Kiinteistövero tuplaantuu =D

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

Miksiköhän metsätalousmaa on vapautettu kiinteistöverosta mutta jos asut jossain niin maapohja on verotettua?

[/quote]

Koska eivät ole kiinteistöjä? Harva nyt metsässä asuu. Jos tulisi kiinteistövero tmetsälle niin tarkoittaisi välittömästi esimerkiksi jokamiesoikeuden poistumista.

[/quote]Onhan ne kiinteistöjä. Kaikki mikä ei ole irtainta omaisuutta on kiinteää omaisuutta

Neneehän kiinteistövero vaikka kesämökiTä, johon tulee kalliit tiemaksut myös. Harmittaa.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa tuottaa vuosittain rahaa, jota voisi verottaa? Myyntitilanteessa maksat veroa ihan varmasti, mutta pelkän omistamisen verottamista kiinteistöverona en ymmärrä ollenkaan.

[/quote]

Verottaminen varmistaisi sen, että maa tulisi siihen käyttöön, jossa se on kaikista arvokkainta. Jos palstalla asuva henkilö ei halua veroa maksaa, niin hän voi myydä palstansa ja ostaja voi laittaa paikalle vaikka hotellin.

Aina kun on kyse rajallisista resursseista, niin yhteiskunnallisesti on todella epäreilua, että ensin paikalle tullut saa hallinnoida niitä kustannuksitta. Tämä siis koskee kaikkia luonnonvaroja, joiden hallinnasta on maksettava käypä korvaus. Vai onko sinusta reilumpaa viedä puolet työtätekevän ihmisen palkasta veroina (mikä lisäksi hidastaa talouden rattaita sietämättömästi)?

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:21"]Ihan samalla tavalla kinteistöveroa maksetaan kerrostaloista jne., ei se pelkkä omakotiasukkaiden riesa ole. Meillä kiinteistövero on 28 000 euroa talosta, jossa on noin 3000 asuinneliötä .  Isoimman asunnon haltija maksaa 108 neliön asunnostaan kiinteistövero-osuutta noin 1000 euroa vuodessa [/quote] No ensi vuonna maksat 56 000 euroa veroa talostasi. Plus vuokratuloista joiden verotus nousee.

[/quote]

Vuokraa voi vielä nostaa, asumitukijärjestelmä on sen verran kattava, että aina löytyy asukkaita ja sossusta loput.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

Miksiköhän metsätalousmaa on vapautettu kiinteistöverosta mutta jos asut jossain niin maapohja on verotettua?

[/quote]

Koska eivät ole kiinteistöjä? Harva nyt metsässä asuu. Jos tulisi kiinteistövero tmetsälle niin tarkoittaisi välittömästi esimerkiksi jokamiesoikeuden poistumista.

[/quote]Miten se sitä tarkoittaisi. Suomessa oli metsävero vuoteen 2006 jos olet noin vuori ettet tiedä tätäkään

[/quote]

Ei metsävero ole mihinkään poistunut mutta nykyisin sitä maksetaan vain myynnistä kun taas ennen maksettiin pinta-alan mukaan. Muutos tuli koska valtio kuvitteli saavansa näin enemmän rahaa. Metsien muuttaminen kiinteistöveron tai jonkin joka vuosi maksettavan veroon piiriin koskettaisi enimmäkseen kaupunkilaisia. Kaupungissa asuvat kun omistavat jo suurimman osan metsistä. Niin olen itsekin kaupungissa asuva metsänomistaja.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa tuottaa vuosittain rahaa, jota voisi verottaa? Myyntitilanteessa maksat veroa ihan varmasti, mutta pelkän omistamisen verottamista kiinteistöverona en ymmärrä ollenkaan.

[/quote]

Verottaminen varmistaisi sen, että maa tulisi siihen käyttöön, jossa se on kaikista arvokkainta. Jos palstalla asuva henkilö ei halua veroa maksaa, niin hän voi myydä palstansa ja ostaja voi laittaa paikalle vaikka hotellin.

Aina kun on kyse rajallisista resursseista, niin yhteiskunnallisesti on todella epäreilua, että ensin paikalle tullut saa hallinnoida niitä kustannuksitta. Tämä siis koskee kaikkia luonnonvaroja, joiden hallinnasta on maksettava käypä korvaus. Vai onko sinusta reilumpaa viedä puolet työtätekevän ihmisen palkasta veroina (mikä lisäksi hidastaa talouden rattaita sietämättömästi)?

[/quote]

Minä taas en ymmärrä sitä, miksi omistaja ei saisi käyttää maataan haluamallaan tavalla, yhteiskunta kun voisi miettiä pari kertaa, mikä se arvokkain käyttötapa on.

Eihän palkkaakaan makseta sen mukaan, mitä saadaan aikaan - miksi maata ei saisi pitää omassa käytössään, vaikka se ei ole rakennusliikkeiden mieleen?

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

Miksiköhän metsätalousmaa on vapautettu kiinteistöverosta mutta jos asut jossain niin maapohja on verotettua?

[/quote]

Koska eivät ole kiinteistöjä? Harva nyt metsässä asuu. Jos tulisi kiinteistövero tmetsälle niin tarkoittaisi välittömästi esimerkiksi jokamiesoikeuden poistumista.

[/quote]Miten se sitä tarkoittaisi. Suomessa oli metsävero vuoteen 2006 jos olet noin vuori ettet tiedä tätäkään

[/quote]

Ei metsävero ole mihinkään poistunut mutta nykyisin sitä maksetaan vain myynnistä kun taas ennen maksettiin pinta-alan mukaan. Muutos tuli koska valtio kuvitteli saavansa näin enemmän rahaa. Metsien muuttaminen kiinteistöveron tai jonkin joka vuosi maksettavan veroon piiriin koskettaisi enimmäkseen kaupunkilaisia. Kaupungissa asuvat kun omistavat jo suurimman osan metsistä. Niin olen itsekin kaupungissa asuva metsänomistaja.

[/quote]Eli et maksa mitään jos et myy puuta. Eli on poistunut.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa tuottaa vuosittain rahaa, jota voisi verottaa? Myyntitilanteessa maksat veroa ihan varmasti, mutta pelkän omistamisen verottamista kiinteistöverona en ymmärrä ollenkaan.

[/quote]

Verottaminen varmistaisi sen, että maa tulisi siihen käyttöön, jossa se on kaikista arvokkainta. Jos palstalla asuva henkilö ei halua veroa maksaa, niin hän voi myydä palstansa ja ostaja voi laittaa paikalle vaikka hotellin.

Aina kun on kyse rajallisista resursseista, niin yhteiskunnallisesti on todella epäreilua, että ensin paikalle tullut saa hallinnoida niitä kustannuksitta. Tämä siis koskee kaikkia luonnonvaroja, joiden hallinnasta on maksettava käypä korvaus. Vai onko sinusta reilumpaa viedä puolet työtätekevän ihmisen palkasta veroina (mikä lisäksi hidastaa talouden rattaita sietämättömästi)?

[/quote]

Minä taas en ymmärrä sitä, miksi omistaja ei saisi käyttää maataan haluamallaan tavalla, yhteiskunta kun voisi miettiä pari kertaa, mikä se arvokkain käyttötapa on.

Eihän palkkaakaan makseta sen mukaan, mitä saadaan aikaan - miksi maata ei saisi pitää omassa käytössään, vaikka se ei ole rakennusliikkeiden mieleen?

[/quote]Saahan sitä pitää mutta se maksaa. Verot kerätään siltä jolla jotain on.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa on muilta pois? Eihän se omistaja ole voinut tietää, mitä ympärille rakennetaan ja mitä määrätään hänen maalleen, joten minusta asia on päinvastoin. Jokainen voi hankkia maata niin paljon kuin tahtoo ja kaavoitus pitää poistaa kokonaan. Silloin kaikki maa on samanarvoista.

[/quote]

Siten, että muut eivät voi asua, hengailla tai harjoittaa liiketoimintaa siinä.

Riippumatta kaavoituksesta Lapin jänkhät eivät ole samanarvoisia kuin Helsingin keskusta, koska Helsinkiin yhteiskunta on tehnyt ympärille kaupungin ja jänkhälle ei.

[/quote]

En ymmärrä logiikkaasi. Sinusta siis verotus perustuu siihen, että maksat veroa siitä, mikä muilta on kiellettyä, vaikka se ei olisi sinulle itsellesikään sallittua?

Helsinkiin yhteiskunta ei ole tehnyt ympärille (minkä?) kaupunkia vaan aikanaan Ruotsin kuningas päätti, että tuohon tulee kaupunki. Suurin osa kaupunkia tehtiin ilman mitään yhteiskunnan määräysvaltaa tai suunnittelua yksityisten toimesta.

[/quote]

Ensinnäkin voidaan varmaan lähteä siitä, että veroja on kerättävä jostain. Mielestäni transaktiot (ml. niiden kiinteistöjen kauppa) on huono paikka verottaa, sillä se vähentää taloudellista aktiviteettia (esim. palveluiden kauppa) ja estää resurssien kohdentumisen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos henkilö A haluaisi myydä asian X henkilölle B, mutta välissä oleva vero estää tämän, niin kansantalouden kohdalla on selvää, että resurssit eivät päässeet kohdistumaan sinne, missä niiden kokonaishyöty on isompi. B olisi nimittäin kokenut suuremman hyödyn kuin A, koska muuten kauppaa ei olisi harkittu.

Erityisen hyvä paikka verotukselle on luonnonvarojen (ml. tontit) hallinta. Ensinnäkään keskustatonttien verottaminen ei vähennä taloudellista aktiviteettia, koska yhtään transaktiota ei jää tekemättä sen takia. Toiseksi verotus varmistaa sen, että tontit menevät arvokkaimpaan mahdolliseen käyttöön yhteiskunnan näkökulmasta, kun tontin haltijaksi tulee taho, jonka kokema rahallinen tai muu hyöty ylittää veron. Kolmanneksi verotuksella on syytä tuoda asianomaisten maksettavaksi yhteiskunnan muiden osapuolten kokemat haitat. Samalla tavalla kuin esimerkiksi saastuttamisen kustannukset on tuotava tuottajan kustannukseksi, niin myös haitta siitä, että muut eivät saa hyödyntää uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten maata, öljyä, timanttia tai kobolttia, on oltava hallinnoijan maksettavana. Käypään arvoon perustuva verotus takaa, että näiden (minun mielestäni) ihmiskunnan yhteisten resurssien hyöty tulee osittain kaikille, mutta silti niiden aktiivinen hyödyntäjä ihan oikein kuittaa parhaan tuoton.

Yhteiskunnalla en tarkoittanut pelkästään valtiollisia tai kunnallisia elimiä, vaan kaikkia meitä ihmisiä. Jos henkilö on jostain syystä saanut tontin sata vuotta ennen kuin me olimme edes syntyneet ja nauttinut uusiutumattoman luonnonvaran muiden tuottamasta arvonnoususta tekemättä itse mitään tai jalostamatta omistustaan mitenkään, niin eikö tämä olisi aika reilu paikka verottaa?

Eikö kiinteistö vero ole noussut muutamassa vuodessa jo ihan helvetin paljon?
täytyykö vuokra tontista maksaa veroa vai sisältyykö vuokraan?

Meidän pienessä taloyhtiössä kiinteistövero on suurin yksittäinen kuluerä, noin puolet vastikkeesta menee siihen. Great. :/

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa on muilta pois? Eihän se omistaja ole voinut tietää, mitä ympärille rakennetaan ja mitä määrätään hänen maalleen, joten minusta asia on päinvastoin. Jokainen voi hankkia maata niin paljon kuin tahtoo ja kaavoitus pitää poistaa kokonaan. Silloin kaikki maa on samanarvoista.

[/quote]

Siten, että muut eivät voi asua, hengailla tai harjoittaa liiketoimintaa siinä.

Riippumatta kaavoituksesta Lapin jänkhät eivät ole samanarvoisia kuin Helsingin keskusta, koska Helsinkiin yhteiskunta on tehnyt ympärille kaupungin ja jänkhälle ei.

[/quote]

En ymmärrä logiikkaasi. Sinusta siis verotus perustuu siihen, että maksat veroa siitä, mikä muilta on kiellettyä, vaikka se ei olisi sinulle itsellesikään sallittua?

Helsinkiin yhteiskunta ei ole tehnyt ympärille (minkä?) kaupunkia vaan aikanaan Ruotsin kuningas päätti, että tuohon tulee kaupunki. Suurin osa kaupunkia tehtiin ilman mitään yhteiskunnan määräysvaltaa tai suunnittelua yksityisten toimesta.

[/quote]

Ensinnäkin voidaan varmaan lähteä siitä, että veroja on kerättävä jostain. Mielestäni transaktiot (ml. niiden kiinteistöjen kauppa) on huono paikka verottaa, sillä se vähentää taloudellista aktiviteettia (esim. palveluiden kauppa) ja estää resurssien kohdentumisen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos henkilö A haluaisi myydä asian X henkilölle B, mutta välissä oleva vero estää tämän, niin kansantalouden kohdalla on selvää, että resurssit eivät päässeet kohdistumaan sinne, missä niiden kokonaishyöty on isompi. B olisi nimittäin kokenut suuremman hyödyn kuin A, koska muuten kauppaa ei olisi harkittu.

Erityisen hyvä paikka verotukselle on luonnonvarojen (ml. tontit) hallinta. Ensinnäkään keskustatonttien verottaminen ei vähennä taloudellista aktiviteettia, koska yhtään transaktiota ei jää tekemättä sen takia. Toiseksi verotus varmistaa sen, että tontit menevät arvokkaimpaan mahdolliseen käyttöön yhteiskunnan näkökulmasta, kun tontin haltijaksi tulee taho, jonka kokema rahallinen tai muu hyöty ylittää veron. Kolmanneksi verotuksella on syytä tuoda asianomaisten maksettavaksi yhteiskunnan muiden osapuolten kokemat haitat. Samalla tavalla kuin esimerkiksi saastuttamisen kustannukset on tuotava tuottajan kustannukseksi, niin myös haitta siitä, että muut eivät saa hyödyntää uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten maata, öljyä, timanttia tai kobolttia, on oltava hallinnoijan maksettavana. Käypään arvoon perustuva verotus takaa, että näiden (minun mielestäni) ihmiskunnan yhteisten resurssien hyöty tulee osittain kaikille, mutta silti niiden aktiivinen hyödyntäjä ihan oikein kuittaa parhaan tuoton.

Yhteiskunnalla en tarkoittanut pelkästään valtiollisia tai kunnallisia elimiä, vaan kaikkia meitä ihmisiä. Jos henkilö on jostain syystä saanut tontin sata vuotta ennen kuin me olimme edes syntyneet ja nauttinut uusiutumattoman luonnonvaran muiden tuottamasta arvonnoususta tekemättä itse mitään tai jalostamatta omistustaan mitenkään, niin eikö tämä olisi aika reilu paikka verottaa?

[/quote]

Ei, tämä ei ole reilu paikka verottaa, koska kaikilla muilla on ollut mahdollisuus silloin sata vuotta sitten se tontti hankkia omistukseensa ja siten taata sille se käyttöoikeus, joka on osalle yhteiskuntaa paras mahdollinen.

Sinun mallisi on sosialisointia, joka perustuu sille, että verotetaan niitä, jotka säilyttävät, mutta jätetään verottamatta niitä, jotka tuhlaavat. Yhteiskunta ei ole sen parempi maanomistaja kuin yksityinenkään, yhteiskunnan tarve ei yksilön kannalta ole sen parempi kuin oman pienyhteisön tarve. Ei ole yksilön vika, että hän omistaa Helsingissä tontin, jolle ei halua rakennuksia, vaikka verotulojen takia olisi mukava saada luontoarvoiltaan ainutkertaiselle tontille kerrostalo.

Kaavoitus toimii yleensä niin, että yksityinen maa kaavoitetaan arvottomaksi viheralueeksi, mutta kun kunta lunastaa maan, tulee siitä samantien rakentamiseen soveltuja alue.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:08"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:58"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa tuottaa vuosittain rahaa, jota voisi verottaa? Myyntitilanteessa maksat veroa ihan varmasti, mutta pelkän omistamisen verottamista kiinteistöverona en ymmärrä ollenkaan.

[/quote]

Verottaminen varmistaisi sen, että maa tulisi siihen käyttöön, jossa se on kaikista arvokkainta. Jos palstalla asuva henkilö ei halua veroa maksaa, niin hän voi myydä palstansa ja ostaja voi laittaa paikalle vaikka hotellin.

Aina kun on kyse rajallisista resursseista, niin yhteiskunnallisesti on todella epäreilua, että ensin paikalle tullut saa hallinnoida niitä kustannuksitta. Tämä siis koskee kaikkia luonnonvaroja, joiden hallinnasta on maksettava käypä korvaus. Vai onko sinusta reilumpaa viedä puolet työtätekevän ihmisen palkasta veroina (mikä lisäksi hidastaa talouden rattaita sietämättömästi)?

[/quote]

Minä taas en ymmärrä sitä, miksi omistaja ei saisi käyttää maataan haluamallaan tavalla, yhteiskunta kun voisi miettiä pari kertaa, mikä se arvokkain käyttötapa on.

Eihän palkkaakaan makseta sen mukaan, mitä saadaan aikaan - miksi maata ei saisi pitää omassa käytössään, vaikka se ei ole rakennusliikkeiden mieleen?

[/quote]

Hyviä kysymyksiä. Ymmärtääkseni käsittelin näitä viestissä nro 30.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Nuo kommunistit ovat sitten ihania... :)

Yhteiskunnan pitäisi tulevaisuudessa toimittaa rämeiden omistajille esimerkiksi marjastusaikaan 9 euron työläisiä jotta sato tulisi poimittua ja metsänomistaja saisi maksimihyödyn ja valtio samalla. Työläiset punnittäisiin ennen ja jälkeen päivän etteivät söisi omaisuutta johon heillä ei muuta kuin poimintaoikeus.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

Miksiköhän metsätalousmaa on vapautettu kiinteistöverosta mutta jos asut jossain niin maapohja on verotettua?

[/quote]

Koska eivät ole kiinteistöjä? Harva nyt metsässä asuu. Jos tulisi kiinteistövero tmetsälle niin tarkoittaisi välittömästi esimerkiksi jokamiesoikeuden poistumista.

[/quote]Miten se sitä tarkoittaisi. Suomessa oli metsävero vuoteen 2006 jos olet noin vuori ettet tiedä tätäkään

[/quote]

Ei metsävero ole mihinkään poistunut mutta nykyisin sitä maksetaan vain myynnistä kun taas ennen maksettiin pinta-alan mukaan. Muutos tuli koska valtio kuvitteli saavansa näin enemmän rahaa. Metsien muuttaminen kiinteistöveron tai jonkin joka vuosi maksettavan veroon piiriin koskettaisi enimmäkseen kaupunkilaisia. Kaupungissa asuvat kun omistavat jo suurimman osan metsistä. Niin olen itsekin kaupungissa asuva metsänomistaja.

[/quote]Eli et maksa mitään jos et myy puuta. Eli on poistunut.

[/quote]

Tämä oli verottajan tahto. Katsottiin, että verottamalla myyntiä saadaan parempi tuotto kuin verottamalla kasvua. Harmillisesti samaan aikaan metsänomistajakunta kaupungistui ja nyt puuta myydään harvemmin kuin ennen.

Kiinteistöveron ulottaminen metsään on ongelma, koska silloin metsänomistaja maksaisi veroja mm. marjoista, jotka joku toinen poimii ja myy. Kiinisteövero toisi samalla jokamiehenoikeuden poistamisen, koska nykyisin kukaan ei enää tarvitse elääkseen kulkuoikeutta tai oikeutta tulentekoon. Harrastustoimintaa ei tarvitse tukea.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Miten se maa on muilta pois? Eihän se omistaja ole voinut tietää, mitä ympärille rakennetaan ja mitä määrätään hänen maalleen, joten minusta asia on päinvastoin. Jokainen voi hankkia maata niin paljon kuin tahtoo ja kaavoitus pitää poistaa kokonaan. Silloin kaikki maa on samanarvoista.

[/quote]

Siten, että muut eivät voi asua, hengailla tai harjoittaa liiketoimintaa siinä.

Riippumatta kaavoituksesta Lapin jänkhät eivät ole samanarvoisia kuin Helsingin keskusta, koska Helsinkiin yhteiskunta on tehnyt ympärille kaupungin ja jänkhälle ei.

[/quote]

En ymmärrä logiikkaasi. Sinusta siis verotus perustuu siihen, että maksat veroa siitä, mikä muilta on kiellettyä, vaikka se ei olisi sinulle itsellesikään sallittua?

Helsinkiin yhteiskunta ei ole tehnyt ympärille (minkä?) kaupunkia vaan aikanaan Ruotsin kuningas päätti, että tuohon tulee kaupunki. Suurin osa kaupunkia tehtiin ilman mitään yhteiskunnan määräysvaltaa tai suunnittelua yksityisten toimesta.

[/quote]

Ensinnäkin voidaan varmaan lähteä siitä, että veroja on kerättävä jostain. Mielestäni transaktiot (ml. niiden kiinteistöjen kauppa) on huono paikka verottaa, sillä se vähentää taloudellista aktiviteettia (esim. palveluiden kauppa) ja estää resurssien kohdentumisen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos henkilö A haluaisi myydä asian X henkilölle B, mutta välissä oleva vero estää tämän, niin kansantalouden kohdalla on selvää, että resurssit eivät päässeet kohdistumaan sinne, missä niiden kokonaishyöty on isompi. B olisi nimittäin kokenut suuremman hyödyn kuin A, koska muuten kauppaa ei olisi harkittu.

Erityisen hyvä paikka verotukselle on luonnonvarojen (ml. tontit) hallinta. Ensinnäkään keskustatonttien verottaminen ei vähennä taloudellista aktiviteettia, koska yhtään transaktiota ei jää tekemättä sen takia. Toiseksi verotus varmistaa sen, että tontit menevät arvokkaimpaan mahdolliseen käyttöön yhteiskunnan näkökulmasta, kun tontin haltijaksi tulee taho, jonka kokema rahallinen tai muu hyöty ylittää veron. Kolmanneksi verotuksella on syytä tuoda asianomaisten maksettavaksi yhteiskunnan muiden osapuolten kokemat haitat. Samalla tavalla kuin esimerkiksi saastuttamisen kustannukset on tuotava tuottajan kustannukseksi, niin myös haitta siitä, että muut eivät saa hyödyntää uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten maata, öljyä, timanttia tai kobolttia, on oltava hallinnoijan maksettavana. Käypään arvoon perustuva verotus takaa, että näiden (minun mielestäni) ihmiskunnan yhteisten resurssien hyöty tulee osittain kaikille, mutta silti niiden aktiivinen hyödyntäjä ihan oikein kuittaa parhaan tuoton.

Yhteiskunnalla en tarkoittanut pelkästään valtiollisia tai kunnallisia elimiä, vaan kaikkia meitä ihmisiä. Jos henkilö on jostain syystä saanut tontin sata vuotta ennen kuin me olimme edes syntyneet ja nauttinut uusiutumattoman luonnonvaran muiden tuottamasta arvonnoususta tekemättä itse mitään tai jalostamatta omistustaan mitenkään, niin eikö tämä olisi aika reilu paikka verottaa?

[/quote]

Ei, tämä ei ole reilu paikka verottaa, koska kaikilla muilla on ollut mahdollisuus silloin sata vuotta sitten se tontti hankkia omistukseensa ja siten taata sille se käyttöoikeus, joka on osalle yhteiskuntaa paras mahdollinen.

Sinun mallisi on sosialisointia, joka perustuu sille, että verotetaan niitä, jotka säilyttävät, mutta jätetään verottamatta niitä, jotka tuhlaavat. Yhteiskunta ei ole sen parempi maanomistaja kuin yksityinenkään, yhteiskunnan tarve ei yksilön kannalta ole sen parempi kuin oman pienyhteisön tarve. Ei ole yksilön vika, että hän omistaa Helsingissä tontin, jolle ei halua rakennuksia, vaikka verotulojen takia olisi mukava saada luontoarvoiltaan ainutkertaiselle tontille kerrostalo.

Kaavoitus toimii yleensä niin, että yksityinen maa kaavoitetaan arvottomaksi viheralueeksi, mutta kun kunta lunastaa maan, tulee siitä samantien rakentamiseen soveltuja alue.

[/quote]

Ei meillä kummallakaan ollut mahdollisuutta hankkia tonttia sata vuotta sitten, kun emme me eläneet silloin.  Sen sijaan meillä on mahdollisuus perustaa uusi Kone tai Nokia, joten esimerkiksi niiden omistus ei ole muilta pois.

Yhteiskunta ei tarkoita valtiota tai kuntaa, vaan meitä kaikkia ihmisiä ja meidän muodostamaamme yhteisöä. Sosialisoinnin kanssa mallillani ei ole mitään tekemistä, koska yksityisomistusta ei mitenkään rajata, vaan itse asiassa siihen kannustetaan. Pointti on vain siinä, että maa menee sinne, jossa haltija pystyy saamaan sille parhaan arvon.

Silloin kun puhutaan uusiutumattomista luonnonvaroista, niin yhteiskunnan tarve mielestäni on suurempi kuin oman pienyhteisön. Omistaa saa ja omistustaan saa jalostaa tai olla jalostamatta, vaikka sitten pitämällä tonttia tyhjillään. Mutta siitä pitää maksaa asiaankuuluva vero, sillä ainakin minun mielestäni luonnonvaroista saatavan ansiottoman hyödyn pitäisi ainakin osittain kuulua kaikille.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:23"]

Ihan hyvä alku, mutta verotuksen pitäisi perustua maan arvoon. Hyvällä sijainnilla omistettu maa on muilta pois (toisin kuin esim rakennukset, koneet ja muu pääoma, jota voi tehdä lisää) ja sen arvonnousu on ansiotonta. Ensin tullut on vain istunut tontin päällä ja odottanut, kun yhteiskunta rakentaa palvelut ja infran ympärille.

[/quote]

Nuo kommunistit ovat sitten ihania... :)

[/quote]

Ole hyvä ja perustele, mikä mallissani on kommunismia?

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:28"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 11:42"]

Miksiköhän metsätalousmaa on vapautettu kiinteistöverosta mutta jos asut jossain niin maapohja on verotettua?

[/quote]

Koska eivät ole kiinteistöjä? Harva nyt metsässä asuu. Jos tulisi kiinteistövero tmetsälle niin tarkoittaisi välittömästi esimerkiksi jokamiesoikeuden poistumista.

[/quote]Miten se sitä tarkoittaisi. Suomessa oli metsävero vuoteen 2006 jos olet noin vuori ettet tiedä tätäkään

[/quote]

Ei metsävero ole mihinkään poistunut mutta nykyisin sitä maksetaan vain myynnistä kun taas ennen maksettiin pinta-alan mukaan. Muutos tuli koska valtio kuvitteli saavansa näin enemmän rahaa. Metsien muuttaminen kiinteistöveron tai jonkin joka vuosi maksettavan veroon piiriin koskettaisi enimmäkseen kaupunkilaisia. Kaupungissa asuvat kun omistavat jo suurimman osan metsistä. Niin olen itsekin kaupungissa asuva metsänomistaja.

[/quote]Eli et maksa mitään jos et myy puuta. Eli on poistunut.

[/quote]

Tämä oli verottajan tahto. Katsottiin, että verottamalla myyntiä saadaan parempi tuotto kuin verottamalla kasvua. Harmillisesti samaan aikaan metsänomistajakunta kaupungistui ja nyt puuta myydään harvemmin kuin ennen.

Kiinteistöveron ulottaminen metsään on ongelma, koska silloin metsänomistaja maksaisi veroja mm. marjoista, jotka joku toinen poimii ja myy. Kiinisteövero toisi samalla jokamiehenoikeuden poistamisen, koska nykyisin kukaan ei enää tarvitse elääkseen kulkuoikeutta tai oikeutta tulentekoon. Harrastustoimintaa ei tarvitse tukea.

[/quote]

Kiinteistöveron ulottaminen metsään tarkoittaisi kaksinkertaista verotusta. Ensin siis kiinteistövero ja päälle pääomavero myyntituloista. Vastaavaan tilanteeseen päästään kun omakotitalosta maksetaan vuosikaudet kiinteistöveroa ja sitten kun myyt omakotitalosi, verottaja nappaa 29 % myyntihinnasta pois. Saattaisi hidastaa jonkin verran asuntokauppaa.

Metsää on verotettu metsäpohjaluokitukseen perustuvalla pinta-ala verolla tuonne 90-luvulle saakka. Silloin tuli siirtymäaika jolloin pystyi olemaan jommankumman verotuksen piirissä kunnes pinta-ala verotuksesta luovuttiin kokonaan. Tämä tilanne ja kaavailtu kiinteistövero johtaa tilanteeseen jossa yksi ja sama metsälö on voitu verottaa kolmeen kertaan. Ensin pinta-alan mukaan, sitten kun on sattunut myymään puuta myyntivoittoveron aikaan toisen kerran ja nyt jos metsääsä ei ole enää mitään myytävää pitäisi alkaa maksaa kiinteistöveroa. Kyllä meidän pikku sosialistit osaavat verottamisen.

terveisin metsänomistaja

Hauskaa miten asunto-osakkaat ja vuokralaiset luulevat, ettei kiinteistövero koske heitä. Heillä on suurin piirtein kaikki samat kulut kuin okt:ssakin PLUS älyttömän kallis isännöinti ja huoltoyhtiö. JA uusavuttomat energiaa tuhlaavat asukkaat, jotka täyttävät jätekatoksen sohvillaan ja soittavat sikakalliin huoltomiehen paikalle joka pikkuongelmasta.