Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Turvaton lapsuus, 70 ja 80-lukujen normaali. En ymmärrä miksi puhutaan vapaudesta kun itse muistan vain pelon
16.01.2022 |
Pelon kun ilta hämärtyi ja tulin koulusta tyhjään kotiin, tein leipää nälissäni ja säikyin talon narahduksia.
Pelon kun opettaja raahasi ranteesta repien lavuaarin luo ja työnsi suuhun saippuaa koska olin sanonut "voi hemputti"
Pelon kun olimme kaverin kanssa iltauinilla ja sinne tuli juoppoporukka jotka rupesi huutelemaan että onkos tytöillä jo karvat kasvaneet
Kommentit (45)
Kyllähän sitä sai ihan omassa varassaan elää ja kasvaa. Oli monta pelottavaa tilannetta. Mutta ei tullut edes mieleen, että jotain aikuista olisi kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs sitten se että "koko kylä kasvattaa", toisinsanoen aikuiset huusivat kaikille lapsille!
Juu. Oli siihen aikaan hankalia aikuisia ja väärinkäytöksiä yms. Kaikki ei ollut kukkia ja aurinkoa.
Mulla oli kiva lapsuus 80-luvulla :)
Minulla on ihan eri kokemukset lapsuudestani kuin ap:lla… Ja lapsi olin 70- ja 80-luvuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No paremmalta tuokin kuulostaa kuin nykyinen hysteerinen kyttäys ja safetyismi. Kiinnostuneena odotan minkälaisia avuttomia pullia nykylapsista kasvaa. Koulumenestys ainakin on jo laskenut roimasti, kun mitään ei enää vaadita.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kiva lapsuus 80-luvulla :)
Millainen sun äitisi oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä yleistä. En ole kokenut mitään tuollaista koskaan.
T: 70- luvun alussa syntynyt
Enpä muista moista, tosin olin sellainen tavallisen perheen tavallinen lapsi, jonka kotona oli aina ruokaa eikä opettajalla mitään syytä kurittaa.
Jokainen saa juuri sellaisen lapsuuden kuin on ansainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kiva lapsuus 80-luvulla :)
Millainen sun äitisi oli?
Ehkä maailman hyväntahtoisin ja ymmärtäväisin ihminen, ja on vieläkin. Vaikka en ehkä ollut se helpoin tapaus lapsena.
Oli pelottavia asioita. Mutta koska niistä selvisi, on nyt paljon vahvempi ihminen. En nykyään pelkää enää juuri mitään. Tietysti asiaa auttaa se, että olen uskossa, joten ei ole suuri juttu, vaikka joku pistäisi kilon paloiksi. Elämä jatkuu kumminkin, entistä parempana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli kiva ja turvallinen lapsuus Helsingissä 60-luvulla.
Silloin oli ihan hyvä olla, nykyään on muotia mollata menneitä vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
No paremmalta tuokin kuulostaa kuin nykyinen hysteerinen kyttäys ja safetyismi. Kiinnostuneena odotan minkälaisia avuttomia pullia nykylapsista kasvaa. Koulumenestys ainakin on jo laskenut roimasti, kun mitään ei enää vaadita.
Tämä on jo näkyvissä, kaikilla pitää vaan olla kivaa ja hauskaa, kellekään ei voi sanoa ei. Meille tulee töihin harjoittelijoita joiden on vaikea ymmärtää että paikalla pitää olla kun tuövuolistassa lukee et sulla on töitä. Huono lähtökohta minkään muunkaan asian oppimiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minulla oli turvallinen ja vapaa lapsuus. Maaseudulla asuttiin, koulu oli pyöräilymatkan päässä, äiti aina kotona (maatalon emäntä), huoletta leikittiin ja kuljettiin metsissä ja käytiin uimassa tutussa uimarannassa.
En vaihtaisi nykylasten elämään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kiva ja turvallinen lapsuus Helsingissä 60-luvulla.
Silloin oli ihan hyvä olla, nykyään on muotia mollata menneitä vuosikymmeniä.
Alapeukutin, koska en ole huomannut sellaista "muotia". Minusta on hyvä lukea erilaisista kokemuksista.
On varmaan myös perhekohtaista. Epävakaissa perheissä on huono kasvaa oli vuosikymmen mikä vaan.
Itse olen syntynyt 1977 ja ihan hyvä peruslapsuus oli. Äiti teki puoltapäivää töitä kuten moni nainen silloin (monen äiti oli kyllä myös kokonaan kotona) ja oli aina vastaanottamassa meitä lapsia koulusta. Teki pullaa, sämpylöitä yms. Oli kiva tulla kotiin kun tuoksui ulos asti. Isä jäi kyllä etäiseksi kun tuli töistä aina vasta klo 19 maissa.
Ulkona oli kyllä ne ”kyläkuopot”, siksi äiti sanoikin ettei oman kaupunginosan Alkon lähellä kannata liikkua kun siellä ne viettävät aikaa. Muutamaan itsensäpaljastajaan muistan törmänneeni mutta minnepä nekään olisivat hävinneet, ihan samanlaista se nykyisin on. Tiesin kyllä silloin että äiti ja isä todellakin välittävät onko minulla hyvä olla ja olenko turvassa.
Olen syntynyt 70-luvulla, mutta ei kyllä opettaja käynyt kehenkään tuolla tavalla käsiksi pesemään suuta saippualla, tosin kouluun menin vasta 80-luvun puolella.
Muutenkin kuulostaa ihan vieraalta tuollainen turvattomuus omiin kokemuksiini verrattuna. Minusta varsinkin 1980-luku oli paras vuosikymmen koskaan :)
En oikein koskaan tiennyt milloin vanhemmat tulevat kotiin. Olin ala-asteella usein arkenakin vielä kymmenen aikaan illalla yksin kotona. Pelkäsin jatkuvasti että vanhemmille tapahtuu jotakin tai että he kuolevat.
Olin lapsi 70-luvulla. Äiti oli yh ja kokopäivätyössä. Hyvin pärjäsin. Lähdin ja tulin koulusta ilman murheita. Tein itselleni leipiä ja leikin kamujen kanssa. Kotiin piti tulla klo 21.
Alue: Aihe vapaa
Näin se menee. Se tekee meistä voimakkaampia ihmisiä.