntyy.

Tämä on kirjoitettu rakkaudella ja ystävyydellä, oikeasti. Mania on sen kokeneiden mielestä etenkin alkuun jopa ihana ja euforinen kokemus, mutta bipolaarisella häiriöllä on kääntöpuolensa.

Ehkä se ei ole maniaa, ehkä se on vain jotain ohimenevää - mutta jos olet kohtuullisen nuori ja etenkin, jos sinulla on historiaa myös synkissä vesissä kulkemisesta, voisi olla sinulle itsellesi paras teko käydä keskustelemassa asiantuntijan kanssa jo nyt, kun ollaan positiivisen puolella.

Joo siis no.. 

Ehkä hieman nöyrryn nyt tämän ajatuksen äärelle kun en ole sitä ennen halunnut tehdä.

Minulla todella on erittäin pahoja masennuskausia välillä mutta on ollut helppo yhdistää se sen aikaiseen elämäntilanteeseen. Elämässä nyt aina tapahtuu kaikenlaista. 

Kuitenkin masennuksen kanssa kamppailu on kestänyt varmaan kymmenisen vuotta. On parempia kausia ja sitten hyvin huonoja. Nyt pitkästä aikaa tunnen oloni hyväksi - tämä kääntyi hetkessä. 

Kuitenkin nyt taas ajattelen, että se on tämän elämänmuutoksieni aiheuttamaa positiivista energiaa. Eli ruokatottumukset kuntoon, päihteettömyys, paremp taloudenhallinta jne. Minun viimeisin ahdistus ja masennushan siis kärjistyi siihen, että pelasin hirvittäviä määriä rahaa. "Heräsin" , tajusin tilanteen ja aloin ottamaan vastuun tilanteesta, eli muuttamaan elämääni. Nyt sitten olenkin tällainen stressaava touhuava apina. Ääripäästä ääripäähän kenties? Tämä on vasta alkanut, en tiedä onko tämä vasta alkua.

Olen ennenkin kokenut siis näitä kausia ja joskus kun olin teini, eräs psykologi varovaisesti ehdotti, olisiko minulla kaksisuuntaista. En tietenkään kuunnellut enkä ole varma uskonko siihen vieläkään.

Yritän aina ratkoa ongelmani itse, hyvässä ja pahassa.

Ap

Googlaa nämä:

- kaksisuuntainen mielialahäiriö

- hypomania

- maanisuus

En koe myöskään oloani eufooriseksi. Lähinnä ahdistuneeksi, levottomaksi mutta en jatkuvasti. 

Sisällä on jotain painoa, jota en saa ratkaistuksi, joskus iltaisin sänkyyn mennessä se tuntuu kivulta koko kehossa, tuskalliselta kivulta vain. Yritän siinä aikani pohtia mistä se johtuu enkä vain saa kiinni siitä, mikä kipua aiheuttaa mutta tiedän sen olevan psyykkistä. Käsittelen tässä parhaillaan niin monelaisia asioita.

Ap

"Unettomuus – Ruokavalion aloittamisen ensimmäisinä päivänä on yleistä, että elimistö käy kierroksilla ja nukahtaminen tai unessa pysyminen voi olla vaikeaa. Tämä kuitenkin on muutamia öitä kestävä oire. Useimmilla unen laatu syvenee ja paranee tämän jälkeen aiemmasta. Mikäli unettomuus jatkuu pidempään, voi syynä olla elektrolyyttien puute."

Hain netistä tietoa, ennen kuin asettelen itselleni mt-diagnooseja. Ehkä kyseessä on niinkin yksinkertainen asia kuin kehoni sopeutuminen uudenlaiseen ruokavalioon. Se on kuitenkin juuri nyt ajankohtaista. Myöskin on stressiä tässä muutenkin. Täytyy katsoa viikko tai pari mihin suuntaan tämä tästä menee. 

Ap 

Ap, kertomasi perusteella kuulostaa erittäin paljon mahdolliselta, että sinulla todella saattaa olla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hallitsematon pelaaminen on tavallinen oire, samoin kuvailemasi levottomuus ja ahdistus.

Sairaudentunnottomuus on pitkälle ehtineessä maniassa yksi erittäin tavallinen piirre. Alkaa tuntua, että kaikki muut ympärillä ovat hyvää (tai pahaa) tarkoittavia pönttöjä, ja itse on ainoa joka on elämänsä kunnossa. Jos mietit itsekin mistä on kyse, ystävällisesti neuvoisin sinua menemään päivystykseen jo tänään ja kertomaan, että kärsit mahdollisesti maniaoireista. Et joudu osastolle, jos menet sinne vapaaehtoisesti ja yhteistyöhaluisena, älä sitä pelkää. Siellä on muutenkin paikat täynnä. Olisi kuitenkin sinun itsesi kannalta ihan parasta saada tästä kaikesta kiinni ennen kuin tulee se loppurysähdys, mikä manian kyseessä ollessa aina tulee. Tiedät miltä tuntuu, kun asiat ovat solmussa ja kaikki näyttää synkältä, pelasta itsesi.

Tsemppiä, elämä on hyvää ja onnea kaikelle hyvälle mitä olet aloittanut. Kaiken ei tarvitse kaatua enää kertaakaan. Minulla on monta ystävää, joilla on tuo diagnoosi, ja he elävät hyvää elämää kun hoitotasapaino on kunnossa. Useimmat tuttavat eivät tiedä lainkaan, että heillä se on, me hyvät ystävät vain.

Jätä pois alkoholi ja kofeiini, jos on. Ehkä olet haaveileva ihmistyyppi ja ajatteleva. Joustavampi työ vähentäisi stressiä ja voisit ajatella, muttei tietenkään stressaten liikaa. Listalla NYT voisi olla pääasiassa lähempänä toteutettavissa olevat, ettei liian kaukaiset, eli realismi. Kaukaisemmat laatikkoon. Ja mitä todella haluat ja mitä et. Nuorena varsinkin on tyypillistä että on mahtipontisia ajatuksia, mutta myöhemmin tajuaa mikä on järkevää ja muihin taas ei kuluta aikaansa. Jos on erotraumoja ne voi käsitellä tai muuta, päästää irti. Onko työpaikallasi jotain epämiellyttävää tai liikaa hommia.

Vierailija kirjoitti:

Ap, kertomasi perusteella kuulostaa erittäin paljon mahdolliselta, että sinulla todella saattaa olla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hallitsematon pelaaminen on tavallinen oire, samoin kuvailemasi levottomuus ja ahdistus.

Sairaudentunnottomuus on pitkälle ehtineessä maniassa yksi erittäin tavallinen piirre. Alkaa tuntua, että kaikki muut ympärillä ovat hyvää (tai pahaa) tarkoittavia pönttöjä, ja itse on ainoa joka on elämänsä kunnossa. Jos mietit itsekin mistä on kyse, ystävällisesti neuvoisin sinua menemään päivystykseen jo tänään ja kertomaan, että kärsit mahdollisesti maniaoireista. Et joudu osastolle, jos menet sinne vapaaehtoisesti ja yhteistyöhaluisena, älä sitä pelkää. Siellä on muutenkin paikat täynnä. Olisi kuitenkin sinun itsesi kannalta ihan parasta saada tästä kaikesta kiinni ennen kuin tulee se loppurysähdys, mikä manian kyseessä ollessa aina tulee. Tiedät miltä tuntuu, kun asiat ovat solmussa ja kaikki näyttää synkältä, pelasta itsesi.

Tsemppiä, elämä on hyvää ja onnea kaikelle hyvälle mitä olet aloittanut. Kaiken ei tarvitse kaatua enää kertaakaan. Minulla on monta ystävää, joilla on tuo diagnoosi, ja he elävät hyvää elämää kun hoitotasapaino on kunnossa. Useimmat tuttavat eivät tiedä lainkaan, että heillä se on, me hyvät ystävät vain.

En minä oikeasti usko, että minulla on kaksisuuntaista. 

Olen nuori, joskus impulssiivisempi mutta vuosien saatossa olen paljonkin rauhoittunut. Osaan järkeistää asioita ja olla kärsivällisempi. Kun pohdin, keksin lukuisia muita syitä mistä tämä voi johtua. 

Stressi opiskelusta, parisuhteen päättyminen, rahaan liittyvät huolet ja tulevaisuuden huolet ylipäätänsä, tämä elämänmuutos syömisen suhteen. Paljon on asioita, jotka saavat virittäytymään. Voin masentuakin mutta en jaksa enää, olin kaksi vuotta aika maassa johtuen silloisesta parisuhteesta. Nyt kun olen omillani niin yritän parantaa elämäni suuntaa, toki samalla tuolla takaraivossa jatkuvasti käsittelen ja yöt jos nukun, näen painajaisia. Tämä on kokonaisvaltaisempaa mielestäni kuin se, että asetan itselleni mt-diagnoosin ja menen päivystykseen, siksi, että olen vain kuormittuneessa tilanteessa, joka sitten näyttäytyy erilaisin tavoin.

Ap

Maniat päällä. Bipoon on kait jotain lääkkeitä.

Kirjoita kaikki ajatukset paperille ennen nukkumaanmenoa. Auttaa ainakin itselläni, jos on jotain mitä pitäisi muistaa tms. aamulla. Muuten nuo asiat jäävät pyörimään mieleen.

Minulla on ahdistushäiriö ja koen samanlaisia oireita. Yrität kontrolloida elämää pitääksesi itsesi turvassa? (listat, ruokavaliot, ideat jne)

Huomaan kyllä pyöritteleväni jatkuvasti päässäni tätä asiaa nyt kun tämä on tuotu ketjussa esille.

Tavallaan pidän mahdollisena ja sitten yritänkin samana hetkenä lakaista koko mahdollisen riskin "maton alle". Kuten varmaan kommenttini kertovat. 

Täytyy kai olla rehellinen mutta siitä huolimatta en mene päivystykseen. 

Olen kuullut huhua usein, että äidilläni olisi bipo. Ollut osastolla useita kertoja ymmärtääkseni, viimeisin silloin kun olin vauva tai taaperoikäinen. Hänellä ollut paljon ongelmia suhteiden, alkoholin (on alkoholisti) ja talouden kanssa. Siis runsaasti mutta rauhoittunut ilmeisesti viime vuosina.  Olen useita hämmentäviä kausia katsellut sivusta. Milloin on tekemässä sen viimeisimmän asian masennuksessaan ja puhuu enkeleistä, milloin on sellainen vauhti päällä, että rahat kuluvat eikä huolta huomisesta. 

Itse kuvittelen kai, että osaisin hallita nämä kaudet paremmin. Ainakin peitellä koska en puhu etenkään läheisilleni ja muutenkin haluan viettää aikaa itsekseni paljon. 

Olen tosiaan pomppinut elämässäni pitkään masennuskausien ja parempien kausien väliä. Yleensä vuodenvaihteessa tämä alkaa, siis, että "Nyt otan itseäni niskasta kiinni!" ja siitä lähtee. 

Yleensä nämä sitten päättyvät railakkaaseen elämään, epämääräisiin suhteisiin, pahimmillaan useisiin muuttoihin (kaupungista toiseen) ja työpaikkojen vaihdoksiin. Olen muuttanut elämääni säännöllisin väliajoin useaan ja taas useaan kertaan. Montahan kertaa olen muuttanut esimerkiksi viiden vuoden sisään? Hmph,.. 6-7 kertaa ja kaupunkeja ollut neljä. 

Oikeasti minusta tuntuu, että pakenen jotain (traumaattinen lapsuus). Kukaan läheinen ei oikeastaan ole ottanut asiaa esille biposta, sillä olen osannut niin hyvin selittää vaihtuvat maisemat ja elämäntilanteen niin itselleni kuin muillekin. En oikeastaan tiedä yhtään mitä tämä kaikki on, olenko vain persoonana tällainen ja nuoruuttani halunnut löytää ratkaisuja eri tilanteissa, tekemällä kaikenlaista typerääkin. 

Tulikin mieleen, että eiliset yölliset ajatukset pyörivät monenlaisissa jutuissa, asiat hyppivät siitä työpaikasta omaan firmaan, katsoin mitä kaikenlaisia kursseja täytyy mennä läpi, jotta haaveeni toteutuvat. Lisäksi tein säästösuunnitelmia ja myöskin etsin netistä uutta asuntoa. En siis sillä, että nyt muuttaisin vaan katselin ja ideoin vain mitä kaupungista löytyy. 

Kyllä minä itsekin tiedän miltä tämä kuulostaa mutta edelleen toistelen tuota muttaa.. 

Ehkä olen sairaudentunnoton.

Ap

Tuo viimeinen tekstisi vahvisti ajatustani. Sulla on bipo. On vahvasti perinnöllinen. Bipojakin on niin monenlaisia ja -asteisia.

Koita päästä tutkimuksiia. Oikeanlainen lääkitys helpottaa elämääsi suunnattomasti. Ystävälläni todettiin bipo vasta nelikymppisenä vaikka selkeitä piirteirä oli jo reilu parikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa bipolaariselta mielialahäiriöltä.

Tämä. Ajoittaisuus tosiaan viittaisi myös tähän. Maniavaihe menossa.

Hypomaniaa. Maniassa ei todellisuudentaju enää toimi ja kaikki toteutetaan saman tien.