Tunnusta: Oletko harkitusti kostanut? Jätetään kuitenkin rikokset eli "turpaanvedot" yms. pois ketjusta.
Eli tietoisesti ja laskelmoiden antanut takaisin jonkun kokemasi vääryyden. Mikä tilanne? Miltä tuntui? Tiedostiko koston kohde mistä oli kysymys? Helpottiko? Vai kaduttiko oma toiminta jälkikäteen?
Tosiaan, mitään rikoksia tähän haluta.
Kommentit (63)
Mies kävi vieraissa. Sain kuulla siitä ja lähdin melkein siltä seisomalta puuhastelemaan samaa miehen parhaan kaverin kanssa. Satuttiin olemaan samoissa juhlissa siis miehen kaverin kanssa, oltiin samassa työpaikassa.
olen ja ei ollut laitonta, tuttu asui jättisuuressa kaupungin kämpässä ja maksoi superhalpaa vuokraa, pieni ilmoitus kaupungille niin kämppä meni ja joutui johonkin yksiöön muuttamaan. Olikin ihan oikein, sillä hän piti suurta perheasuntoa yhdelle varattuna ja täytti huoneet mm. vaatehuoneina turhaan ja valehteli että siellä asui muitakin vaikka hän asui yksin. Muutakin tein, mutta en mitään laitonta.
Olin nuorena ihastunut yhteen pelimiehen, joka pyöritti mut täysin pikkurillinsä ympärille, valehteli ja petti.
6 vuotta myöhemmin tavattiin, mies oli naimisissa yhden niistä naisista kanssa, jonka kanssa oli mua pettänyt.
Mies alkoi taas yrittää, mä leikin vaikeasti tavoiteltavaa. Mitenkään "en voinut" ryhtyä suhteeseen varatun miehen kanssa. Vuoden jatkoin tätä, mies päätti jättää vaimonsa (!). Tarkistin yhteisten tuttujen kautta, että tosiaan oli jättänyt... Ja estin sanaakaan sanomatta kaikissa kanavissa.
Yhteisiltä tutuilta kuulin, että oli mennyt ihan sekaisin. Eikä vaimokaan ollut huolinut takaisin. En usko, että kyse oli hälläkään muista tunteista kuin loukkauksesta narsistin egolle.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meillä on toimiva oikeusjärjestelmä, ettei tarvitse itse edes miettimään mitään kostotoimenpiteitä, kuten monet tämän ketjun kommentoijista joutuvat näköjään tekemään.
Oikeusjärjestelmä ei ota kantaa vieraissa hyppiviin puolisoihin, ilkeisiin naapureihin tai nuiviin asiakapalvelijoille kiukuttelijoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kostin eilen hallituspuolueille vuosituhannen bensaveronkorotuksesta äänestämällä persuja aluevaaleissa.
Ja niin löytyi voittaja. Henkilö, joka on valmis ampumaan itseään molempiin nilkkoihin, yhtäaikaa!
Tein saman, mutta ei se mikään kosto ollut. En vain halua maksaa bensalitrasta kolmea euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meillä on toimiva oikeusjärjestelmä, ettei tarvitse itse edes miettimään mitään kostotoimenpiteitä, kuten monet tämän ketjun kommentoijista joutuvat näköjään tekemään.
Ei kostotoimenpiteitä tarvitsekaan, mutta oikeus ei välttämättä toteudu ilman omankädenoikeutta.
Tämän vuoksi en välitä olla enää ihmisten kanssa tekemisissä.
Ensin hakataan ja sitten pyritään huolehtimaan siitä ettei jouduta teoistaan vastuuseen eli uhkaillaan, hajoitetaan ovia ym. Ja hakataankin jos siihen koittaa mahdollisuus.
Kun vankeus koittaa niin vankilaan joudutaan syyttömänä koska se on uhrin syytä. Sekin tietty kostetaan jos oikeus ei pahoinpitelijän mielestä toteutunut vaan vankilaan jouduttiin silti.
Äänestän huomenna persuehdokasta aluevaaleissa protestiksi Marinin hallituksen harjoittamaa politiikkaa vastaan!
En ole koskaan kostanut. Ei ole mitään mahdollisuuksia ollut siihen. Vahingoniloinen olen ollut esim. kun paska ex-työpaikka lakkautettiin ja kaikki ne vittupäät joutuivat pihalle. Mutta mistä sen tietää vaikka saivat heti uudet työt.
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena ihastunut yhteen pelimiehen, joka pyöritti mut täysin pikkurillinsä ympärille, valehteli ja petti.
6 vuotta myöhemmin tavattiin, mies oli naimisissa yhden niistä naisista kanssa, jonka kanssa oli mua pettänyt.
Mies alkoi taas yrittää, mä leikin vaikeasti tavoiteltavaa. Mitenkään "en voinut" ryhtyä suhteeseen varatun miehen kanssa. Vuoden jatkoin tätä, mies päätti jättää vaimonsa (!). Tarkistin yhteisten tuttujen kautta, että tosiaan oli jättänyt... Ja estin sanaakaan sanomatta kaikissa kanavissa.
Yhteisiltä tutuilta kuulin, että oli mennyt ihan sekaisin. Eikä vaimokaan ollut huolinut takaisin. En usko, että kyse oli hälläkään muista tunteista kuin loukkauksesta narsistin egolle.
Oletko harkinnut Harlekiini tms. romaanien kirjoittamista?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meillä on toimiva oikeusjärjestelmä, ettei tarvitse itse edes miettimään mitään kostotoimenpiteitä, kuten monet tämän ketjun kommentoijista joutuvat näköjään tekemään.
On tosi toimiva joo. Kaiken maailman Michael Penttilät päästetään muutaman vuoden istumisen jälkeen murhaamaan vielä muutaman lisää ja väkivaltainen raiskaaja saa odotella parin vuoden tuomiota kaikessa rauhassa vapaalla jalalla. Koskelan murhasta tulevat pojat istumaan noin kolme vuotta per nenä.
Olen kostanut uskottomalle miehelleni tuhoamalla hänen tärkeää irtaimistoaan harrastusvälineissä. Olin jo useasti vaatinut muuttamaan pois, mutta jäi vaan törkeästi siihen pyörittämään sivusuhdettaan. Olin tulla hulluksi.
Nuoruuden poikaystävä petti ja sekoili mennen tullen ja palatessa. Kihlauduimme ja hyppäsin parhaan kaverinsa vällyihin. Naama venähti.
Ps. Oli hyvät kyydit 😊
Dg narsisti "lentävine apinoineen" mustamaalasi minua rankasti. Kyseessä minulle läheisimmät ihmiset. Otin yhteyttä poliisiin , kaikille kunnianloukkaussyytteet ja pidin myös huolen että kyseisten henkilöiden työpaikat saivat tuomion luettavaksi. Kummasti tuli rauhallista : D
Käräytin työpaikkakiusaajani pettämisestä hänen miehelleen. Tuli todella riitainen ero, koska oli mökkejä, yritystä ja kaikkea. Tuo työpaikkakiusaajani vielä töissä puheli miten on kulissiavioliitto ja hänen elintasonsa laskee jos eroaisi. Joutui syömään mielialalääkkeitä ja olemaan poissa töistä yms. Ja minä nautin tilanteesta seuratessani sitä. Valitettavasti löysi vuosia tuon jälkeen uuden miehen eikä se kiusaaminenkaan loppunut, mutta kostoni helpotti mieltäni.
Olen harkinnut vakaasti harkittua kostoa. Kunnes pääsin yli katkeruudesta, annoin anteeksi eikä tulisi mieleenikään enää kostaa. Parasta mitä voin tehdä itselleni; päästä asiasta yli ja olla haluamatta koko kostoa enää. Toivon hänelle nykyään parasta ja se on myös itselleni parasta.
Vierailija kirjoitti:
Käräytin työpaikkakiusaajani pettämisestä hänen miehelleen. Tuli todella riitainen ero, koska oli mökkejä, yritystä ja kaikkea. Tuo työpaikkakiusaajani vielä töissä puheli miten on kulissiavioliitto ja hänen elintasonsa laskee jos eroaisi. Joutui syömään mielialalääkkeitä ja olemaan poissa töistä yms. Ja minä nautin tilanteesta seuratessani sitä. Valitettavasti löysi vuosia tuon jälkeen uuden miehen eikä se kiusaaminenkaan loppunut, mutta kostoni helpotti mieltäni.
Eli oikeastaan teit hänelle loppuviimein palveluksen. Kannattiko, paransit hänen elämänlaatuaan pitkällä tähtäimellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen harkinnut vakaasti harkittua kostoa. Kunnes pääsin yli katkeruudesta, annoin anteeksi eikä tulisi mieleenikään enää kostaa. Parasta mitä voin tehdä itselleni; päästä asiasta yli ja olla haluamatta koko kostoa enää. Toivon hänelle nykyään parasta ja se on myös itselleni parasta.
Minä pääsin asiasta yli juuri kostamalla. Sen jälkeen jatkoin elämää taakseni katselematta. Hyvältä maistui!
Sitä saa mitä tilaa kirjoitti:
Nuoruuden poikaystävä petti ja sekoili mennen tullen ja palatessa. Kihlauduimme ja hyppäsin parhaan kaverinsa vällyihin. Naama venähti.
Ps. Oli hyvät kyydit 😊
Kun minä sain kuulla nuoruuden poikaystävän pettäneen useita kertoja, käytin tilaisuuden hyväkseni ja hyppäsin hänen kuuman velipuolensa punkkaan :) Päättelin, että se oli ihan sallittua kun ei meidän suhde sitten näköjään ollutkaan yksiavioinen. Samat säännöt toki molemmille. Mutta jostain syystä mies ei nähnytkään asiaa näin. Voi sitä porun määrää.
On erikoista miten näiltä paatuneilta pettäjiltä menee pakka ihan sekaisin heti kun joutuvat maistamaan omaa lääkettään.
Ei tarvinnut. Karma kosti tavalla jota en olis ikinä voinut kuvitellakaan.
Ei kostotoimenpiteitä tarvitsekaan, mutta oikeus ei välttämättä toteudu ilman omankädenoikeutta.