Lue keskustelun säännöt.
Miksi kouluissa mennään aina hitaimpien mukaan?
16.01.2022 |
Miksi hyväksyntään erot osaamisessa niin päin, että joidenkin taidot laahaa aina jäljessä, mutta ei niin päin, että joidenkin taidot on paljon paremmat?
Seurauksena sitten nämä hitaimmat hidastaa koko opetusta ja usein myös opettajien ajasta menee leijonanosa näiden auttamiseen. Pahimmassa tapauksessa nämä hyvin suoriutuvat yritetään laittaa ilmaisiksi apuopettajiksi heikoimmille.
Miksi Suomessa hyvästä suorituksesta ei kannusteta vaan rangaistaan noin?
Kommentit (30)
Lapseni on isossa koulussa Helsingin kantakaupungin alueella. Jo ekaluokkalaisten saamat läksyt on eritelty, luokka jaettu ryhmiin taitojen mukaan eli kaikilla on omaa tasoa vastaavat tehtävät. Suurinta vaivaa aiheuttaa nämä ns fiksut jotka osaavat jo hyvin lukea ja laskea mutta eivät tee niitä tehtäviään vaan kikkailevat ja perseilevät. Oma lapseni on oppinut vasta nyt joululomalla lukemaan ja koko viime viikon puhui siitä että ei oikein saanut mitään tehdä rauhassa tunneilla kun se luokan taitavin oppilas taas häiritsi kaikkia muita koko päivän. Tällaistakin voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-90 luvulla steinerkoulussa mentiin nopeimpien mukaan ja sellaisten jotka osasivat jo valmiiksi. Ei ollut reilukerho se. Ehkä joissakin aineissa otettiin varmemmin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan - 90 luvulla ollut noin.
Kyllä muuten oli. 45 minuutin oppitunnista opettaja opetti asiaa ehkä vartin tai 20 min, mutta muun ajan kierteli heikoimpien luona käskemässä aapopetteriä alas kattolampusta, neuvoi turotärsäkettä olemaan syömättä lyijykyniään ja opastamassa mollariinaa, miten sivua käännetään ja mitä sitten tehdään.
Sit ollaan käyty eri koulua. Meidän koulussa opettaja oli koko 45min kehumassa kympin oppilaita, kun taas osasivat niin hienosti. Puolet luokasta istui käsi ylhäällä ja tunti loppui, niin ei sen viisaammiksi tultu.
Koulussa autetaan liikaa?
Kumma kun en tuommoista muista, vaikka ennen oli paljon pienemmät luokkakoot.
Hitaimman mukaan siksi, että kaikki pysyvät mukana. Hitaimman mukasn eteneminen varmistaa kaikkien oppimisen, mikä on tavoite.
Joskus kuitenkin myös tukiopetusta jos ei oysy kohtuullisesti normaalissa opetustahdissa ja hyvä niin. Näitä varten on erityisluokkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan - 90 luvulla ollut noin.
90-luvulla oli erityisluokat.
Odotan mielenkiinnolla sitä, milloin joku keksii, että kokeillaan laittaa erityisen tuen oppilaat pienryhmiin. Ja sitten tehdään "mullistava" havainto, että oppimistulokset paranevat sekä pienryhmässä opiskelevilla että normaaliluokissa opiskelevilla.
Vierailija kirjoitti:
Hitaimman mukaan siksi, että kaikki pysyvät mukana. Hitaimman mukasn eteneminen varmistaa kaikkien oppimisen, mikä on tavoite.
Joskus kuitenkin myös tukiopetusta jos ei oysy kohtuullisesti normaalissa opetustahdissa ja hyvä niin. Näitä varten on erityisluokkia.
Millä vuosituhannella sinä elät? Ei ainakaan kaikissa kouluissa ole enää mitään erityisluokkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä pahvi kuvittelet, että koulussa mentäisiin hitaimman mukaan?
Ei mennä hitaimman mukaan vaan sen, joka on nopein tekemään pahojaan, jos ei joku aikuinen istu koko ajan vieressä.
Meidän lasten koulussa on vain yksi luokka per luokka aste, mutta usein niitä on kyllä enemmän, 1a, 1b jne. Hyvin voisi jakaa oppilaat luokkiin taitojen mukaan. Häiriköt yhteen, fiksut yhteen ja hitaammat yhteen. Toki tästäkin jotkut meteliä nostaisi, ettei meidän Pirkko Petteri kuulu häirikköluokkaan vaan fiksujen. Ja kuka opettaja haluaisi opettaa sitä häirikköluokkaa.
Ei kai siellä niin mennä, mutta ei myöskään nopeimman mukaan. Hassua muuten, että kilpaurheilussa aina mennään hitaimman mukaan, kilpailu päättyy vasta kun viimeinen on maalissa.