"Sä et tuu kyllä koskaan saamaan miestä"

Äiti mullekin moista toitotti nuorempana kun kovasti äidin kanssa otettiin yhteen. Ja kyllähän minä tosiaan tässä jo 3 vuotta yhteiseloa mieheni kanssa, ei pitänyt äidin "sanonta" paikkas. Toisesta korvasta ulos vaan tollaset...

On sanottu, että saan miehen enkä koskaan kuitenkaan saanut :D 

Tollaset lauseet on vaan joidenkin muiden, ulkopuolisten omia mielipiteitä/tulkintoja. Ei sillä ole mitään väliä tai merkitystä mitä joku sanoo susta eikä se ole totuus tai ennustus. Ihan turha murehtia sanottiin mitä tahansa.

Oikeassahan te olette ja yleensä minäkin ajattelen juuri noin. Tällaisina heikkoina hetkinä nuo sanat vaan kummittelevat päässä todella piinaavasti. Muutenkin tuntuu siltä että olen tosi inhottava ja kusipää. Olisinkohan sitten vähemmän ikävä ihminen, jos joku rakastaisi minua?

Ap

Olen kuullut, evvk. Ei mun onnellisuuteni ole kiinni siitä, saanko miehen.

Yläasteella "kaveri" sanoi näin: sä oot kyl niin ruma, ettet tuu koskaan saamaan miestä. No saimpa kumminkin. Ärsyttää vieläkin välillä, kun silloin en uskaltanut suutani avata ja sanoa takaisin.

Kaveri sanoi lukioiässä noin. Nyt kolemkymppisenä olen naimisissa ja hän ikisinkku.

Joo, on sanottu nuorena. Ollut nyt naimisissa yli 10 vuotta. Älä usko tuollaista. Tuollaista sanotaan, koska jos et mukaudu tarpeeksi toisten (sanojan) tahtoon, niin silloin olet vaikea ja et muka kelpaa miehille, koska miehet haluavat muka alistuvan ja helpon naisen.

Olen kuullut ja monesta suusta, en kyllä äidiltäni. Osa on myös avoimesti ollut sitä mieltä, että kukaan ei minuun ikinä koske. Taustana, että olen pyörätuolissa. Kummasti on mies löytynyt, useampia itse asiassa, joten väärässä olivat.

Eräs vuokraemäntäni sanoi minulle noin kun olin 25 v ja vanhaksipiiaksihan minä jäin - 50 v on jo mittarissa. 

On minullekin sanottu noin. Tilanne on aina ollut sellainen, että olen ollut omasta mielestäni juuri sopivan päättäväinen ja sanojan mielestä liian päättäväinen. Ja kerran, kun heitin uuden tuttavuuden keskellä yötä räntäsateeseen, tuttavuus huusi ikkunan alla, etten koskaan saisi itselleni miestä. Ilmeisesti miehen saadakseen naisen pitää luopua itsemääräämisoikeudesta ja antaa tehdä itselleen asioita, joita ei halua.

Minulle on myös sanottu, että saisin ihan kenet vain haluaisin. Ei sekään sitten pitänyt paikkaansa.

Lopulta kävi niin, että ymmärsin olevani niitä harvoja ihmisiä, jotka tosissaan viihtyvät omissa oloissaan. Joidenkin mielestä varmasti en siis saanut miestä ja omastani ja toisten mielestä en ottanut miestä. Ihan sama, koska näin on hyvä. :)

Ei ole noin sanottu, mutta muuten ihmiset ovat jankuttaneet miehen löytämisestä. Enkä oo muuten löytänyt. Jankuttaminen ja painostaminen sen sijaan on aina ärsyttänyt.

Saamistako se on? Kaiken maailman spurguillakin on kumppani, en pidä parisuhdetta mitenkään erityisenä saavutuksena. Mielestäni se kertoo enemmän siitä että iso osa ihmisistä ei kestä yksinoloa. t. 30v ikisinkku

On sanottu että saan ehkä semmosen joka ei saa sitä ketä haluaa. Eikä ollut tarkoitus edes olla ilkeä, se vaan heitti sen keskustelun lomassa...

Noin minullekkin sanottiin ja kuinka väärässä olivatkaan. Olen "saanut" jo 836 miestä.

Joo, sain kuulla näitä kommentteja tuttavapiirissäni. Olin kai joidenkin mielestä hankala, kun en suostunut tanssimaan heidän pillinsä mukaan (esim. usutettiin treffeille 20 vuotta vanhemman peräkammarimiehen kanssa, kun jollakin oli niin kiva veli vielä sinkkuna yms.) Eivät kai keksineet omasta mielestään tehokkaampaa loukkausta kuin sanoa, etten varmaan koskaan saa miestä ja jään ilman perhettä. Ja sattuihan se. Luonteeltani olin ja olen edelleen hyvin perhekeskeinen. No, en jäänyt ilman miestä. Nim. Onnellisesti naimisissa kohta 10 vuotta ja 3 lasta.

Kyllä on saa*ana ihmisillä pokkaa puhua toiselle tällä tavalla kun kommenteista käy ilmi. Pahoja ihmisiä ne jotka on noin puhunut teille!