Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

APUA? Kumppanin lukihäiriö ja mahdolliset lapset..

Vierailija
11.05.2015 |

Niin, otsikossahan tuo jo seisoo... Kaipaisin kokemuksia teiltä joilla itsellänne ja/tai kumppanillanne on lukihäiriö.. 

Minua on viime aikoina alkanut vaivaamaan kumppanini lukihäiriö mahdollisten tulevien lastemme kannalta. 
Kumppanini lukihäiriö ei ole pahimmasta päästä, kirjoittaa suurimmaksi osaksi ihan selvää tekstiä ja normaalilla nopeudella ilman suurempaa miettimistä. Satunnaisia kirjoitusvirheitä teksteissä on.
Lukee ääneen mielestäni ihan hyvin, välillä jonkun sanan kanssa jää takkuamaan.

Eniten se ilmenee hänellä pitkän tekstin sisäistämisessä ja pitkään tekstiin tai kirjaan keskittymisessä. Hänellä on vaikeuksia muistaa lukemaansa ja ymmärtää sitä "pointtia", joka on vaikeuttanut suuresti mm. koulutehtävien tekemistä. Muisti on muutenki huono.

Luin vasta hiljattain, että lukihäiriö saattaa vaikeuttaa myös vieraiden kielten oppimista, ja matematiikan oppimista/ymmärtämistä, mikä pitää kumppanini kohdalla paikkaansa. Hän ei ole koskaan ollut hyvä englannissa, saati sitten muissakaan kielissä. Matemaattisesti olemme molemmat aika onnettomia.

Huoltani lisää vielä se, että omalla isälläni hyvin todennäköisesti on myös lukihäiriö. Hän on 50-luvulla syntynyt, eikä työssään ole tarvinnut kirjallista ilmaisua, joten sitä ei ole koskaan hänellä diagnosoitu.
Mutta kirjoittaminen on hidasta ja sanojen oikeinkirjoitus hankalaa. Ääneen lukeminen on myös hyvin hidasta ja takkuaa jo yhdessä lauseessa useamman sanan kanssa.
Joten taipumus lukihäiriöön tulisi kummankin suvusta, mikä tietenkin lisää vielä enemmän lasten todennäköisyyttä periä se...

Joten kysyisinkin, miten te, joiden kumppanilla on lukihäiriö, olette kokeneet elämän lukihäiriöisen kanssa?
Jos itselläsi on se, oletko kokenut elämäsi erityisen hankalaksi, ja miten olet pärjännyt asian kanssa?
Jos teillä on lapsia, onko se periytynyt heille?

Itse en perinyt isäni lukihäiriötä. Luojan kiitos siitä, sillä kirjoittaminen ja lukeminen on ollut elämässäni niin suuri henkireikä, etten uskalla edes ajatella miten minun olisi käynyt jos niiden kanssa olisi ollut huomattavia hankaluuksia..
Tiedän kuulostavani nyt pinnalliselta idiootilta.. Mutta olen viime aikoina pyöritellyt päässäni ajatusta, että jos kumppanini lisäksi myös kaikilla lapsillamme sattuisi tulevaisuudessa olemaan lukihäiriö, olisin perheessä ainoa jolla on normaali luku- ja kirjoitustaito ja niiden ymmärtäminen... ja se varmasti aiheuttaisi aikamoisia hankaluuksia.
Ahdistaa myös ajatus siitä, etteivät lapsemme välttämättä oppisi englantia tai muita vieraita kieliä kovin hyvin...


Kiitos ja anteeksi, toivottavasti mahdollisimman moni vastaa ♥

Kommentit (21)

Vierailija
21/21 |
11.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän kaksi