Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voiko julkiselta puolelta saada terapiaa/ keskusteluapua?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saa mutta on hidasta, joka paikkaan on pitkät jonot.
Sukulaisen 16 v. lapsi voi huonosti ja yrittivät saada keskusteluapua julkiselta puolelta, ensimmäinen vapaa aika oli kuuden kuukauden päässä.
Eikö se kolmen kuukauden hoitotakuu pädekään näihin psyk.keskusteluihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen henkihieverissä. Ihan järkyttävä olo.
Pitäisi lähteä ulos.
Pelkään että saan itkukohtauksen kaupungilla.
Ihan oikeasti? No, sun kannattaisi hakeutua päivystyspolille, ja yrittää saada sieltä lähete psyk.päivystykseen tai sairaalaan. Toimisiko sitä kautta avun saanti?
En tiedä ikääsi, mutta on olemassa myös auttavia puhelimia, joihin voi ottaa yhteyttä, puhelut tietysti maksavat sen tavallisen operaattorin perimän maksun... Näistä auttavilla puhelimilla ei kuitenkaan taida olla mahdollisuutta nopeuttaa sitä avopuolen kontaktin syntyä.
Soitin eilen kriisilinjalle, yritän olla etten nyt vielä soittaisi.
Eikö mistään saa tukihenkilöä?
Vierailija kirjoitti:
Soitin eilen kriisilinjalle, yritän olla etten nyt vielä soittaisi.
Eikö mistään saa tukihenkilöä?
Tukihenkilö. No, sellainen saattaa löytyä esim. sen avopsykiatrian sossuista tai sairaanhoitajista, ja tämän luona olis sitte kontrollikäyntejä.
Onko mitään vertaistukiryhmää olemassa paikkakunnallasi? Tätäkin voisi kyllä tk-puoli sulle selvittää. Joihinkin niistä taitaa kyllä päästä vain tk:n suosituksella.
Terveellä ihmisellä ei ole toistuvaa pakottavaa tarvetta avautua asioistaan vieraalle ihmiselle, ja keskusteluapu on ensisijainen ja keskeinen osa mielenterveyshoitoa sekä psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisyä. Sinä tiedät tilanteesi paremmin kuin kukaan muu ja sinulla on suomen kansalaisena ja veronmaksajana oikeus saada hoitoa julkiselta puolelta.
Psyykkisesti oireileva ihminen usein nolostelee ja vähättelee omaa tilannettaan ("muilla on paljon pahemmin asiat", "kyllä tämä tästä varmaan", "en nyt halua olla vaivaksi"). Mutta kannattaa ehdottomasti kuunnella itseään ja ottaa oma paha olo vakavasti. Jos kädessäsi olisi vaikka outo kutiseva ihottuma, varmasti selvittäisit ja hoitaisit asian, ja tuskin ajattelisit että "no papalta amputoitiin koko käsi sodassa" tai "eihän se nyt vaivaa kuin öisin".
Se että mielenterveyspuoli on yleisesti ottaen alirahoitettu ei tarkoita ettet hoitoa ansaitse tai tarvitse tai ettei sitä ole lainkaan saatavillasi.
Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saa mutta on hidasta, joka paikkaan on pitkät jonot.
Sukulaisen 16 v. lapsi voi huonosti ja yrittivät saada keskusteluapua julkiselta puolelta, ensimmäinen vapaa aika oli kuuden kuukauden päässä.Eikö se kolmen kuukauden hoitotakuu pädekään näihin psyk.keskusteluihin?
Mielenterveysasioissa ei ole mitään takuita. Vaikka mikä olisi, niin eteenpäin ei pääse kuin sotilaan lailla taistelemalla.
Kyllä niitä vielä 20 vuotta sitten sai mutta nyt on varmaan kiristetty kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta kovissakaan henkisissä tuskissa ei saa julkiselta mitään apua. Minulla on tällainen kaveri, jonka ongelmat ovat valtavia. Mutta terapiaan ei pääse.
Toisaalta taas julkisen puolen tukkivat nämä juttuseuraa kaipaavat nuoret naiset, joilla on muotia, että haetaan ammattiapua.
Tai toiset tukkijat ovat ne, jotka tarvitsisivat ihan muuta apua, mutta kun sitä ei anneta, niin ohjataan mielenterveyspuolelle. Itselläni oli vauva, joka parkui yötä päivää ja nukkui vain hyvin lyhyissä pätkissä. Sen sijaan, että vauvaa olisi tutkittu, että mistä huuto johtuu, niin minut passitettiin mielenterveystoimistoon. Ja sieltä en todellakaan saanut mitään apua, kun vika ei ollut minussa. Vauvaa kuskattiin sitten itse yksityiselle lääkäriin, mutta vikaa ei löytynyt. Nyt lapsi on jo lukiolainen ja selvästi refluksioireinen. Sitä se varmasti oli vauvanakin, mutta itse en sitä tunnistanut, kun ei oksennellut. Ja sitä oikeaa apua ei aikanaan saatu. Muistan itsekin sanoneeni mielenterveystoimistossa, että olen siellä viemässä paikan joltain, joka sitä oikeasti tarvitsee. Minut vaiennettiin vain sanomalla, että minulla on ihan yhtälainen oikeus olla siellä. Se oli kamalaa ja täysin turhaa. Aivan varmasti tapahtuu vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut tk-lääkäri laittoi ensin keskustelemaan tk:n psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, siellä aikani kävin, mutta kun ei ongelman ratkenneet, niin laittoi lähetteen psykiatrian polille.
Nuokin on paikkukuntakohtaisia, mistä sitä apua haetaan, joissain paikoissa on mielenterveystoimisto, jonne voi ihan suoraan ottaa yhteyttä.
Ei mielenterveystoimistoja ole enää.
ONPAS!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä vielä 20 vuotta sitten sai mutta nyt on varmaan kiristetty kaikessa.
Ei todellakaan saanut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut tk-lääkäri laittoi ensin keskustelemaan tk:n psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, siellä aikani kävin, mutta kun ei ongelman ratkenneet, niin laittoi lähetteen psykiatrian polille.
Nuokin on paikkukuntakohtaisia, mistä sitä apua haetaan, joissain paikoissa on mielenterveystoimisto, jonne voi ihan suoraan ottaa yhteyttä.
Ei mielenterveystoimistoja ole enää.
ONPAS!
Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut tk-lääkäri laittoi ensin keskustelemaan tk:n psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, siellä aikani kävin, mutta kun ei ongelman ratkenneet, niin laittoi lähetteen psykiatrian polille.
Nuokin on paikkukuntakohtaisia, mistä sitä apua haetaan, joissain paikoissa on mielenterveystoimisto, jonne voi ihan suoraan ottaa yhteyttä.
Ei mielenterveystoimistoja ole enää.
ONPAS!
Ei ole.
ONPAS!
Alue: Aihe vapaa
Olen henkihieverissä. Ihan järkyttävä olo.
Pitäisi lähteä ulos.
Pelkään että saan itkukohtauksen kaupungilla.