Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodin tädin iltainen avautuminen
11.05.2015 |
Olen päiväkodissa töissä. Ihmettelen todella monen lapsen kohdalla miten heidän vanhempansa oikeasti jaksavat heitä.
Esim. Eräs lapsi jatkuvasti mätkii kavereita, heittelee hiekkaa ulkona, tavaroiden heittelystä sisällä ja ulkona puhumattakaan. Kyseisen lapsen sisarus kertoi kerran että tämä samainen lapsi oli heittänyt perheen vauvan jonnekkin sillä seurauksella että vauva jouduttiin kiikuttamaan sairaalaan (äiti vahvisti tämän).
Kyseinen lapsi sanoo ihan kaikkeen "Ei" tai "Eihän ole". Jopa sellaisiin asioihin mihin ei voi sanoa noin. Esim jos hänellä on sininen takki (osaa kyllä värit) ja sanon että tuo on sininen takki. Sitten kaiken tämän kivan lisäksi sabotoi aina päiväuniaikaan nukkarissa muiden unta. Kolkuttelee kokoajan, möykkää ja jopa huutaa huvikseen. On jo iso lapsi joten kyse ei ole siitä etteikö hän tietäisi miten siellä ollaan.
Toinen ihmetystä herättävä lapsi ei ole ihan näin paha, mutta aikamoinen tapaus kuitenkin. Hänelle ei yksinkertaisesti voi sanoa mitään, ei hyvää eikä pahaa. Saman tien alkaa rääkyminen ja huutaminen. Ihan sama vaikka vain tervehtisit.
Kolmantena esimerkkinä eräs todella raskas tapaus. Kyseinen lapsi tekee ihan kokoajan jotain tihutöitä. Häntä ei voi jättää hetkeksikään silmistään. Huutaa kokoajan jotain ihme mongerrusta joka ei oikeastaan tarkoita mitään. Vinkuu mitä ihmeellisemmistä asioista. Ei usko mitään. Hakkaa kavereita ja paiskoo leluilla päähän.
Yhdelläkään näistä lapsista ei ole mitään diegnoosia, ovat siis ihan normilapsia. Joskin epäilen...
Kommentit (129)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 10:29"]Silloin kyse on huonosta ammattitaidosta. oletko koskaan nähnyt vanhojen professioiden haukkuvan julkisissa keskusteluissa asiakkaitaan? Esim lääkäreiden?[/quote]
Emme me ole nyt missään juhlissa, vaan anonyymillä nettipalstalla, jossa puhutaan kaikesta muustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan täysillä!
Täytyy vielä lisätä että joka päiväkodista löytyy aiemmin kuvantunlaiset pikkuhirviöt, ei tässä mitään vaitiolovelvollisuutta rikota.
Herätkää äidit ja isät!
Yt,
Ex-pväkotityöntekijä
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 21:38"]
Pelottavan tutulta kuulostaa. Meidän päikyssä on eräät 5-vuotiaat kaksoset jotka ovat ihan kuin suoraan helvetistä karanneet. Ne pikku paskiaiset sabotoivat aamusta iltapäivään taukoamatta. On yritetty vaikka mitä mutta ei auta.
Muutamaan otteeseen nämä perkeleen kauhukakarat on onnistunut saamaan henkilökuntaamme saikuille. Esim. toinen pennuista kamppasi yhden työntekijämme ja tältä murtui jalka. Toisella kerralla hänen sisarus tiputti työparini varpaille luistimen tahallaan - varvas murtui. Sama pentu heitti minua jääpalalla, sain aivotärähdyksen. En tosin joutunut olemaan kuin yhden päivän saikulla. Ei siis mitään verrattuna noihin murtumisiin.
[/quote]
Hei ihan oikeesti, aikuinen! Sinua en haluaisi minun lapsiani hoitamaan. "perkeleen lapset".
Kai olet ottanut yhteyttä vanhempiin?? Tietääkö vanhemmat mitä päikyssä lapset tekee? Vaikea reagoida ilman infoa. Vanhemmille soittoa ja ei pyyntöä vaan kehotusta opettaa lapsille mikä oikein ja mikä väärin. Ja kehotusta ottamaan vaikka apua vastaan kasvatusta varten, jos on vanhemmilla hukassa taito opettaa lapselle syy ja seuraus metodia. Ja noudattaa sitä. Turha kitistä vaan kertokaa vanhemmille, itse ainakin haluaisin tietää!
Lapsi on kaikessa raa'assa käytöksessään viaton, vanhemmista vika löytyy. Ja ratkaisu.
Mä ihmettelen että miksi siellä päiväkodissa ei onnistuta millään tavalla puuttumaan tähän "huonoon kasvatukseen"? Lapsi voi kuitenkin olla puolet kaikesta hereilläoloajastaan päiväkodissa (9t x5pv). Kai päiväkodillakin siis on iso merkitys lapsen käytökseen. Kannattaa miettiä että voiko se "huono kasvatus" joissain tapauksissa ollakin päiväkodissa eikä niinkään vanhemmissa.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 10:34"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 10:29"]Silloin kyse on huonosta ammattitaidosta. oletko koskaan nähnyt vanhojen professioiden haukkuvan julkisissa keskusteluissa asiakkaitaan? Esim lääkäreiden?[/quote]
Emme me ole nyt missään juhlissa, vaan anonyymillä nettipalstalla, jossa puhutaan kaikesta muustakin.
[/quote]
Liataan omaa ammattikuntaa ja lisätään epäluottamusta.
Kerrotaan, ettei osata hoitaa haastavia tilanteita. Osataan vain haukkua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 21:11"]
Vapaa kasvatus ja mamujen veikeät vesselit <3 t: toinen päikyn täti
[/quote]
Päiväkotiin tuli iloinen somalipoika. Hän ei osannut suomea kuin vähän. Kun hain omaa lastani päiväkodista hän hihkaisi iloisena että Riikan äiti tuli ja sitten hän yritti sanoa minulle jotain muutakin. Lapsi ei löytänyt oikeita sanoja vaan alkoi hyppimään paikallaan ja yritti löytää sanoja. Minä maallikkonakin ymmärsin, että hänen hyppiminen johtui sanojen puutteesta. Nykyään tunnen hänet koululaisena. Hän on hyvin menestynyt rauhallinen koululainen. Eli usein tosiaan lapsillakin on syynsä käyttäytyä erilailla.
Järkyttävää minkälaisella asenteella varustettuja varhaiskasvattajia löytyy. Vanhemman ei tarvitse olla ammattilainen, teidän täytyy. Jos vanhemmalla on ongelmia kasvatuksessa tai lapsen hoidossa, teidän ammattiinne kuuluu häntä opastaa ja ohjata oikealle taholle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 07:10"]
En jaksa lukea koko ketjua, mutta mikä siinä on, että te "päiväkodin tädit" olette niin AINA valittamassa työstänne? Antaa huonon kuvan teistä. Eikä teillä ole mitään työn puolesta järjestettyä terapiaa kun pitää keskustelupalstalla avautua?
Niin, ja ennen kuin syytätte, että taisi kalikka kolahtaa, niin ei kolahtanut, minun lapseni osaavat käyttäytyä.
[/quote]
Samaa ihmettelen. Miksi jotkut ammattilaiset esittelevät epäpätevyyttään keskustelupalstoilla?
Mun äiti on melkein koko ikänsä hoitanut lapsia (jää kohta eläkkeelle). Ja kerran se sano, että 10-15 vuodessa päiväkotilapsissa on tapahtunu muutos: niistä on tullu levottomampia, kurittomampia ja uhmakkaampia kun aiemmin. Liekkö syynä vapaa kasvatus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hevonhelvettiä oikeesti. Mä luulin että meidän erityislapsi on todella häiriintynyt. No en luule enää. Tulee saamaan avustajan päiväkotiin koska muuten vaan unohtuu johonkin nurkkaan yksinään pyörittelemään renkaita tms. On todella kiltti, ohjailtavissa eikä raivoa. Miksei nuo muiden kuvailemat "normaalit" lapset jo ole hoidon piirissä?? Varsinkin nuo muiden äitien murhia suunittelevat ja pienempien kuolemista toivovat!!! HUHHUH.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 10:50"]
Järkyttävää minkälaisella asenteella varustettuja varhaiskasvattajia löytyy. Vanhemman ei tarvitse olla ammattilainen, teidän täytyy. Jos vanhemmalla on ongelmia kasvatuksessa tai lapsen hoidossa, teidän ammattiinne kuuluu häntä opastaa ja ohjata oikealle taholle.
[/quote]
Niin ajatella, että ammattilaisellekin voi tulla mitta täyteen. Missä se vika on? Päättäjissä, resursseissa? Vanhemmissa, jotka ei välitä?
Joku kysyi, että mitä siellä päiväkodissa tehdään väärin kun lapset ei tottele. Itse tänään taas kerran todistin tilannetta, jossa samoja lapsia ojennetaan (eikä enää mitenkään päätä silitellen), mutta lapset vain hihittelevät. Siis nauravat! Mitä tällaiselle lapselle pitäisi tehdä siellä päiväkodissa, jossa on kaksikymmentä muutakin lasta odottamassa huomiota? Nämä hihittelijät ovat suoraan sanottuna väkivaltaisia, ja kumpikaan ei taustaltaan ole suomalainen (eikä afrikan mantereeltakaan). Jos heidän vanhemmillaan on eri tyyli kasvattaa, minkä päiväkodintäti sille voi?
Terv. se kyllästynyt äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 10:54"]Mun äiti on melkein koko ikänsä hoitanut lapsia (jää kohta eläkkeelle). Ja kerran se sano, että 10-15 vuodessa päiväkotilapsissa on tapahtunu muutos: niistä on tullu levottomampia, kurittomampia ja uhmakkaampia kun aiemmin. Liekkö syynä vapaa kasvatus?
[/quote]
Vapaa kasvatus oli 70luvulla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 07:05"]
Meidän poika taas on tarhassa iloinen, reipas, tottelee, oikein ihana lapsi, hoitajat tykkäävät ja kotona helvetti repeää, eieieiei, kaikki on ei, heittelee leluja, hiekkaa, muksii äitiä, tekee tahallaan pahojaan kun kiellät oikein katsoo kohti ja jatkaa vaan, vaatii vanhemmilta puhelimia, tablettia, kusee housuun. Ym.ym. Lapsen kanssa luetaan, leikitään ym. säännölliset rutiinit, kaikki pitäisi olla niin kuin pitää, mutta pallinaama vaan kiukuttelee.
[/quote]
Täähän on ihan kuin meillä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä lukiessa olen enemmän kuin tyytyväinen, että oma lapseni PÄÄSI erityisryhmään tukilapseksi. Erityislapsia oli 5, tukilapsia 7 ja hoitajia 4. Erityisryhmä kuulosti alkuun pahimmalta helvetiltä minne lapsensa voi laittaa, mutta käytäntö oli aivan toinen. Erityislapsilla oli kaikilla luonnollisesti diagnoosit ja näin ollen heillä oli paljon sairaalapäiviä/-jaksoja ja tukilapset oli valittu ryhmään huolella; reippaita, oma-alotteisia, toiset huomioon ottavia jne. Sellaisia päiviä, että kaikki lapset oli paikalla, oli vuodessa tosi vähän. Paljon oli myös sellaisia päiviä, että kaikki erityislapset oli yhtäaikaa poissa. Niinä päivinä hoitajat lähtivät lasten kanssa erilaisille retkille. Yhtenä talvena pahimpaan influenssa aikaan ryhmän lapsista oli hoidossa kaksi, joista omani oli toinen. Silloin lapset saivat hakea muista ryhmistä omia kavereitaan oman ryhmänsä tiloihin leikkimään.
Erityisryhmässä myös hoitajat olivat paljon motivoituneemman oloisia kuin muissa ryhmissä. Toki sekin varmaan vaikuttaa, että heitä oli enemmän suhteessa lapsimäärään. Järjestivät lapsille (myös niille erityisille) paljon ylimääräistä ohjelmaa. Olipa joskus lapset leiponeetkin ja vanhemmat sai leipomuksia kun haki lapsia. Niistä hoitajista jotenkin aisti, että tykkäävät työstään. Joka päivä, kun lapsen hain hoidosta, lapsen päivästä sanottiin jotain positiivista.
Vaiettu fakta on, että toisilla ei vain ole auktoriteettia. Opinnot yksistään ei tee kenestäkään ammattilaista, pitää olla myös aitoa kiinnostusta ja halua kehittyä alallaan.
Nyky-yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia, lapset sen mukana, varhaiskasvatus ja peruskoulu on pudonnut kelkasta. Vika on aikuisissa, ei lapsissa.
Mitä päällepäsmäreitä nämä tarhapennut!!Ei ihme että luokatkin nykykään entisten erityis/tarkkislukokkien kokoa tyyliin 10 oppilasta per luokka. Siihen vielä koulunkäynti-ohjaajat/avustajat pitämässä ryhmää jotenkin kasassa. Mihinkähän tämä vielä johtaa...
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:08"]Näitä lukiessa olen enemmän kuin tyytyväinen, että oma lapseni PÄÄSI erityisryhmään tukilapseksi. Erityislapsia oli 5, tukilapsia 7 ja hoitajia 4. Erityisryhmä kuulosti alkuun pahimmalta helvetiltä minne lapsensa voi laittaa, mutta käytäntö oli aivan toinen. Erityislapsilla oli kaikilla luonnollisesti diagnoosit ja näin ollen heillä oli paljon sairaalapäiviä/-jaksoja ja tukilapset oli valittu ryhmään huolella; reippaita, oma-alotteisia, toiset huomioon ottavia jne. Sellaisia päiviä, että kaikki lapset oli paikalla, oli vuodessa tosi vähän. Paljon oli myös sellaisia päiviä, että kaikki erityislapset oli yhtäaikaa poissa. Niinä päivinä hoitajat lähtivät lasten kanssa erilaisille retkille. Yhtenä talvena pahimpaan influenssa aikaan ryhmän lapsista oli hoidossa kaksi, joista omani oli toinen. Silloin lapset saivat hakea muista ryhmistä omia kavereitaan oman ryhmänsä tiloihin leikkimään.
Erityisryhmässä myös hoitajat olivat paljon motivoituneemman oloisia kuin muissa ryhmissä. Toki sekin varmaan vaikuttaa, että heitä oli enemmän suhteessa lapsimäärään. Järjestivät lapsille (myös niille erityisille) paljon ylimääräistä ohjelmaa. Olipa joskus lapset leiponeetkin ja vanhemmat sai leipomuksia kun haki lapsia. Niistä hoitajista jotenkin aisti, että tykkäävät työstään. Joka päivä, kun lapsen hain hoidosta, lapsen päivästä sanottiin jotain positiivista.
[/quote]
Millaisella diagnoosilla tuollaiseen ryhmään pääsee? Voitko sanoa mahdollisesti paikkakuntasi?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:02"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 10:54"]Mun äiti on melkein koko ikänsä hoitanut lapsia (jää kohta eläkkeelle). Ja kerran se sano, että 10-15 vuodessa päiväkotilapsissa on tapahtunu muutos: niistä on tullu levottomampia, kurittomampia ja uhmakkaampia kun aiemmin. Liekkö syynä vapaa kasvatus?
[/quote]
Vapaa kasvatus oli 70luvulla
[/quote]
Jospa sitä on jo toisessa polvessa? 70-luvun lapset alkanu lisääntymään?
-ohis
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 11:09"]
Vaiettu fakta on, että toisilla ei vain ole auktoriteettia. Opinnot yksistään ei tee kenestäkään ammattilaista, pitää olla myös aitoa kiinnostusta ja halua kehittyä alallaan. Nyky-yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia, lapset sen mukana, varhaiskasvatus ja peruskoulu on pudonnut kelkasta. Vika on aikuisissa, ei lapsissa.
[/quote]
Mä en oikeastaan usko auktoriteettiin enää. En myöskään usko, että vain harvat ja valitut ovat luonnostaan hyviä kasvattaiai. Uskon paremminkin jatkuvaan reflektioon oman toiminnan suhteen ja vuorovaikutuksen suhteen. Lisäksi itse kasvattajana uskon, että pahinta, mitä voin tehdä, on alkaa mielessäni syyllistämään kotioloja ja "haukkumaan" lasta. Niin kauan kun lapsi on minun kanssani tekemisissä, hän ei ole toivoton tapaus. Minulla on jossakin ne keinot haastavankin lapsen kohtaamiseen, ne täytyy vain kaivaa esiin kokeilemalla ja miettimällä.
Ne lapset äyttäytyy huonosti kun niiden annetaan käyttäytyä huonosti. Helvetisti oli yläpeukuja aloittajalle. Itse olen sitä mieltä, että vaan ja ainoastaan johdonmukaisella kasvatuksella kiusanhengetkin saa kummasti tottelemaan. Se toi voi viedä vaikka kuukaudenkin ehdotonta sääntöjen mukaan elämistä ja jokaisesta rikkeestä tuntuva sanktio.
Itselläni on kehtiysvammainen lapsi, joka hyvinkin voisi olla yksi näistä rettelöitsijöistä. Mutta rakastan häntä niin paljon, että välitän sanoa ei ja olen jaksanut toistaa ja toistaa ja toistaa ja vielä toistaa saman asian uudestaan ja uudestaan. Pointtina se, että usein vanhempi väsähtää ennen uhmakasta lasta. Kun vielä jaksaisi niin lapsen saa kuriin - vaikka olisi kuinka hurja tapaus tahansa. Eri asia jos on diagnosoitu esim. autismia tms... Mutta tuolloinkin keinot löytyy. Vanhemmat eivät vaan taida jaksaa viedä asioita loppuun saakka - perille.