Säälittää 20-vuotiaat äidit.
Kommentit (17)
Älä suotta sääli, mulla on menny kahdeksan vuotta jo hyvin vaikka sain ensimmäisen lapseni jo 19-vuotiaana :)
Minua taas säälittää nämä 40 synnyttäjät, joista jo kaukaa näkee, että juna meni jo. Eivät pääse risti-istuntaan, saati siitä ylös. Sääret on täynnä suonikohjuja ja eccoja pidetään kun ne on parhaita sen liikavarpaan ja känsänkin kannalta.
Eivät raukat tajua, että vauvanhoito, etenkin koliikkivauvan, ei ole pidemmänpäälle edes lestamummojen hommaa. Lessuissakin vanhimmat hoitavat nuorimmat kun äitiltä loppu paukut täytettyään 35.
Ei käy kateeksi. Ei äitiä eikä lasta.
Ei minua ainakaan tarvitse sääliä, vaikka tulin äidiksi 19-vuotiaana ekaa kertaa ja 21-vuotiaana toisen. Elämä on mennyt oikein mukavasti. Miksi ihmeessä kaikkien pitäisi tehdä asiat siinä järjestyksessä että ensin koulut, sitten mies ja lapset? Minä tein toisinpäin eli ensin mies, lapset ja vasta sen jälkeen koulut ja ura. Olen ollut valintaani todella tyytyväinen.
Mutta minä en ole koskaan ollut sen luontoinen että olisin halunnut sellaista perinteistä nuoruutta elää. Ei ole kiinnostanut festarit eikä baarit eikä nuorten seurakaan. Ennen kuin mieheni tapasin, kotonta luin kirjoja ja tein käsitöitä ja haaveilin omasta kodista ja perheestä.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 15:47"]
Ihan kersojahan ne on vielä itsekin.
[/quote] Tulin äidiksi ekaa kertaa kun olin 18. nyt olen 49 ja yhä vähän säälin ap:ta.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 16:08"]
Voivoi, onpa sulla vaikea elämä ;)
[/quote]
Tyypillinen wt-kommentti.
Tosin en väitä, etteikö wt:n elämä olisi hankalaa, kun äo on niin matala, että pitäisi olla koko ajan joku "kouluavustaja" mukana, joka auttaisi mm. sossulappujen täyttämisessä.
Mulla ainoastaan hankalaa tässä äitiydessä on se, kun en löydä mistään samantyylisiä vanhempia, joiden kanssa voisi viettää aikaa... muuten menee kyllä 2 lapseni ja aviomieheni kanssa erittäin hyvin... enkä ole uskovainen, vaan omasta tahdostani tehnyt lapset ajoissa.
t. 23 v 2 lapsen äiti :)
Mä olen kade parikymppisille äideille, nuoria ja jaksavia. Riittää energiaa juosta ja puuhata lasten kanssa.
Plus että elämä ei ole vielä ihan niin urautunutta kuin kolmekymppisillä = elämä on helppo muokata lapsiperheen malliin.
t:30v ensisynnyttäjä
On niin kiire tulla yksinhuoltaja wt.ksi.
Säälittää nää provot, jotka ei parempaan pysty. Aika väsynyttä.
Kulttuurimme itse asiassa on syy siihen, miksi 20-vuotiaan äitiys voi olla todella raskas.
Olen lukenut vertailevia artikkeleita, joissa on tehty tutkimuksia yhteisöllisempien kulttuurien ja yksilökeskeisten välillä. "Koko kylä kasvattaa"-tyyppisessä kulttuurissa lapset eivät ole taakka vaan lahja, sillä muutama äiti jää vahtimaan koko kylän lapsia ja toiset voivat elää kuten ennenkin, tehdä töitä tai viettää vaikka hetken yksin. Vuoro vaihtuu solidaarisesti.
Imeväisiä toki saa ottaa mukaan ja imettää tarpeen mukaan.
Nykykulttuurissa äiti voi jäädä todella yksin, ja jos yrittää elää nuoruuttaan samalla kun on lapsia (vaikka lähteä festareille) jää lapselle kauheat traumat ja äiti tuomitaan huonoksi. Yhteisössä kasvaessa lapsi jäisi tuttuun kotiin tuttujen aikuisten ja toisten lasten luo ja äiti voisi palata virkistyneenä.
Jaa no käytä sä aikas sääliin niin mä nautin ajastani lapsen ja aviomiehen kanssa :)
Voivoi, onpa sulla vaikea elämä ;)
Koita kestää se et tälläki 22w "kersalla" on elämässä kaikki hyvin vaki työ , ihana pieni poika ja RAKASTAVA aviomies, uus talo ja kiva auto, vaikka lainaa on niin asiat on järjestyksessä ja elämä mallillaa ja voin sanoa samaa muista mun ikäluokan äideistä, sä oot vaa väsyny vanha luuska kellä ei riitä energia arjen pyörittämisessä ja kadehdit meitä nuoria hyviä äitejä! P.s JOO ON VARMAAN KIRJOITUS VIRHEITÄ TEKSTISSÄ .
Mä en ymmärrä miksi suomessa on niin kauhea haloo olla 20-vuotias äiti. Miksi??? Kaikki yli 30-kymppiset on hyviä äitejä vai? Entäs nelikymppiset? 50-kymppiset on jo varmaan liian vanhoja? Miten joku jaksaa jauhaa täällä tälläistä kakkaa? Suomessa on muutenkin kauhean ahdistava ja tuomitseva yhteiskunta äitejä vastaan. Ollaan väärän ikäisiä, väärän painoisia, väärän näköisiä. Tehdään asiat aina väärin. Voitaisiin kannustaa ja tukea toisia mutta näin ei aina ole edes perheen kesken, uskomatonta!
Se, että sä olet itse ollut kakara vielä aikuisena, ei tarkoita että kaikki ja varsinkaan perheelliset 20-vuotiaat ovat. Harvoin on aikaa olla kakara kun on ihan oikea lapsi huollettavanaan.