Maksaako teidän työssäkäyvät täysi-ikäiset lapset asumisestaan?

Maksavat tietysti. Vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset yms.

No. antaisin säästää nekin. Olen oikein tyytyväinen jos täällä viihtyy.Jos pyytäisin rahaa olisi se merkki siitä että toivoisin muuttavan pois..

Kyllä mä ottaisin vuokraa/ruokarahaa kohtuullisen määrän lapsen palkasta. Käy pian niin kuin tutulle jonka 30-vuotias poika asuu edelleen kotonaan...

On ok.
Meillä ei tosin maksa, koska talo on maksettu ja asumiskustannuksia tulisi suunnilleen saman verran kuin ilman hänen tässä asumistakin ja meillä on kyllä varaa antaa nuoren asua tässä. Jos olisi taloudellisesti tiukempaa, miettisin asiaa uudelleen.
Saa myös syödä kaapista mitä haluaa ja ruoan aikaan tulla syömään, kuten aina ennenkin, mutta nyt erona on se, että maksaa itse muut kulut (vaatteet, ulkonasyömiset) ja laskut (puhelin jne) jotka minä ennen maksoin.
Mutta jos asuisimme vaikka vuokralla ja joutuisimme pitämään isompaa asuntoa, varmaan maksaisi nuori asumisestaan. Tosin luulen että silloin maksaisi mieluummin jo omaa asuntoaan, eli muuttaisi pois.

Voisin ottaa vuokraa mutta jos rahasta ei olisi tiukkaa niin vuokran sijasta voisi laittaa säästötilin omaa asuntoa varten ja sopisimmetietyn summan jonka laittaajoka kuukausi. Sitten kun muuttaa pois on saanut pesämunan. Muuten nuori voi elää leveästi ja tuhlata kaikki rahat ja tottua siihen että äiti passaa ja omat rahat on vain omiin huvituksiin. Ystäväpiirissä tällaisiakin kokemuksia. Nuori ei ole oppinut yhtään taloudesta kun varakkaat vanhemmat maksaneet ylläpidon.

Tämä riippuu nyt vähän tilanteesta. En voisi kuvitella, että ammattiinvalmistunut kokopäivätyössä käyvä lapsi asuisi kotona. Tällöinkään en pistäisi lapsea maksamaan, jos lapsi säästää esimerkiksi sen oman asunnon hankkimiseen ja muuttopäivä alkaa olla jo tiedossa. 

Opiskeleva, osa-aikatyössä käyvän lapsen ei tarvitse maksaa - kunhan maksaa omat kulunsa. Ilmainen kotona asuminen edellyttää kuitenkin varautumista myös tulevaan - eli niin kauan kuin kotoa saa merkittävää tukea vaikka vain ilmaisen asumisen muodossa, niin vanhemmilla on tietty oikeus puuttua siihen, ettei biletykseen, matkusteluun jne. mene kohtuuttoman paljon rahaa vaan jotain jää säästöönkin. Mutta jos tulot on muutamaa sataa kuukaudessa opintotuen päälle niin en näitä rahoihin puutu. 

[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 09:45"]Voisin ottaa vuokraa mutta jos rahasta ei olisi tiukkaa niin vuokran sijasta voisi laittaa säästötilin omaa asuntoa varten ja sopisimmetietyn summan jonka laittaajoka kuukausi. Sitten kun muuttaa pois on saanut pesämunan. Muuten nuori voi elää leveästi ja tuhlata kaikki rahat ja tottua siihen että äiti passaa ja omat rahat on vain omiin huvituksiin. Ystäväpiirissä tällaisiakin kokemuksia. Nuori ei ole oppinut yhtään taloudesta kun varakkaat vanhemmat maksaneet ylläpidon.
[/quote]
Minä en edes ajatellut näin pitkälle, kun tuo oma kotoma asuva on tarkka rahoistaan ja säästää itse. Mutta olet kyllä oikeassa. -9

Miksi täysi-ikäinen työssä käyvä lapsi asuu edelleen vanhemmillaan?

Missä kukaan voi asua ilmaiseksi? Täysi-ikäinen, työssä käyvä, veroja maksava? Jos tarvitaan sähköä, lämpöä, kunnallistekniikan kautta kulkevaa vettä (puhdasta ja poiskulkevaa likaista) ym., saadaan varautua maksamaan korvausta palveluista ja tuotteista. Miksi aikuisen pitäisi saada asua kenenkään kustannuksella, käyttäen tulonsa vain omiin ilahdutuksiinsa? Entä jos vanhemmat ovat työttömiä? Onko "lapsen" oikein vaatia erityisdieettien, autokulujen, henk.koht. hygieniatuotteiden ym ym ym saamista vanhemmilta vain siksi, että nämä ovat vanhempia? Milloin nykyaikaisten lasten oletetaan alkavan ottaa vastuuta omasta elämästään? Ketjussa on todettukin, että nuoren kuuluu harjoitella eteen tulevaa arkea vähitellen. Olen läheltä nähnyt, miten ystäväni jättää jopa syömisen, jotta voisi maksaa aikuisen lapsensa laskut! Ystävälläni on töitä ainoastaan ajoittain, lapsi käy töissä ja hankkii vanhempaansa paremmin, useina kuukausina moninkertaisesti. Minusta se ei ole tervettä, vaan hyväksikäyttämistä!

No eivät maksa! Esikoinen on 20 ja tämän kevään ylioppilas, oli vuoden vaihtarina joten siksi "jo " 20. Kuopus 18v aloittaa syksyllä abivuoden.

Molemmat ovat töissä (1-2x viikossa) ja tienaavat muutaman satasen kuussa. Mielestäni on parempi, että säästävät tulevaa opiskelijaelämäänsä varten.

Tilanne olisi eri, jos olisin esim. köyhä yh. Nyt kun en tarvitse lasteni rahoja, en ala niitä röyhkeästi pyytämäänkään. Ei vanhemmuus lopu siihen, kun lapsi täyttää 18!

Täysi-ikäinen, töissä käyvä lapseni ei todellakaan asuisi mun luona.