Kiinteistövero tuplaantuu =D

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa on muilta pois? Eihän se omistaja ole voinut tietää, mitä ympärille rakennetaan ja mitä määrätään hänen maalleen, joten minusta asia on päinvastoin. Jokainen voi hankkia maata niin paljon kuin tahtoo ja kaavoitus pitää poistaa kokonaan. Silloin kaikki maa on samanarvoista.

[/quote]

Siten, että muut eivät voi asua, hengailla tai harjoittaa liiketoimintaa siinä.

Riippumatta kaavoituksesta Lapin jänkhät eivät ole samanarvoisia kuin Helsingin keskusta, koska Helsinkiin yhteiskunta on tehnyt ympärille kaupungin ja jänkhälle ei.

[/quote]

En ymmärrä logiikkaasi. Sinusta siis verotus perustuu siihen, että maksat veroa siitä, mikä muilta on kiellettyä, vaikka se ei olisi sinulle itsellesikään sallittua?

Helsinkiin yhteiskunta ei ole tehnyt ympärille (minkä?) kaupunkia vaan aikanaan Ruotsin kuningas päätti, että tuohon tulee kaupunki. Suurin osa kaupunkia tehtiin ilman mitään yhteiskunnan määräysvaltaa tai suunnittelua yksityisten toimesta.

[/quote]

Ensinnäkin voidaan varmaan lähteä siitä, että veroja on kerättävä jostain. Mielestäni transaktiot (ml. niiden kiinteistöjen kauppa) on huono paikka verottaa, sillä se vähentää taloudellista aktiviteettia (esim. palveluiden kauppa) ja estää resurssien kohdentumisen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos henkilö A haluaisi myydä asian X henkilölle B, mutta välissä oleva vero estää tämän, niin kansantalouden kohdalla on selvää, että resurssit eivät päässeet kohdistumaan sinne, missä niiden kokonaishyöty on isompi. B olisi nimittäin kokenut suuremman hyödyn kuin A, koska muuten kauppaa ei olisi harkittu.

Erityisen hyvä paikka verotukselle on luonnonvarojen (ml. tontit) hallinta. Ensinnäkään keskustatonttien verottaminen ei vähennä taloudellista aktiviteettia, koska yhtään transaktiota ei jää tekemättä sen takia. Toiseksi verotus varmistaa sen, että tontit menevät arvokkaimpaan mahdolliseen käyttöön yhteiskunnan näkökulmasta, kun tontin haltijaksi tulee taho, jonka kokema rahallinen tai muu hyöty ylittää veron. Kolmanneksi verotuksella on syytä tuoda asianomaisten maksettavaksi yhteiskunnan muiden osapuolten kokemat haitat. Samalla tavalla kuin esimerkiksi saastuttamisen kustannukset on tuotava tuottajan kustannukseksi, niin myös haitta siitä, että muut eivät saa hyödyntää uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten maata, öljyä, timanttia tai kobolttia, on oltava hallinnoijan maksettavana. Käypään arvoon perustuva verotus takaa, että näiden (minun mielestäni) ihmiskunnan yhteisten resurssien hyöty tulee osittain kaikille, mutta silti niiden aktiivinen hyödyntäjä ihan oikein kuittaa parhaan tuoton.

Yhteiskunnalla en tarkoittanut pelkästään valtiollisia tai kunnallisia elimiä, vaan kaikkia meitä ihmisiä. Jos henkilö on jostain syystä saanut tontin sata vuotta ennen kuin me olimme edes syntyneet ja nauttinut uusiutumattoman luonnonvaran muiden tuottamasta arvonnoususta tekemättä itse mitään tai jalostamatta omistustaan mitenkään, niin eikö tämä olisi aika reilu paikka verottaa?

[/quote]

Ei, tämä ei ole reilu paikka verottaa, koska kaikilla muilla on ollut mahdollisuus silloin sata vuotta sitten se tontti hankkia omistukseensa ja siten taata sille se käyttöoikeus, joka on osalle yhteiskuntaa paras mahdollinen.

Sinun mallisi on sosialisointia, joka perustuu sille, että verotetaan niitä, jotka säilyttävät, mutta jätetään verottamatta niitä, jotka tuhlaavat. Yhteiskunta ei ole sen parempi maanomistaja kuin yksityinenkään, yhteiskunnan tarve ei yksilön kannalta ole sen parempi kuin oman pienyhteisön tarve. Ei ole yksilön vika, että hän omistaa Helsingissä tontin, jolle ei halua rakennuksia, vaikka verotulojen takia olisi mukava saada luontoarvoiltaan ainutkertaiselle tontille kerrostalo.

Kaavoitus toimii yleensä niin, että yksityinen maa kaavoitetaan arvottomaksi viheralueeksi, mutta kun kunta lunastaa maan, tulee siitä samantien rakentamiseen soveltuja alue.

[/quote]

Ei meillä kummallakaan ollut mahdollisuutta hankkia tonttia sata vuotta sitten, kun emme me eläneet silloin.  Sen sijaan meillä on mahdollisuus perustaa uusi Kone tai Nokia, joten esimerkiksi niiden omistus ei ole muilta pois.

Yhteiskunta ei tarkoita valtiota tai kuntaa, vaan meitä kaikkia ihmisiä ja meidän muodostamaamme yhteisöä. Sosialisoinnin kanssa mallillani ei ole mitään tekemistä, koska yksityisomistusta ei mitenkään rajata, vaan itse asiassa siihen kannustetaan. Pointti on vain siinä, että maa menee sinne, jossa haltija pystyy saamaan sille parhaan arvon.

Silloin kun puhutaan uusiutumattomista luonnonvaroista, niin yhteiskunnan tarve mielestäni on suurempi kuin oman pienyhteisön. Omistaa saa ja omistustaan saa jalostaa tai olla jalostamatta, vaikka sitten pitämällä tonttia tyhjillään. Mutta siitä pitää maksaa asiaankuuluva vero, sillä ainakin minun mielestäni luonnonvaroista saatavan ansiottoman hyödyn pitäisi ainakin osittain kuulua kaikille.

[/quote]

Jokainen Kone ja Nokia on pois siltä, joka ei ole perustanut Konetta tai Nokiaa, koska sinun mallissasi minun omistamani maaläntti on pois sinulta. Vähän logiikkaa, kiitos!

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa on muilta pois? Eihän se omistaja ole voinut tietää, mitä ympärille rakennetaan ja mitä määrätään hänen maalleen, joten minusta asia on päinvastoin. Jokainen voi hankkia maata niin paljon kuin tahtoo ja kaavoitus pitää poistaa kokonaan. Silloin kaikki maa on samanarvoista.

[/quote]

Siten, että muut eivät voi asua, hengailla tai harjoittaa liiketoimintaa siinä.

Riippumatta kaavoituksesta Lapin jänkhät eivät ole samanarvoisia kuin Helsingin keskusta, koska Helsinkiin yhteiskunta on tehnyt ympärille kaupungin ja jänkhälle ei.

[/quote]

En ymmärrä logiikkaasi. Sinusta siis verotus perustuu siihen, että maksat veroa siitä, mikä muilta on kiellettyä, vaikka se ei olisi sinulle itsellesikään sallittua?

Helsinkiin yhteiskunta ei ole tehnyt ympärille (minkä?) kaupunkia vaan aikanaan Ruotsin kuningas päätti, että tuohon tulee kaupunki. Suurin osa kaupunkia tehtiin ilman mitään yhteiskunnan määräysvaltaa tai suunnittelua yksityisten toimesta.

[/quote]

Ensinnäkin voidaan varmaan lähteä siitä, että veroja on kerättävä jostain. Mielestäni transaktiot (ml. niiden kiinteistöjen kauppa) on huono paikka verottaa, sillä se vähentää taloudellista aktiviteettia (esim. palveluiden kauppa) ja estää resurssien kohdentumisen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos henkilö A haluaisi myydä asian X henkilölle B, mutta välissä oleva vero estää tämän, niin kansantalouden kohdalla on selvää, että resurssit eivät päässeet kohdistumaan sinne, missä niiden kokonaishyöty on isompi. B olisi nimittäin kokenut suuremman hyödyn kuin A, koska muuten kauppaa ei olisi harkittu.

Erityisen hyvä paikka verotukselle on luonnonvarojen (ml. tontit) hallinta. Ensinnäkään keskustatonttien verottaminen ei vähennä taloudellista aktiviteettia, koska yhtään transaktiota ei jää tekemättä sen takia. Toiseksi verotus varmistaa sen, että tontit menevät arvokkaimpaan mahdolliseen käyttöön yhteiskunnan näkökulmasta, kun tontin haltijaksi tulee taho, jonka kokema rahallinen tai muu hyöty ylittää veron. Kolmanneksi verotuksella on syytä tuoda asianomaisten maksettavaksi yhteiskunnan muiden osapuolten kokemat haitat. Samalla tavalla kuin esimerkiksi saastuttamisen kustannukset on tuotava tuottajan kustannukseksi, niin myös haitta siitä, että muut eivät saa hyödyntää uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten maata, öljyä, timanttia tai kobolttia, on oltava hallinnoijan maksettavana. Käypään arvoon perustuva verotus takaa, että näiden (minun mielestäni) ihmiskunnan yhteisten resurssien hyöty tulee osittain kaikille, mutta silti niiden aktiivinen hyödyntäjä ihan oikein kuittaa parhaan tuoton.

Yhteiskunnalla en tarkoittanut pelkästään valtiollisia tai kunnallisia elimiä, vaan kaikkia meitä ihmisiä. Jos henkilö on jostain syystä saanut tontin sata vuotta ennen kuin me olimme edes syntyneet ja nauttinut uusiutumattoman luonnonvaran muiden tuottamasta arvonnoususta tekemättä itse mitään tai jalostamatta omistustaan mitenkään, niin eikö tämä olisi aika reilu paikka verottaa?

[/quote]

Ei, tämä ei ole reilu paikka verottaa, koska kaikilla muilla on ollut mahdollisuus silloin sata vuotta sitten se tontti hankkia omistukseensa ja siten taata sille se käyttöoikeus, joka on osalle yhteiskuntaa paras mahdollinen.

Sinun mallisi on sosialisointia, joka perustuu sille, että verotetaan niitä, jotka säilyttävät, mutta jätetään verottamatta niitä, jotka tuhlaavat. Yhteiskunta ei ole sen parempi maanomistaja kuin yksityinenkään, yhteiskunnan tarve ei yksilön kannalta ole sen parempi kuin oman pienyhteisön tarve. Ei ole yksilön vika, että hän omistaa Helsingissä tontin, jolle ei halua rakennuksia, vaikka verotulojen takia olisi mukava saada luontoarvoiltaan ainutkertaiselle tontille kerrostalo.

Kaavoitus toimii yleensä niin, että yksityinen maa kaavoitetaan arvottomaksi viheralueeksi, mutta kun kunta lunastaa maan, tulee siitä samantien rakentamiseen soveltuja alue.

[/quote]

Ei meillä kummallakaan ollut mahdollisuutta hankkia tonttia sata vuotta sitten, kun emme me eläneet silloin.  Sen sijaan meillä on mahdollisuus perustaa uusi Kone tai Nokia, joten esimerkiksi niiden omistus ei ole muilta pois.

Yhteiskunta ei tarkoita valtiota tai kuntaa, vaan meitä kaikkia ihmisiä ja meidän muodostamaamme yhteisöä. Sosialisoinnin kanssa mallillani ei ole mitään tekemistä, koska yksityisomistusta ei mitenkään rajata, vaan itse asiassa siihen kannustetaan. Pointti on vain siinä, että maa menee sinne, jossa haltija pystyy saamaan sille parhaan arvon.

Silloin kun puhutaan uusiutumattomista luonnonvaroista, niin yhteiskunnan tarve mielestäni on suurempi kuin oman pienyhteisön. Omistaa saa ja omistustaan saa jalostaa tai olla jalostamatta, vaikka sitten pitämällä tonttia tyhjillään. Mutta siitä pitää maksaa asiaankuuluva vero, sillä ainakin minun mielestäni luonnonvaroista saatavan ansiottoman hyödyn pitäisi ainakin osittain kuulua kaikille.

[/quote]

Jokainen Kone ja Nokia on pois siltä, joka ei ole perustanut Konetta tai Nokiaa, koska sinun mallissasi minun omistamani maaläntti on pois sinulta. Vähän logiikkaa, kiitos!

[/quote]

Maata, kultaa, öljyä, nikkelia ynnä muuta ei maailmaan enää lisää tule. Kehittyvässä ja kansoittuvassa maailmassa ensimmäisenä paikalla ollut omistaja saa kaiken hyödyn itselleen ilman mitään panosta vastineeksi. Tarvitsee vain olla ja odottaa, eikä sellaiseen kannata kannustaa. Loogisena ihmisenä varmaan ymmärrätkin, mitä tapahtuu, kun kysyntä kasvaa ja tarjonta ei.

Nokia ja Kone eivät ole muuta kuin ihmisen luomia rakennelmia, brändi, tietotaitoa ja vähän koneita. Niiden arvonnousu ei myöskään perustu siihen, että ne vain ovat, vaan niitä pitää aktiivisesti kehittää ja luoda arvoa muille. Jos Kone yrittää nostaa hintoja ilman vastineeksi saatavaa lisäarvoa, niin muut yritykset tulevat ja korjaavat potin. Ja jos se ei riitä, niin ennen pitkää joku perustaa uuden hissifirman ja alkaa kaapata markkinoita. Sekä omistajat että ihmiskunta saavat kohtuullisesti hyötyä.

Ajatusleikkinä voit miettiä, haluaisitko itse saada omistukseesi heti tänään vaikkapa kaikki Suomen pohjavedet vai kaikki Suomen rakennusfirmat. Miksi?