Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ammatinvalinnan ahdistus!
13.05.2015 |
Olen parikymppinen ylioppilas. Lukiossa en kauheasti panostanut opiskeluun vaan keskityin muihin asioihin, kirjoitin kuitenkin suht hyvät yo-paperit. Abivuotena ajattelin että lääkärin ammatti voisi olla kiinnostava. Haluan ammatin, jossa voin auttaa ihmisiä. Työllisyysnäkymät ovat lääkärillä hyvät ja erikoistumismahdollisuuksia niin paljon, että varmasti sieltä löytyisi se itseä kiinnostava asia.
Olen nyt hakenut 2 kertaa lääkikseen ja tänä vuonna kolmas haku edessä. Olen alkanut tässä miettiä, että josko minusta ei sittenkään ole lääkäriksi. En ole mitenkään analyyttinen tai "tieteellinen" ihminen. Luonnontieteissä olen pärjännyt ihan hyvin (matikka, fy ja ke kaikki kasin luokkaa) mutta eivät ne koskaan mitään lempiaineitani ole olleet.
Olen luonteeltani tosi herkkä, pohdiskeleva ja luova. En ole mitenkään kauhean sosiaalinen vaikka pidän ihmisistä ja mielelläni juttelen kaikkien kanssa. Viihdyn aika hyvin yksin ja puuhailen mielummin omia taidejuttujani (kirjoitan, luen, soitan kitaraa jne.) Olen aika lailla oman tieni kulkija ja hieman erakko.
En oikein tiedä tulisiko minusta sittenkään hyvää lääkäriä. En rehellisesti sanottuna tiedä kiinnostaako se ala edes niin paljon. Toisaalta kiinnostaa, mutta joku tässä hommassa tökkii. Jotenkin tuntuu, että minun tarvitsisi olla loogisempi ja analyyttisempi jotta voisin ensinnäkin päästä lääkikseen ja toiseksi jaksaa sitä työtä ja olla hyvä siinä.
Olen miettinyt myös opettajan (erityisesti kieltenopettajan) ammattia, mutta en tiedä sovellunko sinnekään. Pidän kyllä lapsista ja tulen lasten kanssa toimeen, mutta en ole mikään iloinen sirkuttaja. Olen aina ollut vähän melankolinen ja tuntuu että opettajan täytyisi olla paljon pirteämpi. Opettajan ammatissa olisi kivaa se, että voisi käyttää luovuuttaan ja olen mielestäni aika luova ja kekseliäs...
Olen ihan hukassa tämän ammatinvalinnan suhteen. Ikää tulee koko ajan lisää ja tahdon mennä elämässäni eteenpäin. Mistä sitä voi tietää mikä on oikea ammatti minulle? Pelkään valitsevani väärin ja tulevaisuudessa kun on vaikeampi vaihtaa alaa (korkeakouluhaun uudistuksen takia) en haluaisi ottaa sitä riskiä.
Kommentit (22)
Tunnen neljä lääkäriä (yksi ystävä ja kolme sukulaista) ja kaikillä on ollut matikka, fysiikka, kemia ja bilsa kymppejä. Eli ovat analyyttisiä ihmisiä (näkyy siis tietyissä oppiaineissa menestymisessä), ja lisäksi heillä on myös hyvät kädentaidot. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärin työssä käytetään paljon käsiä (tikataan, tutkitaan, kaivetaan herneitä nenästä ja lasinsiruja jalkapohjasta jne:), joten kädentaidot tulisi olla kunnossa. Tietysti voi myös suuntautua muille erikoistumisaloille, kuten psykiatriaan, jolloin kädentaidoilla ei ole niin väliä.
Et kuitenkaan vaikuta kirjoituksesi perusteella lääkärityypiltä, vaan enemmänkin taiteilijalta. Kuinka monta kertaa aiot vielä hakea kolmannen yrityksen jälkeen? Analyyttiset hakijat nimittäin jyräävät ylisesi kerta toisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kiinnostunut arkkitehtuurista? Siinä voisi olla sinulle sopiva ala, siellä on opiskelijat vähän tuon tyylisiä. Kuulostaa siltä että lääkärin ammatti ei ehkä olisi sinulle paras mahdollinen, jos sinulla ei ole sitä kohtaan mitään paloa. Maailmassa on paljon eri aloja ja monet päätyvät koulutuksesta huolimatta töihin ihan eri paikkoihin. Teknillisellä puolella valintoja olisi ainakin paljon ja siellä luovuudella voi olla paljonkin tilaa, koska luovat ihmiset tuntuvat helposti esim perustavan yrityksiä.
Tuttuja tuntemuksia!
Suosittelen tekemään ammatinvalintatestejä, googlella löytyy :-) Toinen juttu mikä helpotti paljon, oli Myer-Briggs-persoonallisuustestin tekeminen. Kun löysin tyyppini, googletin tietoa tyypilleni sopivista ammateista ja se on auttanut tosi paljon, lisännyt itsetuntemusta. Olen tajunnut että ne ammatit, jotka tuntuivat "järkeviltä" ja joita minulta odotettiin, eivät tosiaan sovi minulle! Esimerkiksi 16 personalities-sivustolta löytyy testi ja noita profiileja, toivottavasti auttaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 00:14"]
Mites sairaanhoitaja?
[/quote]
Tätäkin olen miettinyt, mutta en osaa nähdä itseäni sairaanhoitajana. Sairaanhoitajan opinnot jäävät jotenkin mielestäni pintapuolisiksi. Kaipaan ehkä itsenäisempää ammattia, sairaanhoitajat saavat aika vähän päättää potilaan hoidosta, he kun toteuttavat sitä lääkärin määräämää hoitoa.
Kirjastoala ei kiinnosta pätkääkään.
Olen kyllä niin hukassa tämän asian suhteen ja johonkin suuntaan olisi pakko lähteä. En halua istua kaupan kassalla lopun ikääni vaikka kyseistä työtä tai oikeastaan sen tekijöitä arvostankin.
Helpommalla pääset kun teet periaatepäätöksen etkä mene töihin. Tällä tavalla voit valita minkä tahansa koulutuksen, koska et kuitenkaan aio mennä töihin. Se koulutus puolestaan takaa, että työkkärin kanssa asiointi tukien nostamiseksi paljon helpompaa.
Tällä tavalla voit tehdä mitä haluat sitomatta itseäsi tiukkoihin aikatauluihin porvarin palvelijana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs lastentarhanopettaja? Puheterapeutti? Kätilö? Optikko? Koulu/neuvolaterkkari? Kielenkääntäjä?
Ehdotan vielä että kelloseppä ja sitten menen nukkumaan.
t. Ehdotin kaikki muut paitsi kirjastoalan ja työttömyyden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 00:24"]
Helpommalla pääset kun teet periaatepäätöksen etkä mene töihin. Tällä tavalla voit valita minkä tahansa koulutuksen, koska et kuitenkaan aio mennä töihin. Se koulutus puolestaan takaa, että työkkärin kanssa asiointi tukien nostamiseksi paljon helpompaa.
Tällä tavalla voit tehdä mitä haluat sitomatta itseäsi tiukkoihin aikatauluihin porvarin palvelijana.
[/quote]
Huono ehdotus. Haluan kehittää itseäni. Haluan oppia jonkun taidon, jolla pystyn elättämään itseni. Haluan opiskella sellaista alaa, joka todella kiinnostaa ja haluan tulla hyväksi jossakin. En vain tiedä mihin ammattiin tällainen ihminen kuin minä voisi soveltua. Välillä tuntuu, etten luonteeni puolesta sovellu oikein mihinkään. Kyllästyn helposti ja jään vatvomaan vanhoja asioita. Haluaisin löytää sen "oman" jutun. Niin kauan kuin sitä ei ole, ei minulla ole motivaatiotakaan lukea ja pärjätä pääsykokeissa.
Mistä sitä tietää mikä ala on se oikea valinta?
Luin aluksi että ammattivalittajan ahdistus ja hyppäsin suoraa ketjusi ohi. Ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 00:32"]
Luin aluksi että ammattivalittajan ahdistus ja hyppäsin suoraa ketjusi ohi. Ohis.
[/quote]
Hah! Jos olisi sellainen ammatti kuin ammattivalittaja niin olisin väitellyt siltä alalta jo tohtoriksi :D
-ap
Ihan samat pohdinnat menossa kuin aloittajalla! Itse haen kuitenkin ekaa kertaa ja valmistun nyt lukiosta, eli haen heti lukion päätyttyä. Ala, jonne luen (yliopiston) ei ole se palavin mitä haluan, koska en edes tiedä mitä haluan tehdä ammatikseni. Valitsin vain jonkun joka kiinnostaa edes vähän ja katson miten käy, sillä en haluaisi pitää turhaa välivuotta. Eli jos lohduttaa, et ole aloittaja yksin ajatustesi kanssa (: Veikkaan, että todella moni nuori miettii tulevaisuuttaan ja sitä, ovatko tehdyt valinnat oikeita.
Seuraa impulssejasi, ja kokeile sellaisia asioita joita olisi kiva tehdä. Pohdi millainen olet - onko istumatyö ihanaa, vai pakkopullaa? Onko palkalla väliä?
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 00:32"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 00:24"]
Helpommalla pääset kun teet periaatepäätöksen etkä mene töihin. Tällä tavalla voit valita minkä tahansa koulutuksen, koska et kuitenkaan aio mennä töihin. Se koulutus puolestaan takaa, että työkkärin kanssa asiointi tukien nostamiseksi paljon helpompaa.
Tällä tavalla voit tehdä mitä haluat sitomatta itseäsi tiukkoihin aikatauluihin porvarin palvelijana.
[/quote]
haluan tulla hyväksi jossakin.
[/quote]
Jos haluat oikeasti tulla hyväksi jossain, sun pitää tulla hyväksi itsenäisesti. Koulutuksen tarkoitus ei ole tehdä ihmisestä hyvää jossain, vaan sen tarkoitus on kouluttaa johonkin tiettyyn, spesifioituun rooliin ja samalla varmistaa, että oppilas hyväksy tarpeeksi nöyrästi paikkasi komponenttina, jota (hyväksi)käytetään aikansa ja tuupataan sivuun kun käyttöikä umpeutuu.
Tuolla kirteerillä Suomessa on vähän perkeleesti ihmisiä, jotka ovat "hyviä jossain".
[quote author="Vierailija" time="13.05.2015 klo 00:38"]
Ihan samat pohdinnat menossa kuin aloittajalla! Itse haen kuitenkin ekaa kertaa ja valmistun nyt lukiosta, eli haen heti lukion päätyttyä. Ala, jonne luen (yliopiston) ei ole se palavin mitä haluan, koska en edes tiedä mitä haluan tehdä ammatikseni. Valitsin vain jonkun joka kiinnostaa edes vähän ja katson miten käy, sillä en haluaisi pitää turhaa välivuotta. Eli jos lohduttaa, et ole aloittaja yksin ajatustesi kanssa (: Veikkaan, että todella moni nuori miettii tulevaisuuttaan ja sitä, ovatko tehdyt valinnat oikeita.
[/quote]
Ei se oikeastaan lohduta, lähinnä surettaa että joku joutuu olemaan samanlaisessa tilanteessa. Nostan kuitenkin hattua rohkeudestasi että haet jonnekin. Pelkään että minulle jää "välivuosiputki" päälle. Tuskin pääsen tänä keväänä lääkikseen, motivaatio on ihan hukassa joten en ole pahemmin viimeaikoina keskittynyt lukemiseen (en edes tiedä menenkö pääsykokeisiin).
Ilman tuota korkeakouluhaun uudistusta varmasti itsekin hakisin jonnekin hieman kiinnostavalle alalle, joka ei kuitenkaan vaadi niin suurta ponnistelua sisäänpääsyn eteen kuin lääkis. En kuitenkaan halua menettää ensikertalaisuuttani tulevissa hauissa jos (kun?) se oikeasti kiinnostava ala löytyy. Pahin pelkoni on, että päätyisin opiskelemaan alaa joka olisikin minulle täysin väärä ja sitten olisi myöhäistä vaihtaa alaa.
Toivottavasti sinulle käy hyvin ja ala jolle haet osoittautuisikin juuri sinulle sopivaksi.
Pyri teknilliseen korkeakouluun. Hyvä perustutkinto. DI:n hommissa voit tehdä kattavasti kaikenlaista taipumustesi mukaan, matkustushommia ainakin riittää. Opettajan hommat on kaukana luovuudesta ja sirkuttamisesta. Toisaalta olet vielä kovin nuori ja sosiaaliset taidot vasta aluilllaan, muutut vielä ihmisenä paljon. Opiskelu ja työssäkäyminen sosiaalistavat huomaamatta. Tunnetko lääkäriä, jolta voisit kysellä ammatista, totuus on usein ihan erilainen kuin mielikuvat. Ota rohkeasti yhteyttä ihmiseen, jonka ammatti kiinnostaa, vastailevat mielellään.
Alue: Aihe vapaa
Hammaslääkäri? :) Ammatissa samat hyvät puolet kun lääkäreillä, mutta ehkä hieman vähemmän stressaavaa. Sama pääsykoe kun lääkikseen ja opinnot pitkälti samoja, mutta ainakin tällä hetkellä hieman helpompi päästä sisään.
Monet hakee lääkikseen useita kertoja, jos ainoastaan se on syynä innon lopahtamiselle niin mieti vielä. Ehkä vaan lukutekniikka vaatii korjausta. Ihan tavallisia ihmisiä lääkiksessäkin on, vaan harva on mikään huippunero vaikka keskimäärin fiksua porukkaa onkin.