Nyt tarvitsen viisaammilta teinien vanhemmilta apua. Teini ei puhu mitään.
Eilisestä asti ollut täysin mykkä eikä ole tullut käymään edes syömässä. Vein ruokaa mutta ei ainakaan heti alkanut syömään, en tiedä onko nyt jo syönyt. Ei ole yhtään pojan tapaista tällainen. Eilen tuli illalla kotiin ja siitä asti on tuota jatkanut. En tiedä olenko mä sanonut tai tehnyt nyt jotain tyhmää vai onko jotain käynyt, mutta typerältä tuntuu kun ei tällaista ole ikinä ollut omien lasten kanssa. Tytöltäkin yritin kysyä, mutta ei hänkään tiennyt, että mitään olis sattunut. Toivottavasti ei ole. Hirveä tunne.
Kommentit (22)
Anna olla. Kuuluu ihan normaaliin teini-ikään. Siitäkin huolimatta että ei aiemmin olisi mököttänyt.
No jos se ei huomenna puhu mitään nii sitten selvität. Anna nyt tilaa toiselle.
Vierailija kirjoitti:
No jos se ei huomenna puhu mitään nii sitten selvität. Anna nyt tilaa toiselle.
Näin teen. Jospa kaikki ois pääpiirteissään kuitenkin ihan hyvin. Ehkä tämäkin on vaan sitä itsenäistymistä ja aikuistumista. AP
Jos tuo on lapselle täysin poikkeuksellista, niin kyllä minäkin olisin huolissani. Tyttöni menee joskus lukkoon, kun on todella ahdistunut. Yleensä menen hänen viereensä, silittelen ja varovaisesti hieron hartioita. Useimmiten hetken päästä voi varovaisesti ensin jutella vähän niitä näitä, ja sitten tiedustella, onko joku hätänä, ilman että hän siitä vielä enemmän ahdistuu. Ja sitten pato aukeaa ja hän purkaa murheensa minulle.
Poikani on avoimempi mutta on hiljaisuuden aikoja hänelläkin. Ei noin pahana kuitenkaan kuin aloittajalla.
Eilen on sattunut jotain. En odottaisi huomiseen. Helpottaa nuortakin jos saatte heti puhuttua vaikka aluksi olisikin vaikeaa alkaa puhumaan.
Saattaisin kyllä itse kysyä, onko jotain mitä minun pitäisi tietää tai missä voisin auttaa.
Sanoisin myös, että voi tulla juttelemaan jos haluaa, mutta ei ole pakko.
En haluaisi välittää sellaista viestiä etten ole yhtään kiinnostunut.
Ehkä saanut pakit joltakin tytöltä. Ei sellaisesta halua äidille kertoa vaikka tuntuukin hetken pahalta. Pidät nyt vaan huolen että syö ja juo tarpeeksi. Pian tuo paska fiilis nuorelta väistyy kun on niin paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Kuuluu ihan normaaliin teini-ikään. Siitäkin huolimatta että ei aiemmin olisi mököttänyt.
Olisiko kuitenkin hyvä mennä heti kysymään mistä on kyse? Hänelle on voinut tapahtua jotakin ikävää. Hän on voinut itse tehdä jotakin, minkä ilmituloa pelkää nyt. Nuori ottaa usein raskaasti sen, jos tyttöystävä tai poikaystävä jättää. Tai muut ystävät hylkäävät. Se tuntuu nuoresta maailmanlopulta, kun hän ei osaa ajatella, että aika auttaa niihin menetyksiin. Yksi mahdollisuus on alkava huumeiden käyttö, mutta neuvoisin kysymään.
Minä varmaan menisin viereen esim sängyn reunalle istumaan, silittelisin ja yrittäisin varovasti jutella/kysyä. Saattaisin itse ottaa tunnustellen puheeksi, että jos on sydänsuruja, niin niistä puhuminen helpottaa
En kyllä kysyisi huumeista mitään heti. Olisi aika raakaa jos olisi vaikka sydänsuruja.
Vierailija kirjoitti:
Saattaisin kyllä itse kysyä, onko jotain mitä minun pitäisi tietää tai missä voisin auttaa.
Sanoisin myös, että voi tulla juttelemaan jos haluaa, mutta ei ole pakko.
En haluaisi välittää sellaista viestiä etten ole yhtään kiinnostunut.
Näin juuri. Välillä ihmetyttää nykyvanhempien välinpitämättömyys omia lapsia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä kysyisi huumeista mitään heti. Olisi aika raakaa jos olisi vaikka sydänsuruja.
Joo, ei ikipäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos se ei huomenna puhu mitään nii sitten selvität. Anna nyt tilaa toiselle.
Näin teen. Jospa kaikki ois pääpiirteissään kuitenkin ihan hyvin. Ehkä tämäkin on vaan sitä itsenäistymistä ja aikuistumista. AP
Ei kun menet heti nuoren luokse. Jos ei muuta niin sängyn reunalle istumaan. Pelkästään sun läsnäolo viestii pojalle, että hän on sulle tärkeä ja välität ja oot kiinnostunut. Jos et mene, poika voi ajatella että ei sua kiinnosta. Ole nyt äiti kun sua selvästi tarvitaan. Huutoa tai itkua on turha pelätä. Tai sitä että olisit häiriöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaisin kyllä itse kysyä, onko jotain mitä minun pitäisi tietää tai missä voisin auttaa.
Sanoisin myös, että voi tulla juttelemaan jos haluaa, mutta ei ole pakko.
En haluaisi välittää sellaista viestiä etten ole yhtään kiinnostunut.Näin juuri. Välillä ihmetyttää nykyvanhempien välinpitämättömyys omia lapsia kohtaan.
Se voi olla taitamattomuuttakin. Ehkä ei uskalleta, pelätään että voisi vahingossa rikkoa toisen rajoja. Vanhemmalla on silti vastuu vielä, hän on, tai pitäisi olla teinillekin vielä turva.
Vanhemmalla on oikeus ja velvollisuus kysyä. Ahdistavaksi ei tarvitse alkaa, eikä tivaaminen muutenkaan auta.
Kunhan kysyy ja ilmaisee olevansa paikalla jos häntä tarvitaan. Teini on iso, mutta ei vielä aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Menet huoneeseen ja kysyt? Kysymyksiä joihin voi vasta joo tai ei.
Näin, sun on tärkeää tietää, ettei hänelle ole tehty mitään pahaa. Itse en ainakaan saisi nukuttua jos lapseni olisi yhtäkkiä tuollainen enkä tietäisi mikä on.
Jos se teki positiivisen korona testin ja meni karanteeniin 😂
Vierailija kirjoitti:
Eilen on sattunut jotain. En odottaisi huomiseen. Helpottaa nuortakin jos saatte heti puhuttua vaikka aluksi olisikin vaikeaa alkaa puhumaan.
Aikoinaan minun entinen teinini lukkiutui ahdistuksesta kun hänen kaverinsa oli juonut ja ajanut sairaalaan johtavan onnettomuuden. Teinille tuli elämän rajallisuus mieleen.
Anna olla rauhassa. Tuskin voit asialle tehdä mitään.
Jos näkee, että perheenjäsenellä.ei ole kaikki hyvin, niin voi hyvin kysyä, että "onko kaikki hyvin? "Onko jotain sattunut?"
Jos ei vastaa, niin voi sanoa esim., että olet huolissasi, tarvitseeko olla? Tai että, "aina voi tulla puhumaan".
Menet huoneeseen ja kysyt? Kysymyksiä joihin voi vasta joo tai ei.