Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää perhe-elämää
Dbkdkdkzkidiid
17.01.2022 |
Olen aivan täynnä perhe-elämää.
Vanhin 15 nuorin 8,keksimmäinen 12.
Avioliitto 16v.
Koira ja velkainen omakotitalo.
Rahat loppu joka kuukausi,koska kaikki maksaa ihan hirveesti. Bensa, ruoka, asuminen ja asumisen kustannukset.
Olen iloton ja onneton. Tuntuu ettei perhe arvosta lainkaan minua ja mieskin viikonloppuna avasi äänensä, sanoi että olen lihava ja kulutan ajat puhelimella. Tiedän tämän, ja olenkin passivoitunut, korona-aika o tehnyt elämästä entistäkin tylsempää. Kauppakäynnit maskeissa ja siinä se.
Pelätään että koska se korona tulee meille.
Syksy oli raskas kaikkinensa, oli sairastumisia ym.
Isäni on huonossa kunnossa hoivakodissa, hän on hiipumassa pois. Äidin kanssa ei soitella hirveesti, asuu 400km päässä. Ystäviä ei koronan ja kiireiden takia nää enää, kaikki vapaa-ajan suunnittelu menee korona edellä. Ei uskalla suunnittela mitään koska ei tiedä seuraavia rajoituksia.
Olen itseskellyt viime päivät,tuntuu että voisin oikeesti vaan kuolla
Kommentit (18)
Ap, kuulostat masentuneelta. Oletko harkinnut, että hakeutuisit lääkärille selvittämään, onko siitä kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, nyt lääkäriin! Itsetuhoiset ajatukset ovat hälytysmerkki, jota ei kannata sivuuttaa. Jos pystyt, puhu näistä ajatuksista myös puolisolle.
Kiinnitin huomiota et sanoit velkainen omakotitalo. Mitä jos myisitte sen ja lähtisitte vuokralle? Rahaa jää enemmän ja tulee niitä muutoksiakin 👍
Nyt omaa aikaa. Jos vaan voit lähteä jonnekin niin mielellään niin.
Voisin melkein vannoa että jonkinasteisesta masennuksesta kärsit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIKSI HANKIT : Miksi hankit lapsia ja MIKSI MENIT : Miksi menit naimisiin , ? Kukaan ei sinua täällä Sivistysvaltio Suomessa pakottanut , sinua Naimisiin!! vaan Kaikki tuo on sinun haluamiasi vapaapaa ehtoisia .
Vierailija kirjoitti:
MIKSI HANKIT : Miksi hankit lapsia ja MIKSI MENIT : Miksi menit naimisiin , ? Kukaan ei sinua täällä Sivistysvaltio Suomessa pakottanut , sinua Naimisiin!! vaan Kaikki tuo on sinun haluamiasi vapaapaa ehtoisia .
Hö! Oletko aivan pälli?! Kyllä perhe-elämä saa välillä väsyttää ja kuka puhui, että asiat olis ollu huonosti ap:lla 8 vuotta sitten? Mistä näitä yksinkertaisia ihmisiä oikein tänne tulee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MIKSI HANKIT : Miksi hankit lapsia ja MIKSI MENIT : Miksi menit naimisiin , ? Kukaan ei sinua täällä Sivistysvaltio Suomessa pakottanut , sinua Naimisiin!! vaan Kaikki tuo on sinun haluamiasi vapaapaa ehtoisia .
Lääkkeet!
Itse erosin miehestä joka haukkui lihavaksi. Laihduin sittemin monen monta kiloa. Tosin lapsia ei onneksi ole ja rahaakin on. Lähenkin kohta jumppaamaan taas kun aikaa ja rahaa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai muistat äänestää vihreitä? Bensa kallistuu ja sähkö kans, ruokakin pitää tuoda kohta ulkomailta, maatalous loppuu Suomesta. Maitotilat ja lihakarjan pito ei kannata. Kiitos Vihreet.
Kiitos teille kaikille vastanneille.
Täytyy varata aika työterveyshuoltoon, josko pääsis lääkärille keskustelemaan.
Työkin aika raskasta,projektihomma ja ei ole edennyt suunnitelmien mukaan, koska korona...
En todella ole oma itseni nyt, en ole ikinä ennen ajatellut että voisin vaan kuolla pois.
Jotenkin tämä korona-aika ottaa entisestään koville, kun ei uskalla varata mitään reissuja ym.
Raha on aina loppu, toki olemme halunneet satsata lapsiin(mopokortti,mopo ja eläimiä) ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt teet jotain mukavaa. Kutsut jonkun ystäväsi kylään tai lähdet vaikka kävelylle hänen kanssa, niin ei tarvi koronaakaan pelätä. Tai menet vaikka avantoon perheesi kanssa, luistelemaan ja jätät puhelimen kitiin. Repäiskää jotain erilaista.
Ei mikään ihme että väsyttää, nyt on talvi ja sitä on kestänyt jo kauan, raskas syksy, isän sairaus... kun isäsi kuolee sulle tulee vielä pahempi olo. Sano miehelle että antaa olla viimenen kerta kun sua haukkuu lihavaksi. Velkaisella talolla ei ole mitään väliä, johonkin ne rahat menee kuitenkin vaikka olisi vuokrallakin. Lapset on jo isoja, pian ensimmäinen jo lentää pesästä omilleen, ja toiset seuraa vähän liiankin nopeasti.
Sun ei ole pakko juuri nyt aktivoitua, voit levätä, mutta vietä aikaa isäsi kanssa, kun hän on pois et saa näitä päiviä ja viikkoja takaisin. Ota yhteyttä myös äitiisi, hänenkään elämänsä ei kestä ikuisesti.
Oma isäni oli alkoholisti, ja vanhempani olivat eronneet kun olin pieni. En ollut paljoakaan isäni kanssa tekemisissä, emme olleet koskaan läheisiä, ainakaan sinä aikana että olisin sen muistanut. Vasta kun isä oli riutunut luurangoksi ja oli kuolemassa syöpään, tajusin että en ollut koskaan isältä kysynyt minkälainen hänen lapsuutensa oli tai mitään muutakaan tärkeää. Kun isä sitten kuoli pian, tunsin itseni surkeaksi tyttäreksi, siitä huolimatta että isä oli vuosikymmeniä surkea isä. Mietin että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän kun sentään minä olin se "normaali" osapuoli.
Ota nyt aikasi isäsi ja äitisi kanssa, äläkä välitä koronasta, vanhemmillasi on varmasti kolmas rokote ja käy sinäkin ottamassa se jos ei jo ole. Kerro myös lapsillesi vanhemmistasi. Kysele vanhemmiltasi heidän elämästään.
Usein kun itse saa lapsia, alkaa ymmärtämään omia vanhempiaan vähän paremmin, sitä että hekin ovat vain ihmisiä, eikä vanhemmuus ole koskaan niin helppoa. Kun vanhempi sitten kuolee, tulee vastaan se, että minä olen jonossa seuraavana, kuka minä olen, ketä vanhempani ovat/olivat, miksi he olivat sellaisia kuin olivat, miksi minä olen sellainen kuin olen? Minkälaisia ihmisiä minä olen lapsistani kasvattanut? Mitä minä voisin tehdä lopulla elämälläni ennenkuin vuoroni jonossa tulee? Se tulee nopeammin kuin tajuatkaan, sitä ei kannata kiirehtiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai muistat äänestää vihreitä? Bensa kallistuu ja sähkö kans, ruokakin pitää tuoda kohta ulkomailta, maatalous loppuu Suomesta. Maitotilat ja lihakarjan pito ei kannata. Kiitos Vihreet.
Älä höpise omiasi. Kun 2020 bensan hinta laski, niin kiititkö vihreitä? Ja vihreät haluavat ehdottomasti syödä kotimaista lähiruokaa. Maatalousyrittäjissä on paljon vihreitä, vihreillä on valtakunnallinen yhdistyskin, lue sieltä mitä vihreät haluavat.
Kiitos, ap. Nyt olen itse entistä varmempi, että en halua ikinä naimisiin enkä lapsia, vaan keskityn asioihin, joista olen oikeasti kiinnostunut. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi miehen ja pentujen kaitsemiseen.
t. "Lissu"
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme että väsyttää, nyt on talvi ja sitä on kestänyt jo kauan, raskas syksy, isän sairaus... kun isäsi kuolee sulle tulee vielä pahempi olo. Sano miehelle että antaa olla viimenen kerta kun sua haukkuu lihavaksi. Velkaisella talolla ei ole mitään väliä, johonkin ne rahat menee kuitenkin vaikka olisi vuokrallakin. Lapset on jo isoja, pian ensimmäinen jo lentää pesästä omilleen, ja toiset seuraa vähän liiankin nopeasti.
Sun ei ole pakko juuri nyt aktivoitua, voit levätä, mutta vietä aikaa isäsi kanssa, kun hän on pois et saa näitä päiviä ja viikkoja takaisin. Ota yhteyttä myös äitiisi, hänenkään elämänsä ei kestä ikuisesti.
Oma isäni oli alkoholisti, ja vanhempani olivat eronneet kun olin pieni. En ollut paljoakaan isäni kanssa tekemisissä, emme olleet koskaan läheisiä, ainakaan sinä aikana että olisin sen muistanut. Vasta kun isä oli riutunut luurangoksi ja oli kuolemassa syöpään, tajusin että en ollut koskaan isältä kysynyt minkälainen hänen lapsuutensa oli tai mitään muutakaan tärkeää. Kun isä sitten kuoli pian, tunsin itseni surkeaksi tyttäreksi, siitä huolimatta että isä oli vuosikymmeniä surkea isä. Mietin että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän kun sentään minä olin se "normaali" osapuoli.
Ota nyt aikasi isäsi ja äitisi kanssa, äläkä välitä koronasta, vanhemmillasi on varmasti kolmas rokote ja käy sinäkin ottamassa se jos ei jo ole. Kerro myös lapsillesi vanhemmistasi. Kysele vanhemmiltasi heidän elämästään.
Usein kun itse saa lapsia, alkaa ymmärtämään omia vanhempiaan vähän paremmin, sitä että hekin ovat vain ihmisiä, eikä vanhemmuus ole koskaan niin helppoa. Kun vanhempi sitten kuolee, tulee vastaan se, että minä olen jonossa seuraavana, kuka minä olen, ketä vanhempani ovat/olivat, miksi he olivat sellaisia kuin olivat, miksi minä olen sellainen kuin olen? Minkälaisia ihmisiä minä olen lapsistani kasvattanut? Mitä minä voisin tehdä lopulla elämälläni ennenkuin vuoroni jonossa tulee? Se tulee nopeammin kuin tajuatkaan, sitä ei kannata kiirehtiä.
Tämä oli niin koskettava kirjoitus että itku tuli.
-Täältä sivusta
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme että väsyttää, nyt on talvi ja sitä on kestänyt jo kauan, raskas syksy, isän sairaus... kun isäsi kuolee sulle tulee vielä pahempi olo. Sano miehelle että antaa olla viimenen kerta kun sua haukkuu lihavaksi. Velkaisella talolla ei ole mitään väliä, johonkin ne rahat menee kuitenkin vaikka olisi vuokrallakin. Lapset on jo isoja, pian ensimmäinen jo lentää pesästä omilleen, ja toiset seuraa vähän liiankin nopeasti.
Sun ei ole pakko juuri nyt aktivoitua, voit levätä, mutta vietä aikaa isäsi kanssa, kun hän on pois et saa näitä päiviä ja viikkoja takaisin. Ota yhteyttä myös äitiisi, hänenkään elämänsä ei kestä ikuisesti.
Oma isäni oli alkoholisti, ja vanhempani olivat eronneet kun olin pieni. En ollut paljoakaan isäni kanssa tekemisissä, emme olleet koskaan läheisiä, ainakaan sinä aikana että olisin sen muistanut. Vasta kun isä oli riutunut luurangoksi ja oli kuolemassa syöpään, tajusin että en ollut koskaan isältä kysynyt minkälainen hänen lapsuutensa oli tai mitään muutakaan tärkeää. Kun isä sitten kuoli pian, tunsin itseni surkeaksi tyttäreksi, siitä huolimatta että isä oli vuosikymmeniä surkea isä. Mietin että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän kun sentään minä olin se "normaali" osapuoli.
Ota nyt aikasi isäsi ja äitisi kanssa, äläkä välitä koronasta, vanhemmillasi on varmasti kolmas rokote ja käy sinäkin ottamassa se jos ei jo ole. Kerro myös lapsillesi vanhemmistasi. Kysele vanhemmiltasi heidän elämästään.
Usein kun itse saa lapsia, alkaa ymmärtämään omia vanhempiaan vähän paremmin, sitä että hekin ovat vain ihmisiä, eikä vanhemmuus ole koskaan niin helppoa. Kun vanhempi sitten kuolee, tulee vastaan se, että minä olen jonossa seuraavana, kuka minä olen, ketä vanhempani ovat/olivat, miksi he olivat sellaisia kuin olivat, miksi minä olen sellainen kuin olen? Minkälaisia ihmisiä minä olen lapsistani kasvattanut? Mitä minä voisin tehdä lopulla elämälläni ennenkuin vuoroni jonossa tulee? Se tulee nopeammin kuin tajuatkaan, sitä ei kannata kiirehtiä.
Kiitos sinä ihana, jotenkin lohduttaa sanasi.
Tsemii nyt! En tiedä mikä olisi paras kanava, mutta ideoikaa, jutelkaa kotona ensialkuun miten voisitte toisianne auttaa. Samanlaisia ongelmia on välillä kaikilla.