Lue keskustelun säännöt.
Miehen omituinen kaveri
13.05.2015 |
Miehelläni on kaveri, joka suhtautuu todella oudosti suhteeseemme. Käyttäytyy niin kuin olisi joku italialaisen mahtisuvun matroona, joka valvoo ettei mamman bambinolle käy pahasti.
On ollut alusta asti tosi töykeä minua kohtaan, tyyliin piikitellyt koko ajan illanvietoissa. Esittänyt myös latautuneita kysymyksiä kuten "osaatko sä edes laittaa ruokaa vai oletko liian akateeminen sellaiseen". Kun ilmoitimme menevämme naimisiin, oli suuresti huolissaan esim. häiden kustannuksista ja avioehdon sisällöstä, että eihän mies varmasti tule höynäytetyksi. Tivasi myös syyt avioliitolle ja totesi ne huonoiksi.
Yhteenmuutostakin totesi aikanaan että ei kannattaisi, koska on hankalampi erota "sitten kun kyllästyy".
Mies on nykyään vähemmän tekemisissä kaverinsa kanssa koska ei pidä jatkuvasta holhouksesta, ja tämä tietty käännetään niin etten minä anna heidän olla kavereita.
Onko mitään tehtävissä? Olisi mukavaa jos voisimme viettää aikaa rennosti, koska miehen kaveriporukkaan kuuluu tosi mukavia tyyppejä ja tämän yhden takia en halua ottaa osaa mihinkään vaan menen kaverin luokse jos ovat tulossa meille.
Kommentit (19)
Minä oon se kaveri. Tai ainakin samanlainen. Pidän huolta että avioehto on kunnossa ettet sä vie mieheltä taloa koska meidän soittokämppä on siellä ja sen pitää pysyä meillä. En tykkää kun sä yrität varastaa kaverini kaiken ajan koska se on mulle tärkeä kaveri, mä haluan tehdä sen kanssa juttuja. Lisäksi sä haukuit mua harakaksi kun ensimmäisen kerran tavattiin niin en pidä susta, eikä se tule muuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko se kaveri nainen jos sun kauneus olisi sille jotenkin uhka?
Se on salaa vuosia ollut ihastunut mieheesi, ja nyt sitä vituttaa, kun mies keksikin sinut hänen sijastaan puolisoksi.
Eukot aina kehittelee ongelmia. Pysy pois miesten ystävyyden tieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni mies on samanlainen pelle, varustettuna kilpikonnakaulalla ja nyhvelöasenteella. En käsitä miksi siskoni edes katselee tuollaista nestepäätä... varmaankin koska kuvittelee ettei parempaa saisi. Pitäisköhän sillekin oikeastaan sanoa asiasta joku kerta.
Rakkaus tai viha, ja molemmat ovat yhtä vaarallisia. Parempi, ettet anna tyypin manipuloida itseäsi jättäytymään joukon ulkopuolelle. Suuremmassa porukassa tuo miehesi "ystävä" ei ehkä kehtaa puhua sinulle samalla tavalla kuin tavatessaan teidät pariskuntana.
Mielestäni ainoa ratkaisu on sanoa tyypille, ettet hyväksy tapaa, jolla hän puhuu sinulle. Huumorin kanssahan sillä ei ole enää mitään tekemistä. Parhainkin vitsi vanhenee joskus. Kerro myös muille, kuinka tyyppi sinulle puhuu, ettei se säily salaisuutena ja tyypin yksityisenä huvittelukeinona. En kuvaa häntä n-sanalla, vaikka mieli tekisi. Rohkeutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NIin, ihmisen pitäisi osata käyttäytyä... Joskus tulee kuitenkin tilanteita joissa on parempi sanoa: "Pidä sinä vitun ääliö turpas kiinni ja häivy! Et ole enää tervetullut kotiini!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehen kys. kaveri mies vai nainen?
Minä ottaisin suoraan tämän kohteen kanssa puheeksi asian. Esim.
"Esittänyt myös latautuneita kysymyksiä kuten "osaatko sä edes laittaa ruokaa vai oletko liian akateeminen sellaiseen". "
Kysyin että mitä naljailua tämä nyt on? Ja että onko hänellä joku trauma akateemisista?
"Kun ilmoitimme menevämme naimisiin, oli suuresti huolissaan esim. häiden kustannuksista ja avioehdon sisällöstä, että eihän mies varmasti tule höynäytetyksi. Tivasi myös syyt avioliitolle ja totesi ne huonoiksi."
Sanoisin, että tuo on todella epäkohteliasta kommentointia jonka jatkossa voi jättää väliin. Että nämä ovat asioita joita ei ulkopuolisilta, ei edes kavereilta kysellä.
Ettekö kumpikaan, sinä tai miehesi, osaa pistää yhtä mulkvistia kuriin ja pysymään rajoissaan, vaan kuuntelette vaan kiltisti ja sitten alatte vältellä kun tulee mitta täyteen? Tuo ihminen ei oikeasti itse edes välttämättä ymmärrä loukkaavansa, jos kukaan ei sitä sano että loukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, että olet jollain tasolla uhka hänelle?
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 15:58"]
Minä ottaisin suoraan tämän kohteen kanssa puheeksi asian. Esim.
"Esittänyt myös latautuneita kysymyksiä kuten "osaatko sä edes laittaa ruokaa vai oletko liian akateeminen sellaiseen". "
Kysyin että mitä naljailua tämä nyt on? Ja että onko hänellä joku trauma akateemisista?
"Kun ilmoitimme menevämme naimisiin, oli suuresti huolissaan esim. häiden kustannuksista ja avioehdon sisällöstä, että eihän mies varmasti tule höynäytetyksi. Tivasi myös syyt avioliitolle ja totesi ne huonoiksi."
Sanoisin, että tuo on todella epäkohteliasta kommentointia jonka jatkossa voi jättää väliin. Että nämä ovat asioita joita ei ulkopuolisilta, ei edes kavereilta kysellä.
Ettekö kumpikaan, sinä tai miehesi, osaa pistää yhtä mulkvistia kuriin ja pysymään rajoissaan, vaan kuuntelette vaan kiltisti ja sitten alatte vältellä kun tulee mitta täyteen? Tuo ihminen ei oikeasti itse edes välttämättä ymmärrä loukkaavansa, jos kukaan ei sitä sano että loukkaa.
[/quote]
No kuule kun tässä on yritetty sanoa, mutta kaveri sanoo vain ettei minulla ole huumorintajua tms. Samaan tapaan mies on vastaillut asiallisesti ja sanonut ettei pidä kyselyistä, jolloin alkaa tivaaminen että "mitä salattavaa tässä asiassa on".
Ja jos minä "osaisin laittaa yhden mulkvistin kuriin" niin en varmaan sitten täällä kyselisi neuvoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaapa ongelmalliselta tyypiltä.
Tiedätkö, kuinka läheisiä miehesi ja tämä kaveri ovat olleet? Voisiko taustalla olla mustasukkaisuus miehesi sinulle osoittamasta huomiosta?
Tai sitten kyseessä on vain harvinaisen v-mäinen persoonallisuus. Tuollainen yksityiselämään puuttuminen, eritoten avioehdon yksityiskohtien penääminen, sekä nuo jatkuvat sinuun kohdistuvat mikro/makroaggressiot, ovat kyllä merkkejä ihmisestä, jonka kanssa ei kannata olla liiemmin tekemisissä.
Kuulostaa tämän käyttäytymisen perusteella siltä, että miehesi kaverilla on todella voimakas "sense of entitlement" (eli oikeutuksen ja itselle kuulumisen tunne) sekä sinuun, mieheesi että parisuhteeseenne. Se taas on usein merkki siitä, että kuva itsestä suhteessa muihin ihmisiin on vinksallaan ja voi johtaa ongelmakäyttäytymisen lisääntymiseen, ellei asiaan puutu suoraan tai sitten katkaise välejä. Kannattaa säästää itseltä harmia ja harmaita hiuksia vähentämällä tosiaan reippaasti tekemisissä oloa kaverin kanssa, tai sitten sanomalla asiasta suoraan.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 15:59"]
Tuntuu, että olet jollain tasolla uhka hänelle?
[/quote]
Ehkä. En tosin tiedä millä tasolla sitten. En ole mielestäni mitenkään erityisen uhkaava, esim. pysäyttävän kaunis tai äärimmäisen menestyvä, mitkä ovat kai niitä yleisimpiä syitä kokea joku puolituttu uhkaksi
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 16:08"]
Kuulostaapa ongelmalliselta tyypiltä.
Tiedätkö, kuinka läheisiä miehesi ja tämä kaveri ovat olleet? Voisiko taustalla olla mustasukkaisuus miehesi sinulle osoittamasta huomiosta?
Tai sitten kyseessä on vain harvinaisen v-mäinen persoonallisuus. Tuollainen yksityiselämään puuttuminen, eritoten avioehdon yksityiskohtien penääminen, sekä nuo jatkuvat sinuun kohdistuvat mikro/makroaggressiot, ovat kyllä merkkejä ihmisestä, jonka kanssa ei kannata olla liiemmin tekemisissä.
Kuulostaa tämän käyttäytymisen perusteella siltä, että miehesi kaverilla on todella voimakas "sense of entitlement" (eli oikeutuksen ja itselle kuulumisen tunne) sekä sinuun, mieheesi että parisuhteeseenne. Se taas on usein merkki siitä, että kuva itsestä suhteessa muihin ihmisiin on vinksallaan ja voi johtaa ongelmakäyttäytymisen lisääntymiseen, ellei asiaan puutu suoraan tai sitten katkaise välejä. Kannattaa säästää itseltä harmia ja harmaita hiuksia vähentämällä tosiaan reippaasti tekemisissä oloa kaverin kanssa, tai sitten sanomalla asiasta suoraan.
[/quote]
Ovat olleet kauan pienehkössä, tiiviissä kaveriporukassa, olen ymmärtänyt että mies ei niin tästä kaverista ole välittänyt mutta kaveri taas ollut aktiivisempi pitämään yhteyttä.
En tiedä voiko olla mustasukkaisuutta. En ole itse ajatellut tältä kantilta koska pidän sitä suht normaalina että seurustelukumppaneille osoitetaan erilaista huomiota kuin kavereille, mutta voihan se olla että mustasukkaisuus kaivelee.
Olen tosiaan itse alkanut vältellä kyseistä tyyppiä. Mies varmaan tavallaan haluaisi, mutta tuntuisi varmaan vaikealta alkaa hajottaa pitkäaikaista kaveriporukkaa
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 15:58"]
Minä ottaisin suoraan tämän kohteen kanssa puheeksi asian. Esim.
"Esittänyt myös latautuneita kysymyksiä kuten "osaatko sä edes laittaa ruokaa vai oletko liian akateeminen sellaiseen". "
Kysyin että mitä naljailua tämä nyt on? Ja että onko hänellä joku trauma akateemisista?
"Kun ilmoitimme menevämme naimisiin, oli suuresti huolissaan esim. häiden kustannuksista ja avioehdon sisällöstä, että eihän mies varmasti tule höynäytetyksi. Tivasi myös syyt avioliitolle ja totesi ne huonoiksi."
Sanoisin, että tuo on todella epäkohteliasta kommentointia jonka jatkossa voi jättää väliin. Että nämä ovat asioita joita ei ulkopuolisilta, ei edes kavereilta kysellä.
Ettekö kumpikaan, sinä tai miehesi, osaa pistää yhtä mulkvistia kuriin ja pysymään rajoissaan, vaan kuuntelette vaan kiltisti ja sitten alatte vältellä kun tulee mitta täyteen? Tuo ihminen ei oikeasti itse edes välttämättä ymmärrä loukkaavansa, jos kukaan ei sitä sano että loukkaa.
[/quote]
No kuule kun tässä on yritetty sanoa, mutta kaveri sanoo vain ettei minulla ole huumorintajua tms. Samaan tapaan mies on vastaillut asiallisesti ja sanonut ettei pidä kyselyistä, jolloin alkaa tivaaminen että "mitä salattavaa tässä asiassa on".
Ja jos minä "osaisin laittaa yhden mulkvistin kuriin" niin en varmaan sitten täällä kyselisi neuvoja?
[/quote]
Sitten täytyy laittaa vahvemmin ne rajat, jos ei ystävällisempi tyyli auta. Tehdä selväksi, että jos tuollainen loukkaava käytös ei lopu, niin ei kyllä kiinnosta enää olla kauheasti tekemisissä.
Parempi olisi jos miehesi tekisi tämän, koska hänen kaverinsa on kyseessä. Mutta kyllä minä ainakin, jos mies ei sitä tekisi, sitten itse tekisin selväksi, välittämättä pätkääkään siitä että kaveri alkaa pitää minua ihan hirvittävänä pirttihirmuna, että minä tosiaan olen sen verran huumorintajuton että tuollaista en kuuntele.
Samanlaisen ilmiön olen kokenut oman ystävättäreni suhteen. Olimme erittäin läheisiä kavereita vuosikausia, hän suhtautui lapsiinikin jotenkin omistavasti. He olivat siis minun ennenkaikkea, mutta seuraavana tulikin jo tämä ystvätär.
Tiivis ystävyys sopi kummallekin, koska olimme epätoivoisia sinkkuja :D Vietimme yhdessä saunaillat, viikonloput, kävimme kahdestaan kaljoilla ja bailaamassa. Emme olleet rakkaussuhteessa, mutta juuri niin tiviisti ystäviä kuin vain "tytöt osaavat" ollessaan bestiksiä. LIsäksi asetelmamme oli hieman sellainen, että minä olin se vähän rumempi, tyhmempi, epäsuositumpi ja riippuvaisempi. Pönkitin varmasti häntä jollakin tavalla, koska esim. miesseurassa hän sai huomion ensin.
Sattuikin niin, että kohtasin miehen. Muutimme toiselle paikkakunnalle, ostimme OKT:n, saimme pian vauvan ja menimme kihloihin. Sittemmin perhe on kasvanutkin ja olemme naimisissa.
Kaveri käytti ensimmäisen vuoden kaiken mahdollisen halveksimiseen. Miten uusi kotikaupunkini oli ruma ja juntti, miten kotinikin sen näköinen, että silmiä vain piti pyöritellä. Hän lakkasi vastaamasta sähköposteihin, puheluihin, viesteihin. Eikä ikinä kertonut mitä minä olin tehnyt väärin.
Näin jälkeen päin ajatellen hän varmaankin loukkaantui, kun menetti otteensa koko elämästäni eikä kelvannut se, että hänen rinnalleen tuli myöskin mies, jota rakastan.
Emme edes olleet teinejä kaveruusvuosina, vaan kolmekymppisiä ihan!
Kuulostaa ihan yheltä mun miehen kaverilta.
Meillä on melko tuore suhde ja tää miehen kaveri suhtautuu muhun kans tosi vähättelevästi, melkein vihamielisesti. Ite oon ajatellu sen johtuvan vaan mustasukkaisuudesta/menetyksen pelosta ja yrittänyt olla ystävällinen ja avoin ja pyrkinyt olemaan lyömättä ns. kapuloita rattaisiin. Olen elänyt siinä toivossa, että kaveri tosta rauhottuu, kunhan aikaa kuluu, mutta nyt alko vähän hirvittää jos se teilläkin on kestänyt jo vuosia. :) Mitään ohjeita/neuvoja ei mullakaan ole, mutta halusin vaan kertoa ettet valitettavasti ole tilanteessasi yksin. Tsemppiä! :)