Olisitko sisaruksesi kaveri, jos ette olisi sukua?
Tajusin tässä hiljattain, että itse tuskin olisin. Siskoni on minua 7 vuotta vanhempi, kiinnostunut aivan eri asioista, poliittiset mielipiteet eroavat suuresti eikä muutakaan yhteistä säveltä meinaa löytyä. Toimeen tulemme sukukarkeloissa sekä -kriiseissä, mutta ilman sukulaisuussuhdetta tuskin olisimme ystäviä.
Miten muilla?
- Mysteerimies
Kommentit (41)
Varmasti olisi. Siskoni on minua kuusi vuotta vanhempi ja hyvänä viikkona saatamme jutella puhelimessa parikin tuntia, tekstiviestejä lähetämme myös usein. Huumori menee täysin yhteen, samoin osa kiinnostuksen aiheista ja myös lastemme iät. N40
Voisin olla veljeni kaveri jos olisin päässyt tutustumaan siihen. Reteet jutut.
En, elämme täysin erilaisissa piireissä ja tuskin olisimme kohdanneet kuin korkeintaan asiakkaana ja asiakaspalvelijana.
En olisi. Ei mitään yhteistä. Vaihdamme pari sanaa kun osumme vanhempiemme luo yhtä aikaa mutta keskustelun aihetta on vaikea keksiä.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:38"]
Voisin olla veljeni kaveri jos olisin päässyt tutustumaan siihen. Reteet jutut.
[/quote]
Mikset pääse?
En luultavasti. Pyörimme täysin eri piireissä, joten emme tuustuisi missään.
Emme olisi ikinä tavanneetkaan jos emme olisi sisaruksia, missäpä minä nyt olisin hengaillut hänen kanssaan kun olemme ihan eri aloilla emmekä harrasta samoja asioita. Koulussakin olimme tietysti eri luokilla. Mutta nyt kun olen tavannut veljeni, ajattelen häntä ja hänen vaimoaan ensisijaisesti ystävinä. En tuntisi mitään tarvetta väkisin tavata häntä sukulaisuuden takia.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:38"]
Voisin olla veljeni kaveri jos olisin päässyt tutustumaan siihen. Reteet jutut.
[/quote]
Mikset pääse?
[/quote]
Pääsen tietysti nyt koska hän on veljeni mutta jos ei olisi, pitäisi se jostakin löytää!
Hmm en välttämättä. Minulla on kaksi vanhempaa veljeä ja tulemme loistavasti juttuun ja olemme aika läheisiäkin kolmistaan, mutta jos emme olisi sukua, niin tuskin jaksaisimme pitää kauheasti yhteyttä. Meillä kaikilla on hyvin erilaiset elämäntilanteet tällä hetkellä. Meitä vahvimmiten yhdistää sama huumorintaju ja jo lapsuudessa syntyneet kestovitsit ja "leikit". Niitä tuskin olisi, jos emme olisi sisaruksia.
En varmasti.. olemme täysin eri maailmoista. jos en tuntisi häntä, hän olisi varmasti ollut nuorena minun silmissäni sellainen pelottava tyyppi, jonka kohdatessa pitää vaihtaa kadun puolelta toiselle. Hän oli nuorena kovis, minä luuseri hissukka. Mutta olimme sisaruksia, ja lapsena tulimme hyvin toimeen, meillä oli tosi hauskaa. Nykyään näemme enää lähinnä vain sukujuhlissa.
Musta tuntui jotenkin kamalalta, kun tämä realisoitui itselleni. Vaikkei meillä koskaan ole ollut yhteisiä ystäviä ja ollessamme samassa koulussa, eräskin opettaja ihmetteli, miten samasta puusta saa veistettyä kaksi niin erilaista tyyppiä. Kadehdin aivan älyttömästi niitä, jotka ovat aidosti sisarustensa ystäviä.
En. Raskas ihminen, valtava energiasyöppö, päihdeongelmainen, eikä meillä ole yhteisiä mielenkiinnonkohteita ja arvoja. Monesti pidän etäisyyttä vaikka olemmekin sisaruksia, koska en vain jaksa.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 22:39"]
En. Eikä olla kavereita vaikka sisaruksia ollaankin.
[/quote]Sama täällä. Samassa kaupungissa asumme mutta viiteen vuoteen emme ole nähneet toisiamme. Emme myöskään soita tai millään tavoin viestittele keskenämme. Ikäeroa "huimat" kolme vuotta, sukupuoli sama. (Nainen).
Siskoni kanssa kyllä, huipputyyppi ja meillä on paljon yhteistä (toki suurelta osin siksi, että olemme eläneet läheisinä koko elämämme, mutta muutenkin).
Veljeni kanssa luultavasti en. Meillä on eri kiinnostuksen kohteet ja erilainen elämäntyyli. Mielenkiintoinen tyyppi hänkin on, mutta emme luultavasti koskaan olisi päätyneet samoihin piireihin.
Ei oltais. Mun pikkusisko on ihan okei, mutta en vaan jaksa hirveesti kiinnostua sen jutuista (Robin ja hevoset lähinnä). Siskoni varmaan vastaisi toisin, hän koettaa hirveästi saada mun huomiota ja tahtois viettää aikaa mun kanssa, kun käyn kotona ja selvästi on tosi iloinen jos vien sen leffaan tms, mutta meillä on niin erilliset elämät ikäeron vuoksi, että harvoin jaksan varsinaisesti hengata hänen kanssaan, mitä nyt kotona näkee.
En