Onko "landekoulut" Helsingin kouluja huonompia?

Stadissa on huippuhyvät ja huippusurkeat koulut. Landella semmosta keskitasoa tai vähän huonompaa. Tätä voi miettiä niin, että kuka huippuopettaja haluu olla jossain peräpöntiöllä, jossa paikkakunnan akateemiset on laskettavissa kahden käden sormilla

Voisiko joku helsinkiläinen määrittää tämän tärkeän kulttuurin? Mitä se pitää sisällään? Tai mitä on elämyksellisyys?

Meillä kävi helsinkiläinen koululuokka tutustumassa navettaan ja se oli heille elämys. Niitä ei taida Töölö tarjota? Omille ja naapurin lapsille lypsyrobotti on "mitä välii" eli ei elämys ollenkaan.

Maaseudulla saattaa olla pienemmät ryhmäkoot, jos on kyse kyläkoulusta. Esim. Joka ikäryhmää kohden oma luokka, jossa on n.15 oppilasta. Se toki riippuu täysin koulusta. Lisäksi välitunti
alue voi olla paljon isompi, kuin kaupunkikoulussa. Itse kävin ala-asteen, jossa osa koulun pihasta oli metsää, oli jalkapallokenttä jne. Kävimme lähi alueilla luontoretkillä. Oppilaiden välinen kilpailu ei välttämättä ole niin kovaa ja ilmapiiri voi olla stressittömämpi.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 13:08"]

Stadissa on huippuhyvät ja huippusurkeat koulut. Landella semmosta keskitasoa tai vähän huonompaa. Tätä voi miettiä niin, että kuka huippuopettaja haluu olla jossain peräpöntiöllä, jossa paikkakunnan akateemiset on laskettavissa kahden käden sormilla

[/quote]

En tiedä opettajista, mutta joillekin on tärkeää saada olla se "tähti" jonka sana oikeasti painaa, maalla se onnistuu helpommin kuin kaupungissa, jossa joka puolella on ktm, otm, di jne.

Pienillä paikkakunnilla voi olla tosi rankka juttu, jos ei tule pienessä ikäryhmässään hyväksytyksi. Sillä vapaa-ajalla harrastuksissakin ovat ne samat ikäryhmäläiset. Kaupungissa voi viettää vapaa-aikaa myös muidenkin kuin oman luokkalaisten kanssa.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 13:08"]Stadissa on huippuhyvät ja huippusurkeat koulut. Landella semmosta keskitasoa tai vähän huonompaa. Tätä voi miettiä niin, että kuka huippuopettaja haluu olla jossain peräpöntiöllä, jossa paikkakunnan akateemiset on laskettavissa kahden käden sormilla
[/quote]

Meidän pienessä lukiossa oli opettajana henkilö joka teki tutkimusta yliopiston kautta työnsä ohella. Oppilaita koko lukiossa oli noin 100. Arvaan että maaseudulla vallitseva kiireettömyys on yksi houkuttava asia. Toki maaseudulta löytyy myös niitä epäpäteviä opettajia, jos paikkaa ei ole hakenut kukaan pätevä.

Mitä ihmettä? Nuoko Helsingin koulujen tapahtumat on jotain suuria ihmeitä? Kyllä meidän kyläkoulussakin tapahtuu paljon enemmän! Pelkästään tämän vuoden kuutosilla on ollut mm. seuraavaa ohjelmaa: syksyllä oli sieniretki ja sen jälkeen tehtiin sienikeittoa koululla, sitten oli puolukkaretki ja leivottiin puolukkapiirakkaa. Kävivät myös tutustumassa luomutilaan, pitivät syystorin (kotoa vietiin mm. juureksia ja kasviksia "myytäväksi"), syysretki entiseen kalastajakylään ja vanhaan kaupunkiin, toimi samalla valokuvauskurssina. Sitten oli pari konserttia paikallisessa kulttuuritalossa sekä kävivät teatterissa. Joulun alla järjestivät joulumyyjäiset ja oli tietysti hienot joulujuhlat.

Kevätlukukaudella oli laskettelureissu, hiihtopäivä paikallisessa hiihtokeskuksessa, camera obscura-tapahtuma, päivä yrityskylässä, yksi konsertti, vappujuhlat ja vielä on tulossa luokkaretki.

Koululla on todella hieno urheilukenttä ja leikkipuisto, iso liikuntasali, hyvä latuverkosto, suunnistusverkosto, musiikkiluokka kaikkine soittimineen, oma kirjasto, paljon kerhoja (mm. kuoro, musiikkikerho, bändikerho, pianonsoittopiiri, näytelmäkerho, lemmikkikerho, kokkikerho, liikuntakerho, pesiskerho, jalkapallokoulu, tanssiryhmä, 4-kerhot).

Mutta hienoa, jos jossain on paljon paremmin.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 13:08"]

Stadissa on huippuhyvät ja huippusurkeat koulut. Landella semmosta keskitasoa tai vähän huonompaa. Tätä voi miettiä niin, että kuka huippuopettaja haluu olla jossain peräpöntiöllä, jossa paikkakunnan akateemiset on laskettavissa kahden käden sormilla

[/quote]

Saako opet huomattavaa stadilisää palkkaan

Osa on - monet eivät ole. Hyviä opettajia on koko Suomi täynnä.

Peruskoulussa, jossa minä kävin, oli varsinkin yläasteella aika huono opetus. Ehkä kerran vuodessa koululla kävi puhumassa joku ja siinä oli kaikki "kulttuuri". Oppilaita oli n. 100. Kielivalinnat suppeita eikä ryhmiä muodostunut. Opettajat olivat vielä epäpäteviä ja oli vaikeaa löytää joihinkin aineisiin ketään opettamaan. Useimmat olivat vain määräajan. Häiriköitä oli paljon, koska suurin osa oli wt-perheistä.

Erinomaista opetusta on ollut myös pienissä kouluissa. Ainoa miinus on se että esim valinnaisiin kieliin ei ole välttämättä tarpeeksi opiskelijoita. Kaikki ei halua valita ranskaa tai venäjää. Jos on muutenkin vähän oppilaita niin ryhmäkoko ei välttämättä täyty. Jos muuttaa ihan landelle niin kulttuurimatkoihin pitää varata rahaa, meillä oli uimahalliin 20km ja silti sinne päästiin. Museoon oli 10km mutta siellä ei käyty ikinä, koska opettaja ei nähnyt sitä tarpeelliseksi koska saimme kulttuuripassit millä sinne pääsee itse jos haluaa. Urheilua on maalaiskouluissa enemmän koska on isot pihat ja fudiskentät/jäkiskaukalot, eli kaikki välitunnit urheillaan. Meillä järjestettiin myös liikuntapäiviä koska laskettelukeskus oli lähellä. Ja jos ei halunnut lasketella niin järvelle sai mennä pilkille tai hiihtämään. Tekeekö ne tämmösiä siellä merijäälläkin??

[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 13:30"]Erinomaista opetusta on ollut myös pienissä kouluissa. Ainoa miinus on se että esim valinnaisiin kieliin ei ole välttämättä tarpeeksi opiskelijoita. Kaikki ei halua valita ranskaa tai venäjää. Jos on muutenkin vähän oppilaita niin ryhmäkoko ei välttämättä täyty. Jos muuttaa ihan landelle niin kulttuurimatkoihin pitää varata rahaa, meillä oli uimahalliin 20km ja silti sinne päästiin. Museoon oli 10km mutta siellä ei käyty ikinä, koska opettaja ei nähnyt sitä tarpeelliseksi koska saimme kulttuuripassit millä sinne pääsee itse jos haluaa. Urheilua on maalaiskouluissa enemmän koska on isot pihat ja fudiskentät/jäkiskaukalot, eli kaikki välitunnit urheillaan. Meillä järjestettiin myös liikuntapäiviä koska laskettelukeskus oli lähellä. Ja jos ei halunnut lasketella niin järvelle sai mennä pilkille tai hiihtämään. Tekeekö ne tämmösiä siellä merijäälläkin??
[/quote]
Ainiin perkule! Meidän koulun pihassa kasvatettiin viinimarjoja ja vaikka sun mitä ja niitä sitte poimittiin ja emännät teki niistä mehua ja hilloja ruokalaan! Se oli huippua koska koulussa harvoin sai ruokajuomaksi mehua. :D

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 06:38"]

Muutamme alakouluikäisten lasten kanssa pois Helsingistä maalaispitäjään. Koko kunnassa on kaksi varteenotettavaa koulua joista toiseen lapset siis menevät. Nyt mietityttää, olemmeko sittenkin tekemässä emämokaa, sikkä täällä Helsingissä koululaiset tekevät kaikennäköistä: kulttuuria, leikkiä sekä urheilua, ihan toisessa mittakaavassa kuin mitä maalla ikinä. Mitä jos koulu osoittautuukin huonoksi valinnaksi? Kieliä ei voi valita kuin englanti ja ruotsi, siinä järjestyksessä. Ahdistaa!

[/quote]

Haluatko vähän tarkentaa:

-Mitä tarkoitat varteenotettavalla koululla?

-Mitä tekemistä kultturilla, leikillä ja urheilulla on koulun laadun kanssa?

-Millä tavalla ajattelet että Helsingissä olisi paremmat koulut kun kerran kaikki opettajat on saanut saman koulutuksen?

Suomessa koulut ovat varsin tasaveroisia, varsinkin peruskoulut. Lukioiden kohdalla saattaa sitten olla eroja, kun oppilasaines on eritasoista. Eliittilukiot voivat valita oppilaansa (keskiarvo usein yli 9), kun taas pikkupaikkakuntien kouluihin lähes kaikki hakijat pääsevät sisään. Kaikissa lukioissa ei ole edes keskiarvorajaa. Mutta siitäkin huolimatta myös näistä lukioista valmistuu hyvin paperein ylioppilaita ja ihan täyspäisinä, sillä eliittikouluista tuttu verissä päin kilpailu puuttuu. Niin, ja opettajat ovat päteviä molemmissa.

Peruskoulut taas toteuttavat samaa opetussuunnitelmaa niin pääkaupungissa kuin pienessä maalaiskoulussakin. Opettajat ovat samanlaisen yliopistokoulutuksen saaneita. Epäpäteviä ei juurikaan maalla ole, enemmän heitä on pääkaupunkiseudulla. Isoissa kouluissa myös ongelmat ovat isompia, mutta on selvää, ettei pikkupaikkakunnan koulutkaan ole lintukotoja. Oppiaineiden valinnaisuutta ei ole niin paljon kuin isoissa kouluissa, mutta loppupeleissä se osoittautuu monesti vain hyväksi. Liika valinnaisuus hajoittaa monesti liikaa keskittymistä.

Joskus tuntuu, että vanhemmat ovat oppineet Englannista ja USA:sta, että koulujen taso vaihtelee suuresti, ja he siirtävät tämän käsityksen myös Suomeen. On tietysti hyvä kysellä mielipiteitä, mutta vastauksiin pitää osata suhtautua riittävän kriittisesti. Monella vastaajalla on ns. oma lehmä ojassa. Jos omalla lapsella on tai on ollut ongelmia, niin tietysti koulu on huono. Sen sijaan hyvin menestynyt on tietysti lahjakas eikä koululla ole osaa eikä arpaa menestykseen.

On minullakin oma lehmä ojassa. Olen tehnyt elämäntyöni koulussa, ei pelkästään Suomessa, vaan myöskin parissa muussa maassa, joten vertailumateriaalia jonkin verran on. En katsele kuitenkaan suomalaistakaan koulua roosat silmälasit nenällä, sillä aina löytyy parannettavaa. Ja niin pitää ollakin, muuten ei tapahdu kehitystä. Mutta ei tarvitse pelätä lapsen menevän pilalle, jos hän suorittaa oppivelvollisuutensa maaseudulla.